Lue keskustelun säännöt.
Mitä te ootte oivaltanu itsestänne tai elämästä yleensä? sanotaan nyt vaikka 5 vuoden sisällä? saa olla kauemminkin
21.12.2023 |
Miettikää syvällisesti vastaus. Mä en halua kuulla mitään "mäkkärissä maksoi 5.50 bicmac luulin että se on 10e"
Mä haluan kuulla sieltä syvältä jotain
Sana on "vapaa"
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat kiusaajia ja ikäviä ihmisiä, jotka eivät ikinä eläneet omaa elämäänsä.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Koskaan ei ole myöhäistä täyttää tätä käskyä, johon sisältyy lupaus, "jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesus Kristus on kaikki kaikessa.
Bentsojen käytön lopettaminen avasi elämän uudelleen. Aiemmin oli kuin sumuverho silmien edessä. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö kuvaa minusta (ja muista ihmisistä) korkeintaan murusen verran, loput on materiatonta, kokemuksella havaittava ilmiö
Mutta näköjään merkitsee, kun tämäkin kerroit tässä ketjussa
Niin mitä merkitsee? Aiemmin se merkitsi mulle, instagramin kanssa kasvaneelle teinille, suhteettoman paljon. Oikeasti luulin, että ulkonäkö kuvaa mua jollain tapaa ihmisenä. Siks tuo on ollut mulle henkilökohtaisesti käänteentekevä ja suoraan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttava tajuaminen. Muillehan se voi vaikuttaa itsestäänselvältä tai joltain muulta
On hyvä huomata monen olevan hyvällä tiellä ja nämä oivallukset ovat myönteisiä ja johtavat johonkin hyvään. Jos mietin itseäni ensin 18-vuotiaana niin minulla oli hyvin vaikeita aikoja tuolloin. Aluksi uskoin hyvään ja tavallaan aina odotin esim muilta ihmisiltä jotain hyvää. Tämä, vaikka olin kiusattu vielä lukiossakin. Silti se kaikki ei vaan mennyt niin. Sain oppia miten ei kannata luottaa toisiin ja edes odottaa sen enempää. Joku voi olla ystävällinen ja joskus voi saada kivoja kokemuksia. Muuten ei kannata odottaa liikoja.
Myöhemmin viisi vuotta sitten oli vähän helpompaa aikaa. Silti huomasin jo silloin kuinka se nuoruuden "yksinäinen tie" mikä minullakin oli jatkuu helposti. Jos olet jo silloin tavallaan erossa muista niin ei enää ole helppoa päästä muiden porukkaan ja oikein osata enää olla muiden kanssa luontevasti. Helposti jää yksinäiseksi kiusaamisen kokemukset lisäävät sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On järkevämpää tienata 1500€ kuukaudessa työssä mistä nauttii suunnattomasti, kuin tienata 7000€ työstä mikä vituttaa yli kaiken.
A salary is a drug they give you when they want you to forget about your dreams,
Että unelmansa kannattaa yrittää toteuttaa. Elämä on lyhyt. Edes yrittää, ettei kaduta sitten vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaisuus, omistaminen on raskasta ja sitovaa. Kun päästin irti ja luovuin siitä kaikesta koin suurta vapautta. Löysin niin paljon uutta ja odotan mitä uutta tulee vielä lisää.
"Et koskaan löydä "elämäsi miestä", etkä saa lapsia. Siveydestä ei kukaan tule koskaan millään tavalla palkitsemaan. Mene yliopistoon. Katso vähän äijän kukkaroakin. Isäsi ei tule koskaan sinua hyväksymään, vaikka mitä tekisit."
Nämä asiat haluaisin sanoa parikymppiselle itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Et koskaan löydä "elämäsi miestä", etkä saa lapsia. Siveydestä ei kukaan tule koskaan millään tavalla palkitsemaan. Mene yliopistoon. Katso vähän äijän kukkaroakin. Isäsi ei tule koskaan sinua hyväksymään, vaikka mitä tekisit."
Nämä asiat haluaisin sanoa parikymppiselle itselleni.
En usko että kaksikymppinen haluaa kuulla tuollaista tai vaikka kuulisikin, niin muuttaisi mitään. Korkeintaan menettäisi toivon tuon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat kiusaajia ja ikäviä ihmisiä, jotka eivät ikinä eläneet omaa elämäänsä.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Koskaan ei ole myöhäistä täyttää tätä käskyä, johon sisältyy lupaus, "jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Jälleen yksi raamatullinen paradoksi. Jeesuskin kunnioitti Isäänsä ja isäänsä ja äitiään ja kolmikymppisenä lähti kun Isä ei koskaan selittänyt tarkemmin mikä on tarkempi suunnitelma, vaan sitä piti vielä ristilläkin arvuutella --- vaikka Jesse tulkitaan osaksi Kolminaisuutta, niin hyvin pidettiin 1/3 -itseltä piilossa, mitä tapahtuu ;D
Ilmeisesti olisi kannattanut sen verran spoilaantua ja lukea Vanha Testamentti, jossa esikoisen uhraaminen on luontevin tapa olla Jumalansa suosikki.
Vanha Testamentti on täynnä kertomuksia, jossa vakavasti ongelmallinen tuittupäinen Isähahmo kurittaa ja kiusaa muita. Ko. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja aika epätäydellinen luonne sieltä löytyy.
Isänsä ja äitinsä kunnioittaminen on epäilemättä hyvin paljon helpompaa kuin löytää Raamatun lukemisen jälkeen sieltä sellainen Jumala, jota kunnioittaisi. Niin paljon on pelkkää kiusantekoa ja määräämistä, eikä oikeaa luomustensa kasvatusta kun Jumalan silmissä ollaan kuitenkin jotain kakkostason sekundaa, jotka hukkasivat Paratiisinsa.
Kristinuskon Jumala on huono Isä. Etäinen, jättää kaiken arvailujen varaan ja jos et häntä ehdoitta rakasta, niin tulee heinäsirkkoja tai salama niskaan. Ei ne tosin sen parempia ole muutkaan uskonnot tai niiden jumalat. Yhdestäkään ei ole aukottomia todisteita, että olisivat muuta kuin ihmisen omia keksintöjä kulloisenkin yhteiskunnan tarpeiden ja etujen ja ennakkoluulojen pönkittämiseksi. Jännästi vaan jokaisella ihmiskunnan vaiheelle tai eristyneellekin sivilisaatiolle on se jumala jostain kehitetty.
Mä olen päättänyt jättää mun uskonnollisen elämäni Herran haltuun. Sieltä tulee, jos tulee, mitä on tullakseen ja lähimmäisten kohtelu tässä elämässä, josta on tietoisuus olemassa, on oleellisempaa. Jos filmi vaan katkeaa, niin sekin on ihan hyväksyttävä päätepiste. Kummittelemaan en aio jäädä ;D
-winner-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tajunnut suunnilleen keski-iän kynnyksellä, että haluan eniten tehdä juuri niitä asioita, joista tykkäsin lapsenakin. Ja asua samantyylisessä ympäristössä kuin silloin ym. En tiedä, olenko taantunut vai "löytänyt itseni uudestaan" pitkän harhailun jälkeen. Tämä oivallus tuli ehkä jo 10 vuotta sitten. Se on tuonut iloa ja mielenrauhaa.
Ihmissuhteesta ei tule mitään, jos toinen osapuoli ei sitä myös halua. Vaikka kuinka itse haluaisin ja yrittäisin niin todennäköisimmin sillä ei saa käännettyä toisen päätä, oli kyse parisuhteesta tai kaveruudesta. Jos toinen on menettänyt mielenkiinnon ja halun kantaa niitä omia korsiaan kekoon niin silloin on, enkä ota enää siitä paineita että mun pitäisi keksiä temput miten toisen mielenlukot avataan enkä ajattele että kunhan vain minä tekisin enemmän ja paremmin niin tää suhde jatkuisi.
On vain tämä hetki. Ja useimmiten siinä on asiat hyvin. Asioihin on hyvä varautua mutta helposti menneisyyden (varsinkin negatiivisten asioiden) muistelu ja huoli tulevasta varastaa nykyhetken, jolloin ei oikeastaan osaa eläkään ja olla läsnä juuri nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oivalsin erään tapahtuman kautta, että toisen ihmisen ajatuksia ei voi koskaan tietää. Vaikka luulisit tuntevasi puolisosi, lapsesi, sisaruksesi tai vanhempasi, et kuitenkaan voi täysin tietää, miten he voivat toimia ja pitää salaisuuksia. Tämän voi myös muotoilla siten, että mitään asiaa tai ihmistä ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä.
Olen tajunnut sen tavallaan itsestään selvän asian ihmissuhteista, että en lopulta voi muuttaa toista ihmistä tai hänen suhtautumistaan minuun, hänen tapojaan tai arvojaan. Jos jokin suhteessa tuntuu minusta väärältä, ärsyttää tai koen ettei suhde ole sellainen kuin toivoisin, ainoa mihin voin vaikuttaa on oma suhtautumiseni siihen. Täytyy punnita, voinko hyväksyä tilanteen ja sen toisen ihmisen ja suhteen tilan vai en.
Että kuinka erilaisia me ihmiset olemme
Useita läheisiäni menettäneenä ja vakavasti sairastuneen läheiseni omaishoitajaksi päätyneenä olen oivaltanut, että kenelle vaan voi milloin vaan tapahtua mitä vaan. Elä nyt, etkä sitku elämää. Ole armollinen itsellesi, et aina voi jaksaa, ota apua vastaan.
Sen, ettei elämää voi hallita, vaikka kuinka yrittäisi - mutta että juuri se hallitsemattomuus on parhaimmillaan niin upeaa kuin tiikerillä ratsastaisi tai tsunamilla surffaisi. Jiihaa!
Yli viisikymppisenä alkaa kaipaamaan nuoruuden aikoja kaiholla ja ikävöimään sen aikaisia ihastuksia. Vaikka heitä ei olisi ajatellut kymmeniin vuosiin.
En ole yhtään sen kummempi kuin kukaan muukaan. Elämälläni ei ole suurempaa tarkoitusta, olen osa muurahaiskekoa jossa kannan korteni yhteiskunnan toimivuuden hyväksi. Luulemme että meillä on oma yksilöllinen tahto mutta lopulta olemme kaikki samanlaisia, hormonit ohjaavat meitä ja biologia itsessään.