Olisitko 36v. tyytyväinen 4800€ palkkaan?

Mun suurin palkka on ollut 2000e. Mitäpä luulet? Olen 53v.

Minulla on ihan vähän alle tuon ja ikää kohta tuo 36v. Olen ihan tyytyväinen, vaikka ei nousisi. Olen kokenut vuosi sitten elämäni toisen pahan burn outin ja toipuminen on kesken. Olen ymmärtänyt, että ura- ja palkkakehitystä tärkeämpää on oikeasti voida hyvin, olla onnellinen ja jaksaa tehdä niitä asioita, jotka tuovat iloa.

Jos mietin tavoitteitani seuraavalle viidelle vuodelle, ei palkka ole lähellekään kärkitavoitteissa. Ensimmäinen tavoite on toipua. Toinen tavoite on löytää keinot, jolla suojella itseään loppuun palamiselta. Kolmas tavoite on jaksaa taas tehdä asioita ja nauttia niistä eikä niin, että kaikki tuntuu vaan selviytymistaistelulta. Neljäs tavoite on jaksaa taas opiskella töiden ohella edes vähän. Ei palkan takia vaan sen takia, että itseään on kiva kehittää. Siihenkin tosin täytyy löytää tavat, joilla ei polta itseään taas loppuun.

Oma palkkani alle kahden tonnin, joten todellakin olisin tyytyväinen. Ja olen kymmenen vuotta sinua vanhempikin, ap.

En tietenkään olisi. Aloituspalkkani 25-vuotiaana oli noin 4000 euroa/kk ja nyt olen 42-v ja palkkani on reilut 6200 e/kk + tulosbonukset. 

4800e/kk on valtava palkka, misten tuollaista palkkaa voi edes saada? Minusta jo 3500e/kk on tosi hyvä palkka.

Vierailija kirjoitti:

4800e/kk on valtava palkka, misten tuollaista palkkaa voi edes saada? Minusta jo 3500e/kk on tosi hyvä palkka.

On niissä varmasti vähän lisää päälle laitettu, täällä kun sitä pystyy laittamaan kuka vain vaikka 7000 kuuzza. Ei kaikkea kannata uskoa

Bruttopalkat voivat kuulostaa isoilta, mutta verotus tasaa.

Mua ei saisi kirveelläkään esim.kaupalliselle alalle johtajan homiin, vaikka palkka olisi hyvä. 

Kiire, karsea tulosvastuu, pitkät päivät, matkustelu. Ei kiitos.

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Olisin tyytyväinen ja varmasti pystyisin myös säästämään jotain ja näyttäisin sille keskisormea, joka väittää, että en voi, koska "kiire käyttää kaikki heti". Bullshit! 

Painu vit tuun täältä köyhiä kiusaamasta! Eikö teillä rikkailla todellakaan ole mitään rotia tai käytöstapoja?

Vierailija kirjoitti:

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

 

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Lähestyt asiaa väärästä kulmasta. 2000 palkalla joudut kituuttamaan hautaan asti.

6000 palkalla teet 10 vuotta töitä. Säästät ja sijoitat ja lopetat työnteon kokonaan.

Tottakai valinta on 6000 palkka, vaikka töissä vituttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

 

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Lähestyt asiaa väärästä kulmasta. 2000 palkalla joudut kituuttamaan hautaan asti.

6000 palkalla teet 10 vuotta töitä. Säästät ja sijoitat ja lopetat työnteon kokonaan.

Tottakai valinta on 6000 palkka, vaikka töissä vituttaa.

Kyllä se verottaja osaa ottaa, ensimmäiseksi palkasta, sitten sijoituksista mitä ottaa. Sitten huomaatkin, että töissä pitääkin olla pitempään kuin se 10vuotta, pitäähän se hieno ja kallis autokin vielä olla, velaksipa tietenkin ja iso omakotitalo velaksi. Työura onkin sitten jo sen 30vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Olisin tyytyväinen ja varmasti pystyisin myös säästämään jotain ja näyttäisin sille keskisormea, joka väittää, että en voi, koska "kiire käyttää kaikki heti". Bullshit! 

Helppo sanoa "Et sinä sillä ja silläkään summalla pystyisi elämään tai säästämään" kun ei kyseisiä summia ole ikinä ollut käytössä. Pelottaisi varmaan jopa suorittaa empiirinen testi, kun joutuisi syömään sanansa. Tuohan on vakioväite "tarkan euron kituuttajilla" että joillain kaikki menee mikä tulee vaikka tienaisi enemmän. No siinä mielessä samaa mieltä, että jos on huonot tulot ja saa parisataa enemmän moni toki kuluttaa ne helpommin kun säästää, mutta siinäkin yleensä tulee raja jossain vastaan, missä voi kuluttaa tarpeeksi ja vähön säästääkin samalla. Tuo summa tietenkin vaihtelee subjektiivisesti, mutta mitä isompi summa, sitä helpompaa se useimmille on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

 

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Lähestyt asiaa väärästä kulmasta. 2000 palkalla joudut kituuttamaan hautaan asti.

6000 palkalla teet 10 vuotta töitä. Säästät ja sijoitat ja lopetat työnteon kokonaan.

Tottakai valinta on 6000 palkka, vaikka töissä vituttaa.

No heh, monilla se on kyllä toistepäin. On valittavana paska työ 2000€ palkalla, mutta ei valittavana sitä 6000€ mukavampi ja rennompi työ. Vastuuta ja rankkuutta liioitellaan monessa hyvinpalkatussa työssä. Tai sitten vastuu on vain näennäistä. Eli täytyy olla äärimmäisen hölmö kömmöhdys tai huolimattomuus, ennenkuin voi joutua vastuuseen virheestä, eikä aina edes joudu vaikka olisi syyllistynyt rikokseenkin. Sen verran tulkinnanvaraisiksi vastuut laitetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

 

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Itselläni kun oli pieni palkka, inhosin työtäni. Oli vähän vaikutusmahdollisuuksia ja surkeiden pomojen armoilla. Nyt tienaan bruttona yli 7000 euroa ja työ on oikeasti mukavaa, ihmiset ympärillä kivoja ja pomo loistava. Nautin työstäni. Voi siis olla niinkin (ja varmasti usein onkin), että pieni palkka ja surkea työ ja toisaalta taas suuri palkka ja mielekäs työ. 

Useinhan kun palkka nousee, pääsee työyhteisöissä fiksumpien esimiesten ja kollegoiden pariin. Työntekijätasolla persuaate kukoistaa ja viikonloppuisin ryypätään. Pomoja vihataan ja töistä otetaan saikkua milloin milläkin verukkeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän tuo riippuu missä asut ja onko Sinulla lapsia. Yksinelävä pärjää tuolla hyvin kaupungissa, mutta jos haluaa elämässä perheen, lapsia, omakotitalon rauhalliselta maaseudulta ja hyvän maalaiskoulun läheisyydestä ilman S2 oppilaita missä on lapsien hyvä kasvaa ja leikkiä ja auton työssäkäyntiin niin tuo ei riitä alkuunkaan. 

Niin kun yleensä tuollaisessa perheessä niitä vanhempia on kaksi..

Kahden vanhemman tulot nyt on aika perusoletus kunnon perheissä, mutta jos et aio laittaa lapsia kunnan laitoksiin saamaan kihomadot ja enterorokot alle kolmivuotiaina, on syytä olla hyvät tulot, että voi kerätä puskuria kotona oloon. 

En. Tutkitusti raha motivoi ihmistä ensimmäiset kolme kuukautta. Sen jälkeen asiaan tottuu. Jos nyt sais tuon summan 36 vuoden ajan, niin johan sen inflaatiokin syö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman valitset:

1. Työ jota teet mielelläsi ja haluat mennä töihin. Palkka 2000€.

2. Vastuullinen työ mitä inhoat. 

palkka 6000€.

 

Ensimmäisessä verotus on pieni ja sinulle maksetaan siitä, että teet itsellesi mieluisaa asiaa. Toisessa vaihtoehdossa verotus on kireä ja kirjaimellisesti vaihdat kallisarvoisimman omaisuutesi eli ajan siihen, että saat mitättömän summan lisää päivässä, jonka avulla voit työajan ulkopuolella tehdä itsellesi mieluisia asioita. Jos siis jaksat.

Lähestyt asiaa väärästä kulmasta. 2000 palkalla joudut kituuttamaan hautaan asti.

6000 palkalla teet 10 vuotta töitä. Säästät ja sijoitat ja lopetat työnteon kokonaan.

Tottakai valinta on 6000 palkka, vaikka töissä vituttaa.

Verotuksen ansiosta käteen jäävässä osuudessa ero on lopulta melko pieni, joten ihan 10 vuodessa et erotusta kuro umpeen. Toisekseen jos teet mukavaa työtä. Siis oikeasti mukavaa, ei eläkkeelle jääntiä tarvitse edes miettiä. Mulava työ vaikuttaa myös vireystilaan, joten todennäköisesti kykenet tekemään taloudellisesti järkevämpiä päätöksiä. Eli et kärsi raskas työ, raskaat huvit oireyhtymästä.

Eli ehdottomasti 1.