Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille kauppaan lähtö ottaa koville?
On taas niin vaikeaa. Pahinta, jos joku puolituttu tulee kyselemään tyhmiä. Pakko kuitenkin lähteä, koska kirjastossakin pitää käydä.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä siis ottaa koville?
LUE aloitus!
Sain siitä irti vain että "joku puolituttu tulee kyselemään tyhmiä". Ehkä olen itsekin sitten tyhmien kyselijä, koska en tajua mitä tyhmiä joku puolituttusi tulee sinulta kyselemään. Vai onko tämä joku pikkupaikkakunnan ongelma?
No kun sille puolitutulle ei kuulu v**tuakaan minun asiani. Antaisi vaan minun ostaa ruokani rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupassakäynnissä jotenkin oikein tiivistyy aikuiselämän ankeus. Vitkuttelen viimeiseen asti, kun jääkaapissa on pelkkä valo. Tilaan usein netistä ruoatkin.
Kaupat ovat nykyisin liian suuria, vaihtoehtoja liian paljon. Ruokalistan miettiminenkin on ankeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä siis ottaa koville?
LUE aloitus!
Sain siitä irti vain että "joku puolituttu tulee kyselemään tyhmiä". Ehkä olen itsekin sitten tyhmien kyselijä, koska en tajua mitä tyhmiä joku puolituttusi tulee sinulta kyselemään. Vai onko tämä joku pikkupaikkakunnan ongelma?
No kun sille puolitutulle ei kuulu v**tuakaan minun asiani. Antaisi vaan minun ostaa ruokani rauhassa.
Sinulla on outoja tuttuja. Minulta ei tule kukaan kyselemään mitään. Kaikki haluavat vaan hoitaa ostoksensa ja päästä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä siis ottaa koville?
LUE aloitus!
Sain siitä irti vain että "joku puolituttu tulee kyselemään tyhmiä". Ehkä olen itsekin sitten tyhmien kyselijä, koska en tajua mitä tyhmiä joku puolituttusi tulee sinulta kyselemään. Vai onko tämä joku pikkupaikkakunnan ongelma?
Olet just semmonen naapurin muija, joka tulee pää tutisten utelemaan asioitani eikä ne sinulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla ei ole yhtään kavereita, ystäviä tai tuttuja, niin ei tarvitse joutua puhumaan kenenkään kanssa. Ja myös nämä itsepalvelukassat ovat taivaanlahja!
T: erakko.
Joo, oikeastaan on aika erikoista, että kaikilla näillä mammoilla, jotka eivät ihmisistä pidä, on niin paljon tuttuja kuitenkin, että heitä pitää joka kauppareissulla moikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn kaupassa joskus illalla, joskus aamupäivällä, en koskaan ruuhka-aikoina. Joskus menen töistä suoraan. On aika liukuva työaika, joten yleensä ei ole tuttuja kaupassa samaan aikaan. Vaihtelen myös kauppaa eli käyn reittini varrella olevissa kaupoissa ja lähialueen kaupoissa, en todellakaan jossain yhdessä ja samassa kaupassa. Jo oman mielenvirkeytenikin takia. Mutta myös sen takia, etten halua törmätä tuttuihin ja katsoa aina samoja naamoja, tai samoja hyllyvälejäkään.
Kauppatavarat voi myös tilata kotiin nykyään.
Ketäpä sinne nykyään enää huvittaiskaan mennä ryöstettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei huvittanut lähteä, niin tilasin ostokset Woltilla. Kauppaan lähteminen olisi ollut liian kova ponnistus. Kiitos, Wolt 🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla ei ole yhtään kavereita, ystäviä tai tuttuja, niin ei tarvitse joutua puhumaan kenenkään kanssa. Ja myös nämä itsepalvelukassat ovat taivaanlahja!
T: erakko.
Joo, oikeastaan on aika erikoista, että kaikilla näillä mammoilla, jotka eivät ihmisistä pidä, on niin paljon tuttuja kuitenkin, että heitä pitää joka kauppareissulla moikata.
Kerrostalossa kun asuu niin pakostikin niitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla ei ole yhtään kavereita, ystäviä tai tuttuja, niin ei tarvitse joutua puhumaan kenenkään kanssa. Ja myös nämä itsepalvelukassat ovat taivaanlahja!
T: erakko.
Joo, oikeastaan on aika erikoista, että kaikilla näillä mammoilla, jotka eivät ihmisistä pidä, on niin paljon tuttuja kuitenkin, että heitä pitää joka kauppareissulla moikata.
Elämä on ihmeellistä. Itselläkin on paljon näitä moikkaajia, vaikka en yhdenkään kanssa ole tekemisissä, koska olen yksinviihtyvä erakkoluonne. Moikkaamiset johtuu monista eri syistä, esim. siitä, että naamani on ollut julkisuudessa ja siitä, että olen käynyt monissa paikoissa ja tullut ns. hyvänpäiväntutuksi ihmisten kanssa eli sellaiseksi, jota tervehditään, mutta ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupassakäynnissä jotenkin oikein tiivistyy aikuiselämän ankeus. Vitkuttelen viimeiseen asti, kun jääkaapissa on pelkkä valo. Tilaan usein netistä ruoatkin.
Kaupat ovat nykyisin liian suuria, vaihtoehtoja liian paljon. Ruokalistan miettiminenkin on ankeeta.
Tervetuloa minun naapurustoon. Täällä on pieni Alepa ja pieni K-kauppa. Hedelmätiskien valikoima on omena, banaani ja appelsiini. Juhlapäivä lienee kyseessä, jos sieltä löytyy melonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdollista käydä autolla kauempana olevassa kaupassa?Tai ajoittaa käynnit aikaiseen aamuun/myöhään iltaan yms ei ruuhka-aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla ei ole yhtään kavereita, ystäviä tai tuttuja, niin ei tarvitse joutua puhumaan kenenkään kanssa. Ja myös nämä itsepalvelukassat ovat taivaanlahja!
T: erakko.
Joo, oikeastaan on aika erikoista, että kaikilla näillä mammoilla, jotka eivät ihmisistä pidä, on niin paljon tuttuja kuitenkin, että heitä pitää joka kauppareissulla moikata.
Kerrostalossa kun asuu niin pakostikin niitä on.
Asun kerrostalossa Helsingissä. Juuri ketään en näe ja vielä vähemmän joudun juttusille. Tosin minua ei haittaisi, vaikka joskus joutuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tommonen ap:n tilanne kuulostaa mökkihöperyydeltä. Pelkääkö ap ihmisiä?
Ennemminkin introvertilta kuulostaa. Minulla sama. Enkä pelkää ihmisiä, en vain pidä ihmisistä, itseasiassa inhoan suurinta osaa. Jos pystyisin elämään ilman ruokaa, tekisin sen silmää räpäyttämättä. Luojan kiitos on verkkokaupat.
Kotiinkuljetus kerran/kaksi viikossa. Tällä menty nyt kolmisen vuotta, enkä ajatellut muuttaa. Välillä jotain satunnaista tulee haettua itse. Seuraavan "kauppakassin" voi tehdä vaikka viikon päähän, ja sitten ruveta miettimään, että mitähän sinne lisäilisi, haluaisi syödä, tarvitsee jne. Kätevää, muutama puute ollut ja kerran tullut väärän ihmisen tavarat. (sain pitää ja hyvittivät) Päivämäärät lähes aina hyviä.
Joku häpeä tuolla taustalla? Häpeätte itseänne tai ostoksianne.
Jostain syystä ilmeisesti aika harva tykkää käydä kaupassa. Sen verran paljon varsinkin ruokakaupassa on niitä kiireisiä, ärtyneitä ja vihaisia ihmisiä, jotka tunkee muiden päälle kuvitellessaan pääsevänsä sillä konstilla nopeammin kaupasta ulos
Syynä voi olla masennus tai vaikka ADHD
Kaupassakäyntinen on nautinto. Käy joka päivä 2-3 kaupassa kävellen. Yhdestä saa yhtä, toisesta toista.
Minua ei ota koville kuin huomata elämäni valuneen niin yksinäiseksi, että lähes ainoita säännöllsiempiä sosiaalisia kanssakäymisiäni on kaupankassan näkeminen ja tervehtimienn ja lopuksi heipat.