Vegaaniminiän jouluruokien laitto

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen ongelma siinä on että hän ottaa mukaansa sen mitä itse haluaa syödä ja sinä teet ruuat niin kuin normaalistikin? Kuitenkaan et edes itse tykkäisi vegaanisista laatikoista kun ei ole voita ja kermaa.

Mitä tämä touhu oikein on, että aletaan riidellä ja osoittaa mieltä jo ennen joulua? Minä sanoisin miniälle, että meillä tarjotaan meidän jouluruoat. Olkoon syömättä, jos niin tiukkaa tekee edes ottaa vähän anopin valmistamaa ruokaa. Ei kuulkaa ole kovin kaukana ajat, kun ruokaa säännösteltiin kupongeilla. Silloin ei nirsoiltu eivätkä ne ajat eläneiden jälkeläisetkään saaneet nirsoilla tai sanoa en syö.

Vierailija kirjoitti:

Ai ai, kuinka joulu on ihanaa perheaikaa. En koe mitään ongelmaa tilanteessa. Jos luokseni tulee joulunviettoon ruokarajoitteisia, ei se minun tehtävä ole siitä huolehtia. Minä tarjoan tätä ja muut tuovat annoksensa mukanaan, jos normiruoka ei sovi tai sitten viettävät joulunsa kotonaan, ketään ei ole velvoitettu tekemään isoja ruokakompromissejä, vaan pitää tajuta itse olla menemättä kylään jos on laktoosi-intoleranssi, vegaani, ruoka-aineallergioita ja muuta, en kehtaisi vaatia toisia tekemään monensorttista ruokaa. Heti on joulu helvetillisesti pilalla !

Eihän se miniä mitään ole vaatinut, vaan sanoi tuovansa omat vegaanipöperöt mukanaan. Anopille tämä ei jostain syystä käy.

Miten olet niin varma, että miniä "tietää varmasti, mitä niihin vegaaniversioihin saa laittaa ja miten niistä tulee hyviä"? Olen itsekin vegaani, mutta en ole kyllä ikinä joululaatikoita tehnyt. Joulupöytään ostan aina seitankinkkua, jota muutkin saavat syödä. Toisinaan teen myös rosollin, joka käy muillekin. Laatikot jätän vain väliin, äitini on ne aina tehnyt ja muu suku haluaa ne juuri sillä vanhalla reseptillä. 

 

Miksi te niihin kipeisiin ranteisiin noin ivallisesti suhtaudutte?  Jos ne on kipeät, niin silloin ne on, ja se on kyllä mainitsemisen arvoinen asia, jos oletetaan, että niillä pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan monen päivän ajan ison ihmismäärän ruuat ja varmaan muutakin.

On ihana asia, että tämäkin AP sai apua sitten kuitenkin.  Olen itsekin myöhemmin vanhemmiten tuntenut ihan häpeää siitä, että aina jouluisin kokoonnumme anoppilaan valtavalla konkkaronkalla ja anoppi joutui tekemään suurimman osan töistä, eihän me nuoret tajuttu, miten paljon yksi ihminen joutui tekemään ja me vaan viihdytimme itseämme.  Ei anoppi koskaan mitään sanonut, mutta olisi meidän pitänyt enemmän ymmärtää.  Myöhemmin toki sitten otettiin vastuuta jo ihan toisella lailla, kun alkoi järki päähän kasvaa.

Vegaaneille sanoisin, että joka ikinen vegaani huolehtikoon aina ja kaikkialla omista ruumistaan.  Ketään toista ihmistä ei saa sillä asialla vaivata eikä vastuuttaa.  Vaikka kuinka täällä neuvoisitte niitä helppoja vegaaniruokia, niin ne kuuluu teidän itsenne tehdä.  En minäkään ketään neuvo, että tee sitten sellainen ja sellainen kakku minulle, kun tulen kylään.  Minä teen ja vien sitten itse, jos sellaista tarvitsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa vegaaniasiaan viettäisin ehdottomasti joulun kotona. En lähtisi ap.n huusholliin, en yhdeksi, en kahdeksi enkä useaksi päiväksi.

Ilkeys ja riitaisuus huokuu joka lauseesta.

Siis se on ilkeyttä, kun yrittää, että muutkin osallistuisi joulun laittoon, eikä sairaseläkeläisen tarvitsisi viisi päivää passata jouluna poikansa perhettä?

Ap.

Siis aloituksessa valitit sitä, ettet saa tehdä laatikoita niin kuin ennen, ei-vegaanisina. Miniä sitten ehdotti, että tuo vegaaniruoat mukanaan ja sinä teet laatikot niin kuin aina ennenkin. Ongelma ratkaistu? Ehei!

Niin nyt onkin ongelma se, että joudut tekemään ruoat ylipäänsä? Mitäpä jos soittaisit nyt niille jouluvieraille, joka ikiselle, että hei, jaetaan ruoanlaittovas

Jos sinä teetät ruuat muilla, sinä et sanele mitä tehdään! Sinä syöt mitä miniä päättää että syöt ja olet kiitollinen!

Hmm... Omista ruumistaan!  Tämä automaattinen korjaus on aina välillä jotain ihan muuta kuin korjaus.  Mutta eiköhän viisas ihminen sen ymmärtänyt 

Hmm... Omista ruuistaan!  Tämä automaattinen korjaus on aina välillä jotain ihan muuta kuin korjaus.  Mutta eiköhän viisas ihminen sen ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ketju, yhdistetty marttyyriäiti, hankala miniä ja vegaanius niin ja joulukin! 

Popparit mikroon. 

Niin sille miniällekin voi tarjota poppareita ja vuustoleipiä, ellei ranteet ole liian kipeät laittaa mikroa päälle.

Lisää twistiä tuo myös hyvä miniä vs. paha miniä asetelma. Hyvä miniä tulee nyt tekemään ei vegaanisena koko suvulle, mitä paha miniä ei suostunut vegaanisena tekemään 😌

Vierailija kirjoitti:

Miksi te niihin kipeisiin ranteisiin noin ivallisesti suhtaudutte?  Jos ne on kipeät, niin silloin ne on, ja se on kyllä mainitsemisen arvoinen asia, jos oletetaan, että niillä pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan monen päivän ajan ison ihmismäärän ruuat ja varmaan muutakin.

On ihana asia, että tämäkin AP sai apua sitten kuitenkin.  Olen itsekin myöhemmin vanhemmiten tuntenut ihan häpeää siitä, että aina jouluisin kokoonnumme anoppilaan valtavalla konkkaronkalla ja anoppi joutui tekemään suurimman osan töistä, eihän me nuoret tajuttu, miten paljon yksi ihminen joutui tekemään ja me vaan viihdytimme itseämme.  Ei anoppi koskaan mitään sanonut, mutta olisi meidän pitänyt enemmän ymmärtää.  Myöhemmin toki sitten otettiin vastuuta jo ihan toisella lailla, kun alkoi järki päähän kasvaa.

Vegaaneille sanoisin, että joka ikinen vegaani huolehtikoon aina ja kaikkialla omista ruumistaan.  Ketään toista ihmi

Eihän niihin kipeisiin ranteisiin vaan siihen, että esitettiin ongelmaksi nimenomaan vegaanius. Sitten kun kommenteissa ihmeteltiin, että mikä ongelma, jos miniä kerran tuo itselleen erikoisruoat, vedottiin niihin kipeisiin ranteisiin. Se siinä koomista oli.

Ikäänkuin vegaanius olisi laukaissut rannekivun, joka jäi nyt päälle ihan tavan ruokia tehdessäkin. 

Osallistuukohan tämän hyvän miniän mies myös siihen kinkun nostamiseen, vai mikä on hänen panoksensa jouluvalmisteluihin?

Vierailija kirjoitti:

Osallistuukohan tämän hyvän miniän mies myös siihen kinkun nostamiseen, vai mikä on hänen panoksensa jouluvalmisteluihin?

Kyllä, ap:n mies ja poika auttavat ap:ta nostamaan kinkun uuniin ja pois. Näin ap kertoi.

Ja kun ydinperhe hoitaa tuon vaativan työn yhteisvoimin, ap vaatii miniän valmistamaan ap:n määräysten mukaista ruokaa neljälle hengelle viiden päivän ajan. Että minäkin tekisi "jotain".

Mikä siinä nyt sitten on niin Hakalaa jos jättävät tulematta jouluna?

Vierailija kirjoitti:

Miksi te niihin kipeisiin ranteisiin noin ivallisesti suhtaudutte?  Jos ne on kipeät, niin silloin ne on, ja se on kyllä mainitsemisen arvoinen asia, jos oletetaan, että niillä pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan monen päivän ajan ison ihmismäärän ruuat ja varmaan muutakin.

On ihana asia, että tämäkin AP sai apua sitten kuitenkin.  Olen itsekin myöhemmin vanhemmiten tuntenut ihan häpeää siitä, että aina jouluisin kokoonnumme anoppilaan valtavalla konkkaronkalla ja anoppi joutui tekemään suurimman osan töistä, eihän me nuoret tajuttu, miten paljon yksi ihminen joutui tekemään ja me vaan viihdytimme itseämme.  Ei anoppi koskaan mitään sanonut, mutta olisi meidän pitänyt enemmän ymmärtää.  Myöhemmin toki sitten otettiin vastuuta jo ihan toisella lailla, kun alkoi järki päähän kasvaa.

Vegaaneille sanoisin, että joka ikinen vegaani huolehtikoon aina ja kaikkialla omista ruumistaan.  Ketään toista ihmi

Minä puolestani sanon sinulle että teen mielelläni vegaaniruuat. En ole yhtä lihauskovainen höyrypää kuin sinä. Tee sinä joka vierailusta taistelukenttä kun kerran haluat. Me muut kohtelemme vieraitamme hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vegaani ei välttämättä ole hyvä kokki, ja ette ap oikein vielä vaikuta perheeltä joka aidosti ystävällisesti kannustaisi kokeilemaan jotain uutta (meidän perheessä aina -asenne on aika pelottava).  Jos olisit ap vielä työelämässä, voisi olla että kuulisit joskus psykologisesta turvallisuudesta. Sellaiset yhteisöt (oli ne töissä tai tässä tapauksessa suvuissa), jotka ovat avoimia uudelle, pystyvät kokeilemaan helpommin uutta, ja lopulta ne onnistumaan nopeammin. Lyttäävät yhteisöt epäonnistuvat todennäköisemmin kun maailma muuttuu. (Nyt hyvin jäykän perheen joulu menee pilalle kun sukuun tulee vegaani.)

 

Entä jos ottaisitte tämän joulun yhdessä oppimismatkana? Jos joku pojistasi opettelisi tekemään karjalanpiirakoita, jos sinä opettelisit etsimään vegaanisen reseptin, jos miniä opettelisi tekemään vegaanisen laatikon yhdessä sinun kanssasi, jos miehesi opettelisi sietämään muutoksia joulutarjoiluissa. Juhlisi

Erittäin hyvin sanottu! Sen sijaan, että suhtaudutaan muutokseen sitä kavahtaen ja negatiivisen kautta, niin entä jos sittenkin suhtauduttaisiin siihen mahdollisuutena kokeilla jotain uutta? Tai ainakin sillä asenteella, että pyritään löytään kompromissi.  Etenkin kun kukaan ei ole ilmeisesti vaatinut koko joulumenyyn laittamista uusiksi. 

Mitä jos sanoisit miniälle, että toivoisit hänen tuovan mukanaan jotain sellaista, mitä hän itse haluaa syödä, ja mistä hän ajattelee toistenkin pitävän. Tämä osoittaisi, että arvostat hänen mielipidettään, ja se olisi myös mahdollisuus tutustua häneen paremmin.

Ja poikaa pyydät auttamaan ruoanlaitossa!

Minä ainakin olisin melkoisen häkeltynyt siitä, jos minulle ilmoitettaisiin, että minun tulee ottaa vastuu laatikoiden ja karjalanpiirakoiden tekemisestä koko suvulle. Olen kyllä auttanut kuorimaan juureksia jne. laatikoihin, mutten ole ikinä yksin valmistanut niitä alusta loppuun. Olen osallistunut elämässäni kaksi kertaa karjalanpiirakoiden tekoon, ja muistan homman niin työläänä ja monimutkaisena, etten siihen ryhtyisi ilman että on joku kokenut opastamassa. Jos minulle yhtäkkiä laitettaisiin tällainen vastuu, ja vielä puolison suvun toimesta jota en tunne niin hyvin, ja homman odotettaisiin tapahtuvan muualla kuin kotikeittiössäni, niin olisin kyllä aika paiseessa.  Ja sitten vielä todennäköisesti saisin kuulla arvosteluja kokkailun tuloksista ja vertailuja niihin "meidän suvussa aina tehtyihin" perinneversioihin... Ei kiitos, en haluaisi olla siinä asemassa jouluna. 

En jaksa lukea koko keskustelua, koska tiedän mitä se sisältää, kun aloituksessa mainitaan sana vegaani.



Kuitenkin:

Olen vegaani. Sitä ennenkin, kun en ollut, olen pitänyt itsestään selvänä, että jos menen kyläpaikkaan jouluksi, kysyn mitä voin osaltani tehdä ja tuoda yhteiseen pöytään. Ei ole edes vegaaniudesta kiinni, että se on hyvien tapojen mukaista. Aloittajan poika miniöineen käyttäytyy typerästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen ongelma siinä on että hän ottaa mukaansa sen mitä itse haluaa syödä ja sinä teet ruuat niin kuin normaalistikin? Kuitenkaan et edes itse tykkäisi vegaanisista laatikoista kun ei ole voita ja kermaa.

Mitä tämä touhu oikein on, että aletaan riidellä ja osoittaa mieltä jo ennen joulua? Minä sanoisin miniälle, että meillä tarjotaan meidän jouluruoat. Olkoon syömättä, jos niin tiukkaa tekee edes ottaa vähän anopin valmistamaa ruokaa. Ei kuulkaa ole kovin kaukana ajat, kun ruokaa säännösteltiin kupongeilla. Silloin ei nirsoiltu eivätkä ne ajat eläneiden jälkeläisetkään saaneet nirsoilla tai sanoa en syö.

Aika hassua että luulet voivasi määrätä mitä muut ihmiset syövät, sen perusteella että 40-luvulla oli ruokakuponkeja. Ei logiikan hitustakaan.

Me laitetaan miehen kanssa joulua yhdessä. <3 Kiva suunnitella kahdestaan mitä ruokia halutaan syödä ja mitä laitetaan valmiina kaupasta pöytään, mitä voisi olla kiva tehdä itse. Itsetehtävät valitaan sen mukaan, että se on meille itselle mukavaa jouluista tekemistä. :)

Lapsi on vasta vauva, joten ei osallistu, mutta kyllä poikamme tulee myös tulevaisuudessa tekemään osan jouluruoista ja uskoisin sen olevan hänelle mukava juttu. Onhan se ylpeys ja kiva juttu lapsellekin että on osallistunut yhteisen joulun laittoon.

Miksi AP teet kaiken yksin ja itsetehtynä, jos se on sinulle taakka eikä kiva juttu? Voisit hyvin sanoa että ollut hauska kestitä aiemmat joulut mutta tänä vuonna ei enää maistu ja nyt on muiden vuoro sopia uusi työnjako keskenään. Kipeät ranteet nyt ovat sellainen syy, ettet edes saisi huhkia vaikka miten olisi mieluistakin.

Älä nyt ihmeessä tee miniäparasta mustaa lammasta, jos haluat pitää hyvät välit sinne suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Sain nyt sovittua sen toisen miniän kanssa. Eli toisen poikani vaimon. Hän tulee minulle päiväksi auttamaan laatikoiden paistossa ja karjalanpiirakoiden kanssa ennen joulua. Ihmetteli kyllä hänkin sen toisen miniän asennetta!

Tällä miniällä on omakin joulu laitettavana, kolme pientä lasta joiden perään katsoa ja yhtä vielä imettää. Mutta onneksi sanoi, että tottakai tulee vanhaa ihmistä auttamaan, kun tietää minun ranteet.

Suunniteltiin, että tehdään nyt ihan normaalit laatikot kulutusmaidolla, kermalla ja kananmunalla. Ja ihan normaalit oikeat karjalanpiirakat. Ilmotellaan sille vegaaniminiälle, että jos ei auttaminen joulun laitossa kiinnosta, niin tuokoon omat ruuat.  Minä hänen takiaan kaksia ruokia tee, jos hän ei voi itse niissä auttaa.

 

Joten tämä on nyt ratkennut!

No niin, kaikki ovat tyytyväisiä. Eihän se sen vaikeampaa ollut. Toivottavasti poikiesi perheissä osataan kasvattaa lapset tasa-arvoisemmin. Ehkä siellä toisessa perheessä isä jopa katsoo lasten perään kun äiti on mummoa auttamassa.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko keskustelua, koska tiedän mitä se sisältää, kun aloituksessa mainitaan sana vegaani.



Kuitenkin:

Olen vegaani. Sitä ennenkin, kun en ollut, olen pitänyt itsestään selvänä, että jos menen kyläpaikkaan jouluksi, kysyn mitä voin osaltani tehdä ja tuoda yhteiseen pöytään. Ei ole edes vegaaniudesta kiinni, että se on hyvien tapojen mukaista. Aloittajan poika miniöineen käyttäytyy typerästi.

Mutta kun ei se nyt vaan käy, että he toisivat ruokia. Miniän pitää tehdä ne siellä anopin keittiössä, anopin valvonnassa ja juuri niin kuin anoppi on ne aina tehnyt.

Jos olisin tuo miniä, suostuisin joulunviettoon anoppilassa vain jos mieheni eli AP:n poika ottaisi koppia ja vaikkapa tekisi ne piirakat ja muut. Minä toisin vegaaniruoat mukanani.