Muita joilla surkea joulu edessä?

Minulla on tähän astisen elämäni p*skin joulu tulossa. Ei kiinnosta enää yhtään edes viettää koko joulua. Olen aina ollut todella innokas jouluihminen ja se on ollut minulle vuoden tärkein päivä.

Nyt ei ole mitään tunnelmaa ja lasken sekunteja siihen että saisin palata kotiin ja jatkaa arkea. Olen äitini luona ja meillä on täällä mummokin. Enomme kuoli eilen ja mummo ja äiti ovat tietysti surun murskaamia ja heillä on paljon muutakin huolta surun lisäksi käytännön asioiden järjestelyissä koska enolla oli järkyttävästi velkaa.

Olen huolissani mummoni voinnista, hänellä ollut monta suurta menetystä lyhyen ajan sisään ja jännittää myös koepalatuloksia jotka selviävät vasta tammikuussa. Pelkään että mummo saa sydänkohtauksen.

Äiti ja isä yrittävät pitää tunnelmaa jotenkin kasassa ja laittelevat joulua normaaliin tapaan. En kehtaa lähteä kotiin vaikka oikeasti haluaisin viettää joulun ihan itsekseni kaupungissa ja tunnen syyllisyyttä pelkästä ajatuksesta että kehtaan olla näin itsekäs. Haluaisin vain levätä rauhassa pyhät ja viettää mukavaa joulua, se onnistuisi nyt paljon paremmin yksin kuin tässä seurassa.

Minullakin on ollut raskas vuosi ja burnoutin alkua, teen useampaa työtä ja työni on myös hyvin ihmisläheistä ja vaatii paljon empatiakykyä ja sosiaalisia kykyjä. Olisin kaivannut sellaista tasaista ja seesteistä joulurauhaa. 

Meillä ei ole patjaa nyt minulle, mummo nukkuu sohvalla minun patjani kanssa ja itse kovalla sängyllä peitto patjana. Minulla tulee erittäin pahoja migreenikohtauksia pienistäkin niskajumeista ja nyt tiedän jo valmiiksi että oma jouluni menee täysin migreeniä potiesssa. Lääkkeet toimivat minulle melko huonosti ja lähinnä väsyttävät ja oksettavat.

Tuntuu hirveän pahalta ajatella tässä tilanteessa itseään mutta tänne kehtaa anonyymisti avautua.

Itkin koko viime yön silkasta pettymyksestä että oma jouluni ja lomani meni nyt näin pilalle, hävettää hirveästi edes ajatella näin. Joulu on kuitenkin minulle ollut aina sellainen rauhoittumisen hetki ja todella odotettu päivä vuodesta.

En kehtaa edes ehdottaa että lähtisin kotiin ilman mitään "hyvää" ja sosiaalisesti hyväksyttävää syytä, mietin pitäisikö yrittää ottaa jokin keikka huomiselle ja muille pyhille niin olisi syy olla kotona ilman syyllistämisiä ja perheen kiukuttelua. 

Olen hirveä ihminen mutta minua ei enon kuolema kosketa koska olen nähnyt hänet vain pari kertaa lapsena. Toki suren äidin ja mummon puolesta mutta en jaksaisi hirveästi surussa rypeä kun jatkuvasti pitää töissäkin pinnistellä monenlaisten murheiden ja ihmiskohtaloiden kanssa.

Anteeksi jos viestini loukkaa jotakin.

Toivottavasti teillä muilla lukijoilla on mukava ja rauhallinen joulu! <3 tänne saa myös muut kertoa omista murheistaan jos haluaa.