Miten olette päässeet eroon isovanhemmilla vietettävästä joulusta?

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole noin yksinkertaista. Epäterveessä perhekuviossa kaikki voivat huonosti, mutta mustan lampaan tunnistaa siitä, että se saa syyt niskoilleen. Ei ole mitenkään varmaa, että sisko ylipäätään voisi toimia oikein. Jos hänen tehtävänsä on olla Joulun Pahin Ihminen, niin sille ei pysty mitään tekemään. 

Kyllä tämä sisko olisi helposti voinut tehdä oikein, eli edes JOTAIN kuten kaikki muutkin sisarukset ja sukulaiset teki. Tuoda jotain tarjottavia tai auttaa jotenkin järjestelyissä. Tulla edes puolta tuntia aiemmin auttamaan valmisteluissa. Siellä auttoi isot miehetkin ja teinit teki osansa, tämä yksi ainoa ei mitään. Siksi se pistikin kaikilla silmään, kun ei tehnyt MITÄÄN.

Saahan samanlaiset toisiaan puolustella, kaipa se tuntuu sitten kivemmalta kun itsekin menee valmiiseen pöytään vaan aina 😄

Muutin pois kotoa opiskelemaan 17 vuotiaana ja muutama vuosi sen jälkeen huijasin heitä olemalla pyhät töissä. Sittemmin meni taas pari joulua heidän kanssaan ja siten muutin pääkaupunkiseudulle n 500 km päähän heistä enkä sen jälkeen ole viettänyt perinteistä perhejoulua heidän kanssaan, käyn heillä vain kesäisin kun on "hyvät ajokelit". He tietävät etten ole mikään jouluihminen enkä vietä sen kummemmin joulua, usein olen myös jossain etelän auringossa, joten he eivät edes odota että menisin heille enää.

Ihan vaan ilmoittamalla, että olen kotona/matkoilla/hotellin valmiissa pöydässä. En suostu enää kuuntelemaan mitään uhrikitinöitä, murjotusta, manipulointia tai kiristystä. Se on äidin vastuulla, jos pahoittaa mielensä muiden valinnoista. Jos yrittää minun niskaan kipata noita tunnemyrskyjänsä, niin lopetan vaan puhelun. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sitten varmaan palstan paskin äiti. Olen tehnyt koko joulukuun paljon ylitöitä ja olen todella väsynyt. Haluaisin viettää joulun kahdestaan miehen kanssa leväten.

Mutta ei. Kun lapset haluaa tulla puolisoineen ja lapsineen. En tietenkään voi mennä sanomaan, että en millään jaksaisi laittaa perhejoulua.

No, juonpa tässä kahvit. Ehkä tässä pääsee tunnelmaan, kun alkaa kouluruoka laittamaan. Mieluiten kuitenkin ottaisin kunnon päikkärit ja lukisin kirjaa ja syötäisiin miehen kanssa vaikka pizzat jostakin tilattuna

Tietenkin voi sanoa, jos ei voimat riitä joulun järjestämiseen. Kyllä lapset sen ymmärtävät. Ottakaa asia ensi vuonna jo syksyllä puheeksi. Järjestäkää joulut kiertävällä vastuulla vuoronperään, niin kellekään ei tule liikaa hommia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole noin yksinkertaista. Epäterveessä perhekuviossa kaikki voivat huonosti, mutta mustan lampaan tunnistaa siitä, että se saa syyt niskoilleen. Ei ole mitenkään varmaa, että sisko ylipäätään voisi toimia oikein. Jos hänen tehtävänsä on olla Joulun Pahin Ihminen, niin sille ei pysty mitään tekemään. 

Kyllä tämä sisko olisi helposti voinut tehdä oikein, eli edes JOTAIN kuten kaikki muutkin sisarukset ja sukulaiset teki. Tuoda jotain tarjottavia tai auttaa jotenkin järjestelyissä. Tulla edes puolta tuntia aiemmin auttamaan valmisteluissa. Siellä auttoi isot miehetkin ja teinit teki osansa, tämä yksi ainoa ei mitään. Siksi se pistikin kaikilla silmään, kun ei tehnyt MITÄÄN.

Saahan samanlaiset toisiaan puolustella, kaipa se tuntuu sitten kivemmalta kun itsekin menee valmiiseen pöytään vaan aina 😄

Arvasit väärin. Minä en ole enää vuosiin mennyt mustaksi lampaaksi perhejouluun. Vietimme tämänkin joulun oman perheen kesken, ja täällä kotona saan tehdä jouluruoat juuri kuten haluan. Vanhempieni luona en osannut tehdä koskaan mitään oikein, joten lopulta en tehnyt sitten yhtään mitään. Samat haukut sai vähemmällä vaivalla sillä tavalla. 

 

Kumma kyllä olivat todella yllättyneitä ja vihaisia, kun jäimme pois joulun vietosta. He eivät olleet ollenkaan tajunneet, että 

a) jatkuva haukkuminen vei motivaation tehdä mitään jouluruokia heille, kun haukut saa tosiaan tekemättäkin, ja 

b) se, että lakkasin edes yrittämästä, tarkoitti, että seuraavaksi hylkään heidät kokonaan. Se oli vahva merkki, että on käsillä viimeinen tilaisuus korjata käytös.

Oma joulupöytämme tietenkin notkuu herkkuja. Laitamme ruokia koko perhe yhdessä, sopuisasti ilman mitään riitoja. Se tuntuu ihmeelliseltä. Ja joulun jälkeen on levännyt ja onnellinen olo, kun ennen olin itkuinen hermoraunio.

Jestas! Minä en mitään laiskoja aikuisia lapsia alkaisi passaamaan ja varsinkin vielä niiden jälkeläisiäänkin. Heidän pitäisi alkaa tehdä omat joulut ja kutsua isovanhempia valmiiseen pöytään.

Kuka opettaa jälkikasvunsa noin laiskaksi.

Vierailija kirjoitti:

Jestas! Minä en mitään laiskoja aikuisia lapsia alkaisi passaamaan ja varsinkin vielä niiden jälkeläisiäänkin. Heidän pitäisi alkaa tehdä omat joulut ja kutsua isovanhempia valmiiseen pöytään.

Kuka opettaa jälkikasvunsa noin laiskaksi.

Laiskaksi nimittelemällä ei ihan välttämättä tule sitä kutsua 😏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole noin yksinkertaista. Epäterveessä perhekuviossa kaikki voivat huonosti, mutta mustan lampaan tunnistaa siitä, että se saa syyt niskoilleen. Ei ole mitenkään varmaa, että sisko ylipäätään voisi toimia oikein. Jos hänen tehtävänsä on olla Joulun Pahin Ihminen, niin sille ei pysty mitään tekemään. 

Kyllä tämä sisko olisi helposti voinut tehdä oikein, eli edes JOTAIN kuten kaikki muutkin sisarukset ja sukulaiset teki. Tuoda jotain tarjottavia tai auttaa jotenkin järjestelyissä. Tulla edes puolta tuntia aiemmin auttamaan valmisteluissa. Siellä auttoi isot miehetkin ja teinit teki osansa, tämä yksi ainoa ei mitään. Siksi se pistikin kaikilla silmään, kun ei tehnyt MITÄÄN.

Saahan samanlaiset toisiaan puolustella, kaipa se tuntuu sitten kivemmalta kun itsekin menee valmiiseen pöytään vaan aina 😄

Ai että ihan isot miehetkin auttoi? Miksi pidät sitä noin ihmeellisenä? Oletko varma, ettei hän tehnyt mitään vai tekikö oikeasti ihan yhtä paljon kuin ne miehet, mutta se ei ole niinku naiselle ollenkaan tarpeeksi?

^ Pidän täysin normaalina että miehetkin auttoi. En pidä normaalina sitä että sisko tuli, seisoi paikallaan kunnes haki ruokaa ja alkoi syödä, sitten lähti kotiin. Kun ihan kaikki muut 80-v isoisovanhempia myöden osallistuivat järjestelyihin ja/tai toivat tarjottavaa. Ja ollaan varmoja että hän ei tehnyt mitään, sen olisi niin pienessä asunnossa nähnyt. En ymmärrä tuollaista lokkeilua vaikka sanoisit mitä, eikä ymmärrä moni muukaan, enkä jatka tätä kanssasi.

Ymmärrän ap:ta ja itsekin joskus ollut samassa tilanteessa, mutta se on vain pakko riittävän aikaisin sanoa omista suunnitelmistaan ja paras on, ettei suostu mihinkään perinteeseen tai vuorovuosijärjestelyyn, ettei sitten tule odotuksia.