IS juttu, jossa kaksi varattua rakastuivat yhtäkkiä ja erosivat ja menivät yhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"..joskus käy niin että yksi ihminen pistää koko maailman päälaelleen ja muuttaa kaiken sen mihin uskoi ja mitä piti oikeana ja vääränä. Ja epäilen, että ne jotka haluavat trivialisoida tällaiset tilanteet ohimeneviksi pikku ihastuksiksi eivät ole tällaista tunnettq koskaan kokeneet."

Jotkut ovat niin syvästi sitoutuvaa sorttia, etteivät edes altistu tällaisille tilanteille. Toiset taas saattavat kokea jopa vielä voimakkaampia tunteita kuin nämä jotka löytävät "sielunkumppaninsa" ja seuraavat sydäntään, mutta silti päättävät jäädä vanhaan suhteeseen, lojaalisuudesta tai muusta syystä. Ei pidä olettaa, että joku ei ole kokenut jotain vain siksi, että hän sen asian kokiessaan toimii toisin kuin sinä toimisit. 

Enhän minä olettanutkaan. Minä puhuin niistä, jotka haluavat ketjussa trivialisoida once in a lifetime -tyyppisen rakastumisen ohimeneväksi p

No kun yleensä ihmisten once in a lifetime -rakastumiset ovat vähän syvällisempiä juttuja kuin sellaisia, että joku satunnainen ohikulkija näyttää kivalta ja saa siitä jonkun pakkomielteen - tuntematta ihmistä ollenkaan. Minusta TÄLLAINEN nimenomaan on sitä triviaalia, tyyliin kuka vaan kivannäköinen tuntematon tyyppi kelpaa, kunhan vaan sattuu oikeaan aikaan kohdalle.

Helposti se mieskin lähti heti vieraan matkaan ja odotteli vessan oven takana, ettei vaan menetä tilaisuuttaan. Ah miten romanttista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi henkilöä, miehen ja naisen, jotka ovat vaihtaneet puolisoa lennosta, petettyään ensin silloistaan uuden kanssa. Nämä ovat ihan erillisiä tapauksia, eivät tunne toisiaan. Yllätys yllätys, kummankin uusi suhde päättyi myöhemmin samoin kuin alkoi: Puoliso vaihtoi uuteen pettämisen kautta.

Minä tunnen myös tapauksia, joissa ovat vaihtaneet puolisot lennossa ja sen jälkeen olleet, yllätys yllätys, uusien kanssa 38-52 vuotta aina toisen kuolemaan saakka.

Minä taas tunnen enemmän näitä eronneita tapauksia. Toinen kierros on yllätys yllätys, päättynyt pettämiseen. Pelottaako nyt suhteen puolesta, jonka aloitit pettämällä? Kannattaakin pelätä.

Niin, kaikista avioliitoista noin puolet päättyy eroon. Miksi pettämällä

Erot kasautuvat samoille ihmisille. Ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisimmin puolison kuolemaan kuin eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi henkilöä, miehen ja naisen, jotka ovat vaihtaneet puolisoa lennosta, petettyään ensin silloistaan uuden kanssa. Nämä ovat ihan erillisiä tapauksia, eivät tunne toisiaan. Yllätys yllätys, kummankin uusi suhde päättyi myöhemmin samoin kuin alkoi: Puoliso vaihtoi uuteen pettämisen kautta.

Minä tunnen myös tapauksia, joissa ovat vaihtaneet puolisot lennossa ja sen jälkeen olleet, yllätys yllätys, uusien kanssa 38-52 vuotta aina toisen kuolemaan saakka.

Minä taas tunnen enemmän näitä eronneita tapauksia. Toinen kierros on yllätys yllätys, päättynyt pettämiseen. Pelottaako nyt suhteen puolesta, jonka aloitit pettämällä? Kannattaakin pelätä.

Niin, kaikista avioliitoista noin puolet päättyy eroon. Miksi pettämällä

Tiesitkö muuten, että toisista ja sitä useammista avioliitoista erotaan enemmän kuin ensimmäisistä liitoista? Siksi luku liki 50%, koska pettäjäkiertolaiset tekevät saman tempun useamman kerran ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi henkilöä, miehen ja naisen, jotka ovat vaihtaneet puolisoa lennosta, petettyään ensin silloistaan uuden kanssa. Nämä ovat ihan erillisiä tapauksia, eivät tunne toisiaan. Yllätys yllätys, kummankin uusi suhde päättyi myöhemmin samoin kuin alkoi: Puoliso vaihtoi uuteen pettämisen kautta.

Minä tunnen myös tapauksia, joissa ovat vaihtaneet puolisot lennossa ja sen jälkeen olleet, yllätys yllätys, uusien kanssa 38-52 vuotta aina toisen kuolemaan saakka.

Minä taas tunnen enemmän näitä eronneita tapauksia. Toinen kierros on yllätys yllätys, päättynyt pettämiseen. Pelottaako nyt suhteen puolesta, jonka aloitit pettämällä? Kannattaakin pelätä.

Niin, kaikista avioliitoista noin puolet päättyy eroon. Miksi pettämällä

Tilastot ovat eri mieltä kanssasi tuosta avioerojen määrästä.

Vierailija kirjoitti:

Kuvottava kaksikko. Kammottava kohtalo lapsille.

Tulevia lastensuojelun asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tämän viestin aiemmin toiseen tästä aiheesta olevaan keskusteluun tällä palstalla. Se keskustelu on hiljentynyt, joten kun huomasin tämän keskustelun, ajattelin laittaa saman tekstin tännekin.

"En hyväksy pettämistä, enkä ole koskaan pettänyt. Minua on petetty. Silti tämä jutun kuvaama tilanne ei mielestäni ole mitään pahimman luokan pettämistä, vaan paljon ymmärrettävämpi tilanne.

Mielestäni pahinta pettämistä on pitkään jatkunut salasuhteilu jopa useamman kumppanin kanssa, koska pettäjä ei halua erota ja haluaa pitää kulissit. Tautiriskikin kasvaa huomattavasti puolison tietämättä. Voi tulla myös yllätysraskauksia vieraiden kanssa.

Tässä on toimittu siinä suhteessa oikein. Kerrotaan puolisolle mahdollisimman pian asiasta, ja päästetään hänet vapaaksi uudelle rakkaudelle. Itse en edes haluaisi jatkaa suhdetta, jossa kumppanini on vakavasti rakastunut toiseen.

Jos oma puolisoni pettäisi, t

Tämä on kyllä hyvä pointti. Osa puhuu ylevästi sen puolesta, että kun valinnat on lukittu niin sitten ollaan niin lojaaleja ettei lähdetä vaikka tulisi mitä vastaan. Mutta kuinka moni on kysynyt siltä puolisolta, haluaisiko hän jatkaa liittoa jossa toinen on salaa palavasti rakastunut toiseen? Koska se on helppo puhua jostain kevyestä ihastumisesta joita tulee ja menee. Mutta sitten on niitä tunteita, jotka ei vaan mene pois vaikka mitä tekisi. Vainoaa vuosia. Missä on kumppanin oikeus rakastavaan puolisoon, joka ei haikaile toista ja jatka liittoa pelkästä velvollisuudesta?

Minä uskoin, että ihminen on vastuussa siitä millaisia tunteita päästää itsessään syntymään. Rakastuminen vaatii sitä, että ihastumisen jälkeen jatketaan tutustumista ja lähdetään ruokkimaan sitä tunnetta. Sitoutuneessa suhteessa on ihmisen velvollisuus katkaista se kehitys alkuunsa. Minä uskoin myös, että rakkaus on ennen kaikkea tahto ja valinta. Kun on kumppani valittu niin sen kanssa pysytään läpi houkutusten. Itseasiassa kumppanin kunnioittamiseen kuuluu se, ettei edes hakeuduta tilanteisiin jossa niitä houkutuksia tulee.

Ja sitten tuli se, joka pisti uusiksi kaiken mihin uskoin. En jälkiviisaastikaan tarkastellen näe sitä hetkeä, jolloin olisin voinut sen tunteen kehittymisen pysäyttää. Se iski täysin yllättäen ja vei mukanaan kuin hyökyaalto. Eikä se mennyt pois. Ei ole vieläkään mennyt, vaikka siitä on jo vuosia aikaa.

Sitten kun puhutaan lojaaliudesta ja houkuttelemalla vastustamisesta, niin kuinka moni on hurskaudessaan miettinyt tämän tason tilannetta omalle kohdalle? Käsi sydämelle, kuinka moni haluaisi olla siinä puolison roolissa tällaisessa tilanteessa?

"No kun yleensä ihmisten once in a lifetime -rakastumiset ovat vähän syvällisempiä juttuja kuin sellaisia, että joku satunnainen ohikulkija näyttää kivalta ja saa siitä jonkun pakkomielteen - tuntematta ihmistä ollenkaan. Minusta TÄLLAINEN nimenomaan on sitä triviaalia, tyyliin kuka vaan kivannäköinen tuntematon tyyppi kelpaa, kunhan vaan sattuu oikeaan aikaan kohdalle."

No joo, tästä osin samaa mieltä, puhuinkin yleisemmällä tasolla kuin pelkästään artikkelin tapauksesta. Tosin jos ovat edelleen vuosien jälkeen yhdessä, niin en pidä mahdottomana että tuossa olisi tapahtunut jotain ainutkertaista. Ei ehkä siinä ensisilmäyksellä, mutta nopeassa tahdissa tutustumisen aikana. En minä olisi tuota valmis kutistamaan pelkäksi ulkonäköasiaksi. Ei se ole ensimmäisen vaihdetun sanan jälkeen ollut enää pelkkää ulkonäköä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko lapset minkä ikäisiä , kun erosivat ? On kyllä ollut todella pommi miehelle hei haluan eron. Kaikki ollut hyvin ja sitten todetaan nyt löysin paremman miehen. 

Varmasti pettymys. Mutta siinä että jättää parisuhteen ei ole mitään väärää.

Muistakaa naiset tämä kun olette viimeisimmillänne raskaana ja mies pakkaa laukkunsa.

Juu, jokainen tekee näissä asioissa valintansa ja elää sen seurausten kanssa. Eihän sille mitään voi. Ketään ei voi eikä tule pakottaa jäämään.

Ei voi vaan heidän pitää päättää jäädä itse.

Vierailija kirjoitti:

"No kun yleensä ihmisten once in a lifetime -rakastumiset ovat vähän syvällisempiä juttuja kuin sellaisia, että joku satunnainen ohikulkija näyttää kivalta ja saa siitä jonkun pakkomielteen - tuntematta ihmistä ollenkaan. Minusta TÄLLAINEN nimenomaan on sitä triviaalia, tyyliin kuka vaan kivannäköinen tuntematon tyyppi kelpaa, kunhan vaan sattuu oikeaan aikaan kohdalle."

No joo, tästä osin samaa mieltä, puhuinkin yleisemmällä tasolla kuin pelkästään artikkelin tapauksesta. Tosin jos ovat edelleen vuosien jälkeen yhdessä, niin en pidä mahdottomana että tuossa olisi tapahtunut jotain ainutkertaista. Ei ehkä siinä ensisilmäyksellä, mutta nopeassa tahdissa tutustumisen aikana. En minä olisi tuota valmis kutistamaan pelkäksi ulkonäköasiaksi. Ei se ole ensimmäisen vaihdetun sanan jälkeen ollut enää pelkkää ulkonäköä.

Kuitenkin kiinnostus ja ihastui "syttyi" kun ohikulkija oli kivannäköinen. Nyt pitää myös muistaa, että kaikki rakastumisethan eivät ole samanlaisia. Mukana on kaikentyyppisiä tapauksia: sielunkumppanuus-kokemuksia, samanhenkisiä ja seksuaalisesti yhteensopivia, traumasidossuhteita, kiintymyssuhdeongelmaisia, persoonallisuushäiriöisiä ja kaikenlaista. Kaikki voivat puhua omasta suhteestaan suurena rakkautena, vaikka sen sisältö ja tunnekokemus on täysin erilainen. En ota kantaa siihen, mitä jutussa kuvattu suhde on, koska eipä sitä yhden lehtijutun perusteella voi päätellä. Mutta sinänsä se, että ohikulkijan ulkonäön perusteella suhdetta haluava myös jää tähän suhteeseen, ei voi päätellä yhtään mitään. Jopa toksiset suhteet voivat kestää pitkään ja henkilöt itse voivat kokea jopa vahingollisen ja satuttavan suhteen olevan jotain aivan erityisen hienoa ja suurta - usein kun taustalla on juuri tunne-elämän ongelmia, traumataustaa tms. Ja tällä en tarkoita vihjata, että artikelin henkilöillä olisi näin! Puhun yleisellä tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisia rakkaustarinoita.

po. Suomalaisia pettämistarinoita

Tässä tarinassa kukaan ei pettänyt ketään. Kannattaa lukea se koko juttu. 

Ketju on täynnä kateellisia joita harmittaa etteivät itse ole löytäneet sitä elämän suurinta rakkautta. Aika harvoin sitä löytää parikymppisenä. 

Ensinnäkin koko ensimmäisen illan intohimoinen suuteleminen on jo pettämistä. Ei siinä ollut kaverilllisesta pususta kyse. Ei ollut joku yksittäinen pusu. Toiseksi en usko hetkeäkään etteivätkö olleet jo silloin menneet pitemmälle. Jos vain joku sopiva paikka löytyi. 

Sitten oli se Vaasassa tapahtunut toinen tapaaminen. Viimeistään silloin tapahtui muutakin kuin suutelua. Olivat kumpikin toisella paikkakunnalla ja luultavasti yöpyivät hotellissa. 

Vasta sittenhän kertoi miehelleen. Ja toinen erosi kihlatustaan näiden tapahtumien jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hep, täällä yhdet jotka pysyneet yhdessä parikymppisistä yli kuusikymppisiksi (ja edelleen). Jutusta jäi huono maku suuhun. Nainen otti ja mies tuli kiltisti perässä. Mies vanhentunut nopeasti seitsemässä vuodessa, oliko naisen hymyssä jotakin pientä kireyttä jo? Milloinkas seuraavat hammastarvike-edustajien päivät olikaan? Ukko joutui harrastuksensa kanssa muihin tiloihin ja saa hipsuttaa eukkonsa varpaita. Nice! Miten eukko huomioi miestään, ei tullut mitään esille.

Hyvä että joku on jaksanut pysyä yhdessä noin ilkeämielisen ihmisen kanssa. Ansaitsematonta onnea sinulla.

Onpa sairasta kateutta! Koko juttu oli aivan perseestä perheen rikkomisen ihannointeineen. 

Eivätkö he perustaneetkin perheen? Ja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi henkilöä, miehen ja naisen, jotka ovat vaihtaneet puolisoa lennosta, petettyään ensin silloistaan uuden kanssa. Nämä ovat ihan erillisiä tapauksia, eivät tunne toisiaan. Yllätys yllätys, kummankin uusi suhde päättyi myöhemmin samoin kuin alkoi: Puoliso vaihtoi uuteen pettämisen kautta.

Minä tunnen myös tapauksia, joissa ovat vaihtaneet puolisot lennossa ja sen jälkeen olleet, yllätys yllätys, uusien kanssa 38-52 vuotta aina toisen kuolemaan saakka.

Minä taas tunnen enemmän näitä eronneita tapauksia. Toinen kierros on yllätys yllätys, päättynyt pettämiseen. Pelottaako nyt suhteen puolesta, jonka aloitit pettämällä? Kannattaakin pelätä.

Niin, kaikista avioliitoi

 

Likimain puolet avioliitoista päätyy eroon tilastojen valossa. Vuonna 2021 avioeroon päättyi 12 166 avioliittoa. Avioeroja haettiin tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vähiten yli 30 vuoteen. Avioituvuus on puolestaan ollut laskussa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2008.4

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko lapset minkä ikäisiä , kun erosivat ? On kyllä ollut todella pommi miehelle hei haluan eron. Kaikki ollut hyvin ja sitten todetaan nyt löysin paremman miehen. 

Varmasti pettymys. Mutta siinä että jättää parisuhteen ei ole mitään väärää.

Muistakaa naiset tämä kun olette viimeisimmillänne raskaana ja mies pakkaa laukkunsa.

Juu, jokainen tekee näissä asioissa valintansa ja elää sen seurausten kanssa. Eihän sille mitään voi. Ketään ei voi eikä tule pakottaa jäämään.

Ei voi vaan heidän pitää päättää jäädä itse.

Miksi pitäisi? 

Köyrivät hytissa ja nuolivat toisiaan pitkin käytäviä...

mutta eivät pettäneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on erilaisia, mikä kenellekin tärkeintä. Me ollaan miehen kanssa molemmat melko viehättäviä ja vientiä olisi, mutta ollaan myös tosi lojaaleja toisillemme ja se menee kaiken edelle. Tiedostetaan siis, että halutessamme saisimme intohimon täyteiset elämät vaihtuvine kumppaneineen, mutta valitaan oma "väljähtänyt" liittomme sen vuoksi, että kumppanuus, ystävyys ja keskinäinen kunnioitus on niin syvää. Pistetään kumpikin toisemme itsemme ja omien mahdollisten hetken mielitekojen edelle ja siksi ei vilkuilla muita.

Ei se tarkoita mitään vaihtuvia kumppaneita, että kerran elämässään seuraa sydäntään intohimoisen rakkauden perään. 

Eikä se suuri intohimoinen rakkaus tarkoita, että se tulee kestämään. Voi mennä kaksi vuotta, viisi vuotta, jonka jälkeen intohimo on mennyttä ja rinnalla seisoo tavis. Sitten voi miettiä, että mistäs se seuraava intohimo löytyisi.

Mies oli niin nössön näköinen, että se nyt oli helppo vampata. Ei taatusti uskalla uuteen vaihtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin tämän viestin aiemmin toiseen tästä aiheesta olevaan keskusteluun tällä palstalla. Se keskustelu on hiljentynyt, joten kun huomasin tämän keskustelun, ajattelin laittaa saman tekstin tännekin.

"En hyväksy pettämistä, enkä ole koskaan pettänyt. Minua on petetty. Silti tämä jutun kuvaama tilanne ei mielestäni ole mitään pahimman luokan pettämistä, vaan paljon ymmärrettävämpi tilanne.

Mielestäni pahinta pettämistä on pitkään jatkunut salasuhteilu jopa useamman kumppanin kanssa, koska pettäjä ei halua erota ja haluaa pitää kulissit. Tautiriskikin kasvaa huomattavasti puolison tietämättä. Voi tulla myös yllätysraskauksia vieraiden kanssa.

Tässä on toimittu siinä suhteessa oikein. Kerrotaan puolisolle mahdollisimman pian asiasta, ja päästetään hänet vapaaksi uudelle rakkaudelle. Itse en edes haluaisi jatkaa suhdetta, jossa kumppanini on vakavasti rakastun

Pettäjän selittelyä 🥱

Ja nauru raikuu kotona, kun puhutaan panohommista. Oluen panosta.

Kuinka suloista

Vierailija kirjoitti:

Ja nauru raikuu kotona, kun puhutaan panohommista. Oluen panosta.

Kuinka suloista

Hahaha, että heidän vitsit ja keskinäinen huumorikin on sitten jo ihan säälittäviä teidän mielestä 😂. Osaakohan he tehdä teistä mitään oikein? Hengittää? Laittaa kengät jalkaan? Fiksata voileivän? Joku pakko on löytää haukuttavaa IHAN JOKA ASIASTA. Niin te vissiin tunnette itsenne hetken paremmiksi kuin mitä olette, vai mikä psykologinen prosessi tässä on takana?