Mitä ajattelet lastenhankintaa epäröivistä 35v. pariskunnista?
Ajatteletko että ovat fiksuja tai ovatpa hölmöjä, kun hedelmällisyys laskee koko ajan ja olis jo aika joko tehdä tai olla tekemättä ikuisesti
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko lapsellista vielä 40 lähestyvänä miettiä. Parikymppisenä nuo asiat mietitään. Jos ne oikeasti haluis lapsia olisivat jo tehneet, eli antaisivat vaan olla. Sit juostaan epätoivoisina hoidoissa ja itketään.
Ja sitten kun joku hankkii lapsen parikymppisenä ja mahdollisesti eroaa myöhemmin tästä nuoruuden poikaystävästä, niin haukutaan miksei niitä lapsia hommata vasta kun ollaan oltu 30v yhdessä, ostettu ja maksettu talo ja autot jne.
Voisikohan syntyvyys laskea jo ihan siksi, että aina on väärä aika miettiä lapsien hankkimista.
Ja btw, oma äitini sai minut 39-vuotiaana.
Etkö ymmärrä eroa miettimisen/päättämisen ja tekemisen välillä? Kommentoimasi kirjoittaja ei missään sanonut että lapset pitäisi TEHDÄ kaksikymppisenä, vaan että se oma kanta lisääntymise
Voi jessus näitä pahimpia muiden pakottajia! Ovat varmaan upeaa seuraa tosimaailmassakin. Puhumattakaan nyt vanhemmuudesta - varmaan mielettömän ihania vanhempia. "Tyttäreni, sinun PITÄÄ päättää parikymppisenä, haluatko lapsia vai et. Kun PITÄÄ!"
Edelleen epäselvää, että miksi pitää tämä päätös tehdä niin varhain, jos ei aio lasta hankkia kuitenkaan vuosikausiin. Ja että miksi edes on tämä kova tarve kontrolloida sitä muiden päätösprosessia. Kas kun se päättäminenhän ei kerro siitä, onko hyvä vanhempi.
Vaatiikohan tämäkin vuosisadan paras mamma ihmisiä myös esim. päättämään 5-vuotiaana, haluavatko oikeustieteelliseen tai muuttaa ulkomaille? "PITÄÄ päättää, siksi että PITÄÄ."
Täällä palstalla on kyllä aikamoisia tapauksia. Voi kunpa olisi joku normaalien ja kivojen palsta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko lapsellista vielä 40 lähestyvänä miettiä. Parikymppisenä nuo asiat mietitään. Jos ne oikeasti haluis lapsia olisivat jo tehneet, eli antaisivat vaan olla. Sit juostaan epätoivoisina hoidoissa ja itketään.
Ja sitten kun joku hankkii lapsen parikymppisenä ja mahdollisesti eroaa myöhemmin tästä nuoruuden poikaystävästä, niin haukutaan miksei niitä lapsia hommata vasta kun ollaan oltu 30v yhdessä, ostettu ja maksettu talo ja autot jne.
Voisikohan syntyvyys laskea jo ihan siksi, että aina on väärä aika miettiä lapsien hankkimista.
Ja btw, oma äitini sai minut 39-vuotiaana.
Etkö ymmärrä eroa miettimisen/päättämisen ja tekemisen välillä? Kommentoimasi kirjoittaja ei missään sanonut että lapset pitäisi TEHDÄ kaks
Hähhh otitpa kovalla
Lähtekää 5uomesta ellette ole kokkareita tai vastaavia piruja.
Yleensä akateemiset hankkivat lapset myöhemmin ja amikset parikymppisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajattele mitään. Paitsi että lapsettomuuhoidoissa voi ravata sitten yksityisellä omilla rahoillaan, ei ruuhkauttamassa julkista puolta. Ja onhan se vähän outoa siinä iässä enää miettiä, kun 35v. on jo lääketieteellisesti riskisynnyttäjä. Mutta ei kuulu mulle ja en oikeastaan ajattele mitään. Vähän ehkä outoa kun omat lapset on 11 -ja 13v., sitten kun olen 35v.
Mikään riskisynnyttäjä ole tuon ikäinen. Ja miten niin outoa, ihan yleistä on saada lapsia 35-v. ja vähän vanhempana. Vain yksinkertainen pitää outona sitä, että jonkun toisen elämässä asiat eivät tapahdu juuri samalla aikataululla kuin sinulla on tapahtunut.
No kyllä se itseasiassa on lääketieteen näkökannalta. Ei sen ikäiset turhaan jouduin käymään tihennetyssä seurannassa raskausaikana. Myös keskenmenon riski on suurempi, repeämisen riski synnytyksessä on suurempi ja lisäksi ei välttämättä palaudu täysin ennalleen enää siinä iässä.
Minä sain juuri ja juuri yhden lapsen hankalilla hoidoilla. Toivon, että lapseni saa vähintään 2 lasta, kun itse en saanut millään keinolla.
Omalle leikki-ikäiselleni olen muutamaan kertaan todennut, että perhe kannattaa yrittää perustaa nuorena. Ja opiskelut hoitaa hyvin nuorena, jolloin polku on helpompi ja suoraviivaisempi kuin myöhemmin. Jatkan tämän korostamista myöhemminkin, ja opetan hänelle monenlaista hyödyllistä. Toivon, että hän ei koe sitä painostamisena vaan enemmän opastamisena. Tuen lasta myös taloudellisesti ja lastenhoidossa perheen perustamisen iästä riippumatta, niin ainakaan siitä ei jää kiinni, ettei olisi resursseja lapsiin.
En ole vielä kertonut lapselle lapsettomuutaustastani, jottei hän päiväkodissa lipsauttaisi jotain, mitä myöhemmin katuu. Alakouluikäisenä varmaan keskustellaan siitä.
On hyvä että elämän isointa asiaa pohditaan kunnolla. Nimenomaan pariskunnalla, josta aloittaja kysyi, on mielestäni vielä ihan hyvät mahdollisuudet hetken miettiä ja ryhtyä toimeen, mikäli siihen päätyy. Mutta ei montaa vuotta missään nimessä kannata odottaa. Jos yksi lapsi riittää niin ei ole niin isoja paineitakaan aloittaa heti.
Tulin itse raskaaksi 37v ja saatamme vielä yrittää toista kunhan vauvavuosi on pian ohi. Aiemman kumppanin kanssa nuorempana lapset eivät tuntuneet luontevalta osalta elämää ja ajattelin että ne ovat niitä prismaperheitä jotka lapsia tekevät, ne ovat niitä jotka tykkäävät metelistä, muskareista, mammailusta ja lässyttämisestä ja haluavat elää lastensa kautta oman itsensä unohtaen. Sittemmin sisäistin että elämän voi rakentaa lapsenkin kanssa enemmän omanlaisekseen.
Ajattelen että "Mitä ajattelet ..." kyselijät on perseestä ja saisivat lopettaa tyhmät aloituksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että kiire tulee. Luonto on asettanut ihmiselle rajat ihan tarkoituksella.
Miehellä ei ole vielä mikään kiire 35-vuotiaana.
Mun miehellä ainakin oli ja ymmärsi sen hyvin että aika on rajallinen hänelläkin, toki älykkäänä ihmisenä minulle sen ainoastaan hienovaraisesti ilmaisten. Tavattiin kun oli 35 ja minä 33. Tuli isäksi 37vnä. Oli aloittanut oikean naisen etsinnän kuitenkin jo 30vnä ja kyllä hänellä oli huoli että löytyykö ja saako omaa perhettä, olemme puhuneet näistä paljon. Mutta kuten näet niin 7 vuotta tuossakin kului ajatuksesta toteutukseen ihan huomaamatta.
Up