Aistiyliherkkä on painajainen kaikille muille

Vierailija kirjoitti:

Nämä kaikesta ruikuttajat ovat juuri niitä,joilla on liikaa aikaa analysoida kehonsa joka risausta. Veikkaanpa, että Ukrainassa ei kukaan jaksa pitää meteliä tai edes noteerata erityisherkkyyksiään kun on muuta mietittävää. Samoin aikana, jolloin ei ollut googlattavissa joka mahdollista oireita ja itsediagnosoida sähkö-, home-, inhottavat saumat-, ääni- ja herra ties mitä erityisyyksiä. Kymmenen vuotta sitten ei ollut mikään ongelma tuoksut, mutta nyt pitäisi niitäkin kaikkien välttää kun naiset on keksineet nämä tuoksuyliherkkyydet. Kaikkeen tottuu ja kun kaikkea alkaa vältellä, myös siihen tottuu ja pienikin poikkeama kaavassa on sen jälkeen maailman loppu. Mielenterveysongelmia nuo ovat ja koskee länsimaita, joissa on asiat niin hyvin, että on aikaa keskittyä epäolennaisuuksiin.

SINÄ ET TIEDÄ MISTÄ PUHUT!

KUKAAN EI TAHALLAAN JA HUVIKSEEN KÄRSI!

MINUN ÄÄNIHERKKYYS EI JOHDU SIITÄ ETTÄ TAHALLAAN KUUNTELEN JOKA RISAUSTA.

TÄMÄ ON OIKEASTI YHTÄ HELVETTIÄ, JA SE ETTÄ LÄSSYTÄT JOSTAIN SODASTA JA YRITÄT SILLÄ SYYLLISTÄÄ ON ARVOTONTA KÄYTÖSTÄ.



MINÄ OLEN KÄRSINYT KOVISTA ÄÄNISTÄ JO KYMMENIÄ VUOSIA, ENKÄ TÄTÄ OLE VALINNUT ITSELLENI!

SINÄ OLET EMPATIA KYVYTÖN NARSISTI, KENELLÄ EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN OIKEUKSIA, JA LUULET OLEVASI MUITA IHMISIÄ ARVOKKAAMPI JA JOTENKIN OIKEUTETTU OLEMAAN PIITTAAMATTA TOISISTA IHMISISTÄ.

Tyhmät ihmiset tekevät tuota, että jos jollain on joku yksittäinen allergia tai herkkyys, niin hänestä rakennetaan joku olkiukko, jolla on KAIKKI sähköallergiat ja ihan kaikki herkkyydet, ja on mielisairas ja hullu.

Siinä toisesta ihmisestä maalataan kuva, jossa toinen on sellainen ettei hänestä tarvitse välittää.

Minulle itselleni on jo lapsesta asti ollut selvää, että toisetkin ihmiset pitää ottaa huomioon, eikä ketään kiusata, rääkätä eikä toiselle aiheuteta pahaa oloa. Itseään ei laiteta ensimmäiseksi ja eikä olla toisille röyhkeitä.

Ei etuilla jonossa, pyydetään anteeksi ja eletään siten, että toisille ei aiheudu kärsimystä.

Siksi minusta tuntuu niin järkyttävältä kun nykyään on niin paljon ihmisiä, ketkä eivät yhtään kunnioita ja arvosta toisia ihmisiä. Minä minä minä ja minun oikeudet. Minä saan huudattaa kerrostalossa musiikkia, minä saan polttaa sisällä, minä minä saan mekastaa, minä saan mennä tästä ensin, hei katsokaa kun minun lapseni ei osaa käyttäytyä, ja se on minusta niin söpöä ja hienoa. Minä saan sotkea tämän ravintolan koska minä saan ja kyllä muut alemmat ihmiset joutaa siivota.

Minä minä minä olen tärkeämpi. Ai et tykkää? Ai tuntuuko pahalta? No olet uhriutuja, itsekäs ja huomionkipeä, ja minä nyt tässä olen se joka kärsii, kun minun oikeuksia uhataan. Kyllä minä saan. Minä minä minä.

Höpö höpö. Sinne korpeen joutaa juuri nämä valittajat jotka vaativat että enemmistön pitäisi tanssia heidän pillin mukaan. Siellä korvessa ei ole niitä "sikailijoita". Saat olla rauhassa neurooseinesi.

Olin kerran yhdellä päiväkurssilla, jonka ohjeistuksessa pyydettiin ottamaan omat eväät mukaan, koska kyseessä oli kokopäivän kestävä kurssi ja välissä pidettäisiin ruokatauko. Eikö sitten kurssilla ollut yksi tällainen hajuyliherkkä, joka ruokatauon alkaessa erittäin kovasanaisesti "pyysi" että ne joilla on eväitä, jotka haisevat, esimerkiksi banaaneita, menisivat ne syömään ulos rakennuksesta (talvella) ja heittämään kuoret yms. johonkin ulkoroskikseen. Ei siis riittänyt, että ne olisi laitettu rakennuksen käytävillä oleviin roskiksiin luokkahuoneen ulkopuolelle vaan kokonaan ulos rakennuksesta. Onhan se nyt kummallista, että yksi ihminen voi mielestään pompottaa kymmentä muuta ihmistä ihan tosta vaan. Etenkään jos ei ole aikaisemmin asiasta maininnut niin, että muut olisvat voineet varustautua mukaan eväillä, jotka eivät tätä henkilöä ärsyttäisi.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Sinne korpeen joutaa juuri nämä valittajat jotka vaativat että enemmistön pitäisi tanssia heidän pillin mukaan. Siellä korvessa ei ole niitä "sikailijoita". Saat olla rauhassa neurooseinesi.

Minulla ei ole joukoittain neurooseja enkä valita joka risahduksesta. Jumalaton melu, riehuminen, rääkyminen, musiikin luukutus täysillä ja mekastaminen haittaavat minua.

Niin haitta monia muitakin ihmisiä.

Miksi sinä et voisi huomioida toisia ihmisiä yhtään? Mikset voisi kuunnella kuulokkeilla sitä musiikkiasi?

Mitä se on sinulta pois jos huudattaisit musaasi kuulokkeilla vain itsellesi?

Miksi sinun musiikkinautinto vaati sen, että se melu on kuuluttava kaikille muillekin?

Mikset voisi siivota sotkujasi itse?

Miksi sinun on saatava elää kuin sika, eikä muilla ole mitään väliä?

Mikä sinusta tekee niin hienon ja arvokkaan ihmisen, että muiden kärsimyksellä ei ole sinun nautintosi edessä mitään väliä?

Mikä luulet olevasi?

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran yhdellä päiväkurssilla, jonka ohjeistuksessa pyydettiin ottamaan omat eväät mukaan, koska kyseessä oli kokopäivän kestävä kurssi ja välissä pidettäisiin ruokatauko. Eikö sitten kurssilla ollut yksi tällainen hajuyliherkkä, joka ruokatauon alkaessa erittäin kovasanaisesti "pyysi" että ne joilla on eväitä, jotka haisevat, esimerkiksi banaaneita, menisivat ne syömään ulos rakennuksesta (talvella) ja heittämään kuoret yms. johonkin ulkoroskikseen. Ei siis riittänyt, että ne olisi laitettu rakennuksen käytävillä oleviin roskiksiin luokkahuoneen ulkopuolelle vaan kokonaan ulos rakennuksesta. Onhan se nyt kummallista, että yksi ihminen voi mielestään pompottaa kymmentä muuta ihmistä ihan tosta vaan. Etenkään jos ei ole aikaisemmin asiasta maininnut niin, että muut olisvat voineet varustautua mukaan eväillä, jotka eivät tätä henkilöä ärsyttäisi.

Minusta on epäreilua, että tuollaisista ihmisistä tehdään joku stereotypia ja kaikki muutkin herkät ihmiset leimataan tuollaisiksi.

Minä en tuolla tavalla käyttäydy, vaikka kärsin suunnattomasti monista äänistä. Pakenen vaan paikalta ja kärsin hiljaa.

Tuntuu pahalta, että minun AITOA kärsimystä vähätellään ja mitätöidään jonkun banaanisekopään takia.

 

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran yhdellä päiväkurssilla, jonka ohjeistuksessa pyydettiin ottamaan omat eväät mukaan, koska kyseessä oli kokopäivän kestävä kurssi ja välissä pidettäisiin ruokatauko. Eikö sitten kurssilla ollut yksi tällainen hajuyliherkkä, joka ruokatauon alkaessa erittäin kovasanaisesti "pyysi" että ne joilla on eväitä, jotka haisevat, esimerkiksi banaaneita, menisivat ne syömään ulos rakennuksesta (talvella) ja heittämään kuoret yms. johonkin ulkoroskikseen. Ei siis riittänyt, että ne olisi laitettu rakennuksen käytävillä oleviin roskiksiin luokkahuoneen ulkopuolelle vaan kokonaan ulos rakennuksesta. Onhan se nyt kummallista, että yksi ihminen voi mielestään pompottaa kymmentä muuta ihmistä ihan tosta vaan. Etenkään jos ei ole aikaisemmin asiasta maininnut niin, että muut olisvat voineet varustautua mukaan eväillä, jotka eivät tätä henkilöä ärsyttäisi.

Ymmärtääkö ihmiset, että vaikka joku banaaninarsisti pompottaa muita ihmisiä ja käyttäytyy kuin joku kuningas, niin se ei tarkoita, että kaikki aistiherkät olisivat samanlaisia.

Ja se että on joku tuollainen itsekäs ihminen, niin siitä ei voi johtaa, että kaikkien muidenkin ihmisten oikeat herkkyydet joutaa mitätöidä?

Vierailija kirjoitti:

Nämä kaikesta ruikuttajat ovat juuri niitä,joilla on liikaa aikaa analysoida kehonsa joka risausta. Veikkaanpa, että Ukrainassa ei kukaan jaksa pitää meteliä tai edes noteerata erityisherkkyyksiään kun on muuta mietittävää. Samoin aikana, jolloin ei ollut googlattavissa joka mahdollista oireita ja itsediagnosoida sähkö-, home-, inhottavat saumat-, ääni- ja herra ties mitä erityisyyksiä. Kymmenen vuotta sitten ei ollut mikään ongelma tuoksut, mutta nyt pitäisi niitäkin kaikkien välttää kun naiset on keksineet nämä tuoksuyliherkkyydet. Kaikkeen tottuu ja kun kaikkea alkaa vältellä, myös siihen tottuu ja pienikin poikkeama kaavassa on sen jälkeen maailman loppu. Mielenterveysongelmia nuo ovat ja koskee länsimaita, joissa on asiat niin hyvin, että on aikaa keskittyä epäolennaisuuksiin.

Jonkinlainen mielenterveysongelma on sinulla näemmä myös, kun et yhtään pysty asettumaan toisen ihmisen asemaan. Ihan takuuvarmasti ääniyliherkkä kärsii melusta myös Ukrainassa tai muualla sodan keskellä. Esim. ääni- ja valoherkkyys ovat ihan tutkittuja aitoja tuntemuksia, eikä omasta päästä keksittyjä kitinöitä, jotka voi laittaa sivuun, kun on jotain tärkeämpää menossa.

Vierailija kirjoitti:

Epäilemättä, mutta ymmärrätkö yhtään minkälaista painajaista aistiyliherkän koko elämä on just sun kaltaisten ihmisten takia?

On se kyllä varmasti painajaismaista. Kaupassakin ja joka paikassa näkee ja on haistavinaan hieltä haisevia ihmisiä. Pohjimmiltaan se on kuitenkin vaan sitä että pitää ihmisiä ällöttävinä, eläinten hajut kun taas ei sitten samaisia aistiyliherkkiä jostain syystä ole häirinneet.

Meillä on töissä yksi yliherkkä. 

Tekee paljon vähemmän kuin muut, koska kuormittuu.

Hänelle täytyy myös puhua tosi nätisti, koska pahoittaa mielensä ja menee lukkoon. 

Esim jos toiselle voi sanoa että -hoitaisitko tämän homman tänään-

niin tälle yliherkälle täytyy sanoa että -olisiko mahdollista että voisit tällä viikolla tehdä tällaisen työtehtävän- 

Juuri tämä!

Vierastan tätä nykyajan outoa "jos minulla on jokin ongelma, niin kaikkien muiden täytyy olla koko ajan varpaillaan ja tehdä kaikki niin, että minua ei häiritse". Oikea melu, saasteet ja vastaavat erikseen, mutta omat yliherkkyydet, sairaudet tai mielenterveyden ongelmat eivät oikeuta vaatimaan kaikkia muita koko ajan toimimaan vain sinun ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä!

Vierastan tätä nykyajan outoa "jos minulla on jokin ongelma, niin kaikkien muiden täytyy olla koko ajan varpaillaan ja tehdä kaikki niin, että minua ei häiritse". Oikea melu, saasteet ja vastaavat erikseen, mutta omat yliherkkyydet, sairaudet tai mielenterveyden ongelmat eivät oikeuta vaatimaan kaikkia muita koko ajan toimimaan vain sinun ehdoilla.

Monilta tosin puuttuu nähtävästi sellainen toisen tunnetilan lukemistaito ja ihan härskisti vaan aletaan kaivelemaan vaikka toisen eleet ja käytös ja jopa aiemmat sanat viestivät että nyt ei ole hyvä päivä. Tai sitten tekevät tahallaan aiheuttaakseen reaktion, kuka tietää.

ite oon tämmönen mutten jaksa sanoa mitä kaikkia huomaankaan

maailmassa.. niistä saa kovat naurut itsekseni

Kaiken maailman yliherkkyydet...

Minä lanseeraan nyt uuden yliherkkyyden. Olen yliherkkä yksinkertaisuudelle ja typeryydelle.

Kerta kaikkaan kun kuulen typerän työkaverini päästävän suustaan taas jotain pyhää yksinkertaisuutta, tulee ihan fyysisiä oireita.

Päätä alkaa vanne kiristämään, pulssi nousee ja tulee oikeasti tunne että pitäisi olla jossain muualla.

Eli oireitani ovat päänsärky, kohonnut pulssi ja kehosta irtautumistunteet.

Siksi koen oikeudekseni huomauttaa työkaverilleni että olisiko hiljaa, minä saan oireita kun hän puhuu.

Kaikesta kaiken aikaa valittava ihminen on painajainen kaikille muille.

Aistiyliherkkyys on ihan todellinen vaiva, mutta jotkut haluavat tehdä siitä hirveän numeron, kuten tuo yksi, joka vaati kaikkia muita poistumaan tilasta, koska ei kestä banaanin hajua. Todellisuudessa hänen itsensä olisi kuulunut poistua muualle eväiden syönnin ajaksi, koska hän oli ainoa, jolla oli ongelma.

Mun on vaikea sietää porsastelua ja ääliömäisyyttä, jonka varjolla voi mukamas tehdä mitä vain. On esim. ihan eri asia mennä puoleksi tunniksi tilaan, jossa haisee voimakas mauste/ hajuvesi/ tupakka, kuin joutua asumaan asunnossa, johon kulkeutuu vastaavia hajuja naapurista 24/7. Tai olla meluisassa tilassa jonkin aikaa vrs. asua pysyväluonteisesti metelöitsijän ala- tai yläkerrassa.

Tuntoyliherkkyys on hyvä esimerkki herkkyydestä, joka koskee vain kokijaa itseään. Jos paidassa on kutittava niskalappu, sen voi yrittää leikata pois, mutta ei voi valittaa, että maailmassa tehdään vääränlaisia paitoja, kun kaikissa on lappu. Tai jos kaupassa sovitettava kenkä painaa, voi kokeilla isompaa/ eri mallista kenkää sen sijaan, että valittaa, että kenkäsuunnittelijoilla on jotain häntä vastaan. 

Tuon takia en käy treffeillä. Oksettaa ajatuskin pösilöstä jolla ei ole mitään tajua siittä että se nyt on vaan mentävä MUN ehdoilla. 

Se mitä ne mun ehdot on, on mun asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut kun me muutkin ollaan sillä samalla kirjolla eikä valiteta kaikesta.

Kukaan ei valita KAIKESTA. Ja sinun on turha nostaa itseäsi yhtään ylös päin, ja heitellä mitään kiviä, koska 100% varmuudella sinäkin valitat jostain asioista. Ja kun sinä valitat sinun ongelmistasi, niin se ei tietenkään ole "kaikesta" valittamista, kuten toisten kärsimykset muka on.

Näinpä. Ja koskaan ei voi tietää, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Aiemmin ihmettelin ihmisten yliherkkyyksiä, mutta iän myötä olen saanut sellaisen itsekin. Aivan käsittämätöntä ja kamalaa, kun aivan yhtäkkiä ei enää kestäkään asiaa, joka ennen on ollut itselle ihan tavallista ja josta on jopa nauttinut.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Sinne korpeen joutaa juuri nämä valittajat jotka vaativat että enemmistön pitäisi tanssia heidän pillin mukaan. Siellä korvessa ei ole niitä "sikailijoita". Saat olla rauhassa neurooseinesi.

Ai sinä olet niitä, jotka mielellään maksavat kotona möllöttävien työkykyisten elämisen? Minä kun tykkäisin käydä töissäkin, ja olen täysin työkykyinen, jos työpaikallani ei lotrata hajuvesillä tai sinne raahata hyasintteja. 

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia en käy treffeillä. Oksettaa ajatuskin pösilöstä jolla ei ole mitään tajua siittä että se nyt on vaan mentävä MUN ehdoilla. 

Se mitä ne mun ehdot on, on mun asia.

Sun kaltaisten on parempi pysyä pois ihmistenilmoilta. Tajuat sen onneksi itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia en käy treffeillä. Oksettaa ajatuskin pösilöstä jolla ei ole mitään tajua siittä että se nyt on vaan mentävä MUN ehdoilla. 

Se mitä ne mun ehdot on, on mun asia.

Sun kaltaisten on parempi pysyä pois ihmistenilmoilta. Tajuat sen onneksi itsekin.

Elä kehtoo.