Ysin keskiarvolla ei taida päästä mihinkään hyvään lukioon.
Pitäisi olla yli 9,5, että pääsisi hyvään lukioon.
Kommentit (88)
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaiseen.
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaisee.
Kyllähän huippulukioista kirjoitetaan keskimäärin paremmat paperit. Vaikka se ei ehkä näy enää 10 vuoden päästä siitä miten on päässyt opiskelemaan, nykyinen todistusvalintasysteemi tarkoittaa sitä että hyvillä papereilla pääsee suoraan korkeakouluun ilman rasittavaa pääsykoerumbaa ja kalliita valmennuskursseja. Siinä voittaa helposti vuoden tai kaksi aikaa.
STT:n vertailun kärjessä on usein pikkukuntien lukioita. Näissä oppilaat tulevat pääosin samasta yläkoulusta. Jos ko. yläkoulu antaa numeroita alakanttiin, näyttää siltä että taso olisi kovasti noussut lukion aikana. Ei välttämättä siis ole oikeasti sen parempi lukio kuin muut. Toisaalta monet hyvin matalalla ka:lla tulleet ovat keskeyttäneet, eivät koskaan kirjoita edes. Tällöinkin lukio saattaa pärjätä hyvin vertailussa.
Erikoislukioon, jos näyttösi ja suosittelijasi päihittävät muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mitä pitää hyvänä lukiona. Onko vain Helsingin huippulukiot niitä hyviä lukioita?
Oulussa yhteenkään lukioon ei vaadita 9 keskiarvoa. Ainoastaan Kastellin urheilulukion kanssa voi olla vähän nihkeämpää jollain alle 9 keskiarvolla, mutta sitten pitää kompensoida urheilupisteillä (oman lapseni pelikaverilla oli 9,4 keskiarvo aikanaan ja oli pisteissä se viimeinen urlu-paikan lunastanut, tai ainakin siis hänellä oli samat sisäänpääsypisteet kuin mikä tuli pisterajaksi).
Yleensä urheilulukiot eivät ole keskiarvorajojen puolesta kaupunkiensa ykkösiä, koska sinne mennään nimenomaan urheilemaan. Kastellin urheilupuolen keskiarvoraja näyttää olleen tämä vuonna 8,42.
8,42 on Kastellin normipuolen keskiarvoraja.
Urluun
Juurikin. Urlun valinnassa suuria eroja tulee lajiliittopisteistä ja siihen vaikuttaa se taso, millä hakija urheilee. Onko siis maajoukkueurheilija, yksilölajeissa katsotaan esimerkiksi sitä onko kansallisessa tai jopa kansainvälisessä kärjessä. Lisäksi haastattelulla ja fyysisillä testeillä on iso merkitys. Toki erittäin hyvällä keskiarvolla kompensoidaan matalia lajiliittopisteitä, mutta tällöin myös pääsykokeesta täytyy saada suhteellisen hyvät pisteet. Sama pätee toisin päin, jos urheilulliset pisteet ovat korkeat, matalampikin ka riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli juuri jossain lehdessä ettei ole mitään merkitystä tulevaan menestykseen mistä lukiosta on lähtenyt.
Se kyllä tiedetään, ettei ole nuoren psyykelle hyväksi opiskella kaikkein kilpailuhenkisimmässä lukiossa.
On hyvin vahingollista myöskin alkaa yläkouluiässä tavoitella lähes kympin keskiarvoa!
Ei sitä nyt niin tarvitse tavoitella, sen saa kun kuuntelee tunnilla häiriköimättä muita ja tekee läksynsä. Varmaan kyllä vaatimukset kasvaa jos kaikki kuuntelis tunnilla häiriköimättä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaisee.
Kyllähän huippulukioista kirjoitetaan keskimäärin paremmat paperit. Vaikka se ei ehkä näy enää 10 vuoden päästä siitä miten on päässyt opiskelemaan, nykyinen todistusvalintasysteemi tarkoittaa sitä että hyvillä papereilla pääsee suoraan korkeakouluun ilman rasittavaa pääsykoerumbaa ja kalliita valmennuskursseja. Siinä voittaa helposti vuoden tai kaksi aikaa.
Huippulukion keskiarvoraja 9.jotain, jonkun toisen vaikka 7.2. Onko ihmekään, että peruskoulun vähintään yli 9 keskiarvolla suorittaneet saavat yo-kokeista keskimäärin paremmat arvosanat kuin joukko, jossa on mukana alempia keskiarvoja aina 7.2 asti.
Olen 100 varma, että mikäli lukion oppilaat vaihdettaisiin päittäin, niin edelleenkin paremmalla keskiarvolla peruskoulun suorittaneet kirjoittaisivat keskimäärin paremmin.
Tuolla keskiarvolla et tarvitse hyvää lukiota pärjätäksesi ainakin niin hyvin, että tie yliopistoon on auki.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaiseen.
Tämä ei ole totta. Minun lapsillani jo hyvä yläkoulu on avittanut saamaan työpaikkoja, samaten huippulukio.
Esim. Suonenjoen lukio pärjännyt lukiovertailussa hyvin ja sisään pääsee millä vaan keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaiseen.
Tämä ei ole totta. Minun lapsillani jo hyvä yläkoulu on avittanut saamaan työpaikkoja, samaten huippulukio.
Meidän suvussamme on työt saatu ja pidetty ihan omalla työllä, papereilla ja persoonalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaiseen.
Tämä ei ole totta. Minun lapsillani jo hyvä yläkoulu on avittanut saamaan työpaikkoja, samaten huippulukio.
Meidän suvussamme on työt saatu ja pidetty ihan omalla työllä, papereilla ja persoonalla.
Huippukouluihin pääseminen todistaa, että tekee töitä, on hyvät paperit ja persoona kohdallaan. Ei niihin pääse laiskat lusmut ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli juuri jossain lehdessä ettei ole mitään merkitystä tulevaan menestykseen mistä lukiosta on lähtenyt.
Se kyllä tiedetään, ettei ole nuoren psyykelle hyväksi opiskella kaikkein kilpailuhenkisimmässä lukiossa.
On hyvin vahingollista myöskin alkaa yläkouluiässä tavoitella lähes kympin keskiarvoa!
Ei sitä nyt niin tarvitse tavoitella, sen saa kun kuuntelee tunnilla häiriköimättä muita ja tekee läksynsä. Varmaan kyllä vaatimukset kasvaa jos kaikki kuuntelis tunnilla häiriköimättä :)
Ei saa kympin keskiarvoa sillä että kuuntelee tunnilla ja tekee läksynsä. Käy lukemassa opsia. Sillä saa kasin, jos kokeet menevät hyvin.
Kymppiin pitää osata enemmän kuin koulussa opetetaan, ja osata myös jakaa tietonsa ja tsempata muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lukion paperit on kädessä, ei ole mitään merkitystä sillä mikä lukio oli kyseessä. Ei kukaan katso lukion nimeä, ainoastaan oma suoritus ratkaiseen.
Tämä ei ole totta. Minun lapsillani jo hyvä yläkoulu on avittanut saamaan työpaikkoja, samaten huippulukio.
Meidän suvussamme on työt saatu ja pidetty ihan omalla työllä, papereilla ja persoonalla.
Huippukouluihin pääseminen todistaa, että tekee töitä, on hyvät paperit ja persoona kohdallaan. Ei niihin pääse laiskat lusmut ollenkaan.
Tjaa. Ei minun ole onneksi tarvinnut lukioiässä todistaa vielä mitään kellekään. Menin lähimpään lukioon, nukuin riittävästi ja vietin aikaa kavereiden kanssa kun ei tarvinnut pingottaa ja pendelöidä. Silti kirjoitin huippupaperit ja pääsin hakupainealalle ekalla yrittämällä.
Kun vertaan itseäni moneen muuhun samaan pisteeseen pääseeseen, suuri ero on etten ole kokenut yhtään burn outia. En tiedä onko kyseessä syy vai seuraus, mutta olen iloinen ja ylpeä siitä, että tiedän mikä on milloinkin riittävästi.
Hyvään voi kyllä päästä mutta johonkin maan parhaaseen kuten Sykkiin ei.
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten julkaistiin lista Suomen parhaista lukioista. Pikkupaikkakuntia oli paljon joukossa. Olin niin ylpeä lukiessani listaa. Hyvä Suomi!
Minusta tämä taas on surullista.
Kyseessä ovat koulut, joihin on päästy alhaisella keskiarvolla ja kirjoitettu hyvin. Ihan kiva.
Helsingin seudulla ei päästä lukioon alhaisella keskiarvolla. Vaikka veroja maksetaan kuinka, lukuisat nuoret jäävät täysin lukiokoulutuksen ulkopuolelle. Paljon suurempi porukka, kuin nuo muutamat pikkupaikkakuntien onnistujat.
Jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka kaupunkien rahoilla keinotekoisesti pönkitetään maaseutua.
On hyvin vahingollista myöskin alkaa yläkouluiässä tavoitella lähes kympin keskiarvoa!