Paljasta sinun salaiset työnhakuvinkkisi, joista ei kerrota oppaissa tai puhuta ääneen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kun kolmekymppisenä naisena hain työpaikkaa, niin cv:ssäni oli maininta siviilisäädystä (naimaton) ja lapsista (ei lapsia) ja jos haastatteluun pääsin, kerroin itse että en ole hankkimassa lapsia, koska halua keskittyä uraani.

Tämä kun on asia joka työnantajaa kuitenkin kiinnostaa, mutta sitä ei saa kysyä. Väitän myös, että nykyisen työni sain nimenomaan, kun en lapsia halua. Mutta harmaalla alueellahan tämä taitaa neuvona olla.

Tämä! haastattelussa viimeistään olen maininnut että niin, lapsiahan mulla ei ole eli turhia poissaolojakaan ei tule olemaan, ja lapsia ei myöskään ole tulossa, joten ei pelkoa että jäisin heti äitiyslomalle kun nimi paperissa ja kulkukortti kaulassa. Aina on valittu hakemaani tehtävään.

 

Minäkin olenkin aina maininnut nuo. Eipä ole töitä juuri näkynyt. 

Se nyt vaan on niin, että toisista tulee fiilis heittopusseina, toisista resursseina, jotka tekevät hommat ja osasta niinä, jolle annetaan ylennykset ja palkankorotukset.

Osasta tulee fiilis, että ei meille.

Osaamisella ei useinkaan ole tekemistä asian kanssa, muuten kuin jos sitten työhön joskus pääsee, ne jotka osaavat, saavat palkkiokseen lisää töitä. Ne jotka näyttävät osaamista vain yleisellä tasolla, saavat ylennykset.

Osaamista ei muuten kukaan selvitä varsinaisesti sitäkään muuten kuin vasta rekryprosessien loppupäässä ja silloinkin melko ylimalkaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin, että toisista tulee fiilis heittopusseina, toisista resursseina, jotka tekevät hommat ja osasta niinä, jolle annetaan ylennykset ja palkankorotukset.

Osasta tulee fiilis, että ei meille.

Osaamisella ei useinkaan ole tekemistä asian kanssa, muuten kuin jos sitten työhön joskus pääsee, ne jotka osaavat, saavat palkkiokseen lisää töitä. Ne jotka näyttävät osaamista vain yleisellä tasolla, saavat ylennykset.

Osaamista ei muuten kukaan selvitä varsinaisesti sitäkään muuten kuin vasta rekryprosessien loppupäässä ja silloinkin melko ylimalkaisesti.

 

Tää kuvastaa aika 1:1 mun havaintoja työelämästä... On ne, joiden otsassa lukee "nälkäinen potentiaali", ja ne, joiden pitää tehdä ja todistaa ja osoittaa jotain referenssiä. Eikä silti välttämättä saa mitään palkintoa. Myös niillä henkilöillä, jotka on ylenneet firman sisällä, näen joitakin yhtäläisyyksiä. Ja se ei ole sukupuoli. Mutta se olisikin jo aihe erikseen, yritän nyt vielä olla optimistinen.

-AP

En tiedä ohjeistaa muita, mutta itse opiskelin hakemastani työpaikasta kaiken mahdollisen työhön varsinaisesti liittymättömänkin tiedon, joten siltä osin motivaationi tuli haastattelussa hyvin esiin, ja oikeastaan haastattelu kääntyi niin päin, että minä kyselin kaikkea rekrytoijalta paljon enemmän kuin hän minulta. Alle tunti haastattelun jälkeen hän soittikin perääni ja kysyi melkein anovalla äänellä, että tulisitko meille töihin. No, pitihän se mennä. 

Itse jätän iän kertomatta, vaikka toki joskus se tulee pakosti ilmi jos kysytään syntymäaikaa. 

En useimmiten myöskään laita aiempaa tutkintoani toiselta alalta, enkä sen alan työkokemusta. Työ- ja kouluhistoriani ikäänkuin alkaa vuodesta, jolloin aloitin nykyisen alan opinnot. Hakemuksen lukija saattaa siis hyvin olettaa että olen nuorempi kuin olenkaan.

Ei ole mitään kepulikonsteja ollut käytössä. Nuorena tyttönä sain töitä varmaan sen takia, että olin "luotettavan näköinen". Ehkä siksi, että käytin silmälaseja. En usko että enää koskaan olen työtön, koska oikeasti osaan hommani, ja olen luonteeltani hyvin työperäinen ja osaava, olen aika helppo persoona eli en valita ja märise ja aiheuta kitkaa minnekään. Ja jos osaa oikein hyvin jonkun asian, niin ei sen kanssa stressaa niin älyttömästi, mikä näyttäytyy varmaan rentoutena ja siltä, että nautin myös työstäni. 

Vieraili kirjoitti:

Vierailiaa vitutti:i:

 

"Kyllä joudun. Syy on yleensä ulosannissa ja näkymättömissä kyvyissä vaikuttaa. CV:t ja hakemukset voivat olla viimeisen päälle, mutta henkilö ei kykene vain vakuuttamaan rekrytoijaa. Siis psykologiaa tämä Kuitenkaan se ei ole syy palkata ketään,

Totalitärismissä pyritään tasapäistämään.

 

Vierailija kirjoitti:

Kolmikymppinen työtön nainen hakemassa tekniikan alan hyväpalkkaisia töitä.

Lähtökohdat eivät ainakaan ole puolellasi.

Pakko kysyä, että minkä ikäinen sitä sitten pitäisi olla? Olen itsekin 30v. nainen ja valmistumassa tekniikan alalle. Tosin aika vähän tuo työelämä nappaa, mitä olen vierestä seurannut. Nyt suunnitelmissa vaihtaa opiskelupaikkaa. Tällä kertaa sellaiselle alalle, mikä on oikeasti mun intohimo.

Tekniikan ala on vaikea naisille. Parikymppiset opiskelee ja hoitaa lapsia. 30-vuotiaana pitäisi sitten mennä töihin, mutta on väärän ikäinen. 40-vuotiaat on jo liian vanhoja. Mahdottomaksi on mennyt. Pitäisi siis hakea töitä 20-25 -vuotiaana eli silloin kun olisi aika saada niitä lapsia. Mutta jättää sellaiset turhakkeet hankkimatta ja omistaa elämänsä työlle. Joo ei kiitos. Olen kahden koululaisen äiti ja valitsen mieluummin lapset kuin uran. 

Ihan vaan off topic kommentti, mutta minkä ikäinen sitä sitten pitäisi olla?? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmikymppinen työtön nainen hakemassa tekniikan alan hyväpalkkaisia töitä.

Lähtökohdat eivät ainakaan ole puolellasi.

 

Pakko kysyä, että minkä ikäinen sitä sitten pitäisi olla? Olen itsekin 30v. nainen ja valmistumassa tekniikan alalle. Tosin aika vähän tuo työelämä nappaa, mitä olen vierestä seurannut. Nyt suunnitelmissa vaihtaa opiskelupaikkaa. Tällä kertaa sellaiselle alalle, mikä on oikeasti mun intohimo.

Tekniikan ala on vaikea naisille. Parikymppiset opiskelee ja hoitaa lapsia. 30-vuotiaana pitäisi sitten mennä töihin, mutta on väärän ikäinen. 40-vuotiaat on jo liian vanhoja. Mahdottomaksi on mennyt. Pitäisi siis hakea töitä 20-25 -vuotiaana eli silloin kun olisi aika saada niitä lapsia. Mutta jättää sellaiset turhakkeet hankkimatta ja omistaa elämänsä työlle. Joo ei kiitos. Olen kahden koululaisen äiti ja valitsen mi

Niin kun 20-25v olis iän puolesta sopiva työmarkkinoille, mutta ovat parhassa lastentekoiässä ja heitä sen takia pelottaa monella palkata :D

Vierailija kirjoitti:

En hae töitä, vaan ilmoitan milloin tulen töihin. Sitten vain menen sinne ja alan hommiin. 

Antaa todella reippaan ja motivoituneen kuvan :D. Selvästikin tartut reippaasti hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on niin, että toisista tulee fiilis heittopusseina, toisista resursseina, jotka tekevät hommat ja osasta niinä, jolle annetaan ylennykset ja palkankorotukset.

Osasta tulee fiilis, että ei meille.

Osaamisella ei useinkaan ole tekemistä asian kanssa, muuten kuin jos sitten työhön joskus pääsee, ne jotka osaavat, saavat palkkiokseen lisää töitä. Ne jotka näyttävät osaamista vain yleisellä tasolla, saavat ylennykset.

Osaamista ei muuten kukaan selvitä varsinaisesti sitäkään muuten kuin vasta rekryprosessien loppupäässä ja silloinkin melko ylimalkaisesti.

 

Riippuu työstä ja rekrytoijasta. Jonkun hakijan naama vain miellyttää enemmän rekrytoijaa,sekin vaikuttaa todella suuresti vaikka sulla olis miten hyvä CV. Joku toinen palkkaaja voi ajatella asioista eri tavalla kuin toinen. Ei puhu ihmisistä vain heittopusseina.

Kahteen edelliseen haastatteluun ei ole katsottu todistuksia ollenkaan. Toisen paikoista sain. Ei koskaan kysytty todistusten perään. Periaatteessa voisin olla keksinyt tutkinnot ja työkokemukset omasta päästä.

Kyse on isosta kv.yrityksestä ja asiantuntijaroolista.

Itse tuon FIRMOISSA usein esiin haastattelussa että olen ahkera, itseohjautuva, porvari ja yrittäjähenkinen oikeistolainen.

Siitä firmat ja pomot tykkää. Otan asian ITSE puheeksi.

Ja on toiminut hyvin.

Firma voi olla huoleta ettei saa laiskaa ay aktiivi vassaria...

Terv

INSSINEN

Vierailija kirjoitti:

Itse tuon FIRMOISSA usein esiin haastattelussa että olen ahkera, itseohjautuva, porvari ja yrittäjähenkinen oikeistolainen.

 

Siitä firmat ja pomot tykkää. Otan asian ITSE puheeksi.

Ja on toiminut hyvin.

Firma voi olla huoleta ettei saa laiskaa ay aktiivi vassaria...

 

Terv

INSSINEN

Aiemminkin olen tähän ketjuun krijoittanut, että olen ottanut urallani parisensataa ihmistä töihin ja sen verran jo maailmaa nähnyt erilaisissa tehtävissä (myös HR-vastuissa), että jos joku alkaa haastateluissa ja puoluekantaa tai näkemyksiään esiin tuomaan, tie päättyy siihen.

Aivan etenkin, jos nuori "osaaja" alkaa melttoamaan oikeistolaisesta porvarimaailmankuvasta, se kertoo vain sen, että asianomainen ei ole kokemut riittävästi takaiskuja ja vähintään, itse asiassa enemmän kuin puolet henkisestä kantista on testaamatta.

Toki sitten vasemmistolaisten arvojenkin ylikorostuminen kertoo usein siitä, että on turhan usein päädytty huonoon päätyyn tai on muuten vain haluja maailmanparannukseen, mikä on taas tehnyt asianomaisesta yliherkän oikeudenmukaisuusasioissa.

Joten jätetään ne politiikat vain kotiin. Kyllä ne näkemykset haistellaan muutenkin ja liialliset puutteet maailmankatsomuksessa nostavat punaisen lipun, ainakin kokeneemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella painostava haastattelussa. Tärkeintä on että huoneessa on vain yksi johtaja ja se olet sinä. Teet selväksi kuka on pomo. Otat työpaikan ja painostamalla kilttiä suomalaista saat myös hyvät tulot. Sun pitää myydä ittes ja työntää ittes niiden käsiin. Jos olet vaatimaton ja jalka jo ovella, niin ei, et saa mitään.

Suomalaiset on tosi kilttejä ja vaikka eivät halua palkata sinua niin painostamalla saat kaiken läpi. Katsot silmiin niin että laskevat katseensa lattiaan ja painokkaalla äänenkäytöllä viet homman loppuun. Heitä lopussa harmittaa ja saattavat halutessaan myöhemmin pyrkiä pääsemään irti, mutta muista laki ja oikeutesi.

Tässä maailmassa pitää olla ahdistava ja tulla päälle että saat mitä haluat. Kaikki mitä haluat on sun tässä maailmassa. Se pitää vain anastaa. Se on kuin marjametsässä tai karkkihyllyllä. Työnnnät kätes sinne pensaaseen tai

Joka muruihin tyytyy, syö muruja.

Olen surutta kaunistellut ansioluetteloani, esimerkiksi merkinnyt kaikki työharjoittelut ja työkokeilut kuin ne olisivat olleet oikeita työsuhteita. Nuorena ja vastavalmistuneena olin muutaman vuoden työttömänä, ja auttelin invalidikumppania, tämän ajan olen ansioluettelon mukaan ollut henkilökohtainen avustaja. 

Samoja vinkkejä kaipaan, ylempi korkeakoulututkinto ja näkemystä miten asioita kannattaisi tehdä, halua johtaa tasapuolisesti ja vahvuuksia tukien, olisi motivaatiota ja taitoa johtaa ihmisiä mutta en tiedä miten rivistä pääsee pois. Nepotismi valloillaan ja organisaatiossa ylenee nuolijat ja kaverit. Olen kysellyt ylemmältä taholta miten olisi mahdollista edes saada tehdä jotain, josta kerryttäisi kokemusta mutta ei. Silti organisastiossa alemmalla koulutustasolla paremmissa viroissa. Ulkopuolisiin yrityksiin ei pääse haastatteluun kun ei ole osoittaa esihenkilökokemusta. 

Miksi pitäisi soittaa kun työilmoituksissa ei erikseen pyydetämiksi se osoittaa mitään, enemmänkin olisi merkattava mustalle listalle häiritsevät soittelijat. Mitä muka pitäisi siinä soitellessa kysyä?

tiedot luulisi olevan kirjoitettuna ilmoitukseen, jos ilmoituksen osaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmikymppinen työtön nainen hakemassa tekniikan alan hyväpalkkaisia töitä.

Lähtökohdat eivät ainakaan ole puolellasi.

 

Pakko kysyä, että minkä ikäinen sitä sitten pitäisi olla? Olen itsekin 30v. nainen ja valmistumassa tekniikan alalle. Tosin aika vähän tuo työelämä nappaa, mitä olen vierestä seurannut. Nyt suunnitelmissa vaihtaa opiskelupaikkaa. Tällä kertaa sellaiselle alalle, mikä on oikeasti mun intohimo.

Tekniikan ala on vaikea naisille. Parikymppiset opiskelee ja hoitaa lapsia. 30-vuotiaana pitäisi sitten mennä töihin, mutta on väärän ikäinen. 40-vuotiaat on jo liian vanhoja. Mahdottomaksi on mennyt. Pitäisi siis hakea töitä 20-25 -vuotiaana eli silloin kun olisi aika saada niitä lapsia. Mutta jättää sellaiset turhakkeet hankkimatta ja omistaa elämänsä työlle. Joo ei

Niin kun 20-25v olis iän puolesta sopiva työmarkkinoille, mutta ovat parhassa lastentekoiässä ja heitä sen takia pelottaa monella palkata :D

Itseasiassa just ne vastavalmistuneet 20-25 -vuotiaat velat löytää helposti töitä. Mutta ne, jotka on päättäneet haluta lapsia valmistuukin vasta 30v. kieppeillä. Sitten ei enää auta itkeä kun ei ole sitä työhistoriaa. Ei tän näin pitäis mennä, mutta näin tää menee. Ainahan vois hankkia lapsen vähän vanhemmalla iällä sit kun on opiskellut ja löytänyt alan töitä, mutta ei sen niinkään pitäis mennä. 35-vuotiaat on jo lääketieteellisesti riskisynnyttäjiä. 

Tai no, korjaan edelliseen kommenttiin, että nuorin mahdollinen vastavalmistunut voi olla suunnilleen 24 -vuotias. Senkin takia tuntuu kyllä naurettavalta, että miten 30-vuotias voi olla liian vanha tai "väärän ikäinen". Pitäisi siis jättää lapset hankkimatta ja omistaa elämänsä työlle.