Läheisen kuolema ennen joulua, joulunvietto?
Onko kenelläkään kokemusta joulunvietosta tilanteessa missä läheinen on kuollut vähän ennen joulua? Miten olette viettäneet sinä vuonna joulua?
Meillä kävi niin, kun miehen isä kuoli äkillisesti viime viikolla. Alustavasti sovittiin että joulua vietetään kuitenkin, koska meillä on kolme pientä lasta, joista varsinkin vanhimmat osa jo odottaa joulua. Silti nyt tuntuu että joulunvietosta ei tule mitään. Mies haluaisi mennä jouluksi äidilleen, mutta lasten kanssa se on mahdotonta. Miehen äiti taas olisi meille oikein tervetullut, kuten myös miehen siskon perheeseen, mutta ei halua. Hän haluaa olla joulua kotona ja nyt mies kokee huonoa omatuntoa siitä että äitinsä on yksin jos me ei olla siellä.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Ap:llä ole omaa sukua, joka voisi tulla auttamaan lasten kanssa niin, että mies voisi käväistä pyhien aikana äitinsäkin luona, jos et kerran yhtä yötä kestä lastesi kanssa olla yksin.
Onko sinulla sisälukutaidossa jotain vikaa?
Aloituksessa mainitaan sukulaisia, mutta se ei vastaa kysymykseen, miksi joku heistä ei tule Ap:n luo auttamaan, että mies pääsee lähtemään.
Aloituksessa mainitaan vain anoppi ja anopin tytär, ei ollenkaan ap:n sukulaisia. Miksi anopin tyttären perheineen pitäisi tulla ap:n tueksi? Eikö äiti halua häntä luokseen?
No se on kyllä käynyt selväksi, että tässä suvussa se onkin ihan mahdotonta, että anopin tytär perheineen tulisi, kun ei edes anopin suhteen saada yhtä päivää järjestettyä sukulaisaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa poikkeuksellisessa tilanteesta vaaditaan lähipiiriltä joustamista. Voisitte mennä jouluksi anopin luokse jos hänelle sopii ja teette yhdessä joulun sinne. Olisi ikävintä jättää läheinen yksin jouluksi vielä menetettyään elämänkumppaninsa ja tilanne olisi kamala myös miehellesi. Tärkeintä olisi olla yhdessä. Menkää anoppilaan jos hänelle sopii. Jos ei sovi, niin yrittäkää vielä pyytää teille jouluksi.
Tsemppiä!
Mielestäni se on jo ihan riittävää että anopille on esitetty kutsu tulla viettämään yhteistä joulua mutta ei ole halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Ap:llä ole omaa sukua, joka voisi tulla auttamaan lasten kanssa niin, että mies voisi käväistä pyhien aikana äitinsäkin luona, jos et kerran yhtä yötä kestä lastesi kanssa olla yksin.
Onko sinulla sisälukutaidossa jotain vikaa?
Aloituksessa mainitaan sukulaisia, mutta se ei vastaa kysymykseen, miksi joku heistä ei tule Ap:n luo auttamaan, että mies pääsee lähtemään.
Aloituksessa mainitaan vain anoppi ja anopin tytär, ei ollenkaan ap:n sukulaisia. Miksi anopin tyttären perheineen pitäisi tulla ap:n tueksi? Eikö äiti halua häntä luokseen?
No se on kyllä käynyt selväksi, että tässä suvussa se onkin ihan mahdotont
Ei ole. Ap:n mies viettää aaton lasten kanssa omassa kodissaan ja lähtee joulupäivän aamuna äitinsä luo.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on se tilanne juuri nyt. Aion kutsua leskeksi jääneen vanhempani joulupäivinä meille syömään, mutta hänet tuntien voi olla, että kieltäytyy tulemasta. On nimittöin niin marttyyrihenkinen, että saattaa istua yksin kotona ilman mitään ruokaa ja tekee siitä päivityksiä someen. On jo siis ehtinyt tehdä sellaisia, vaikka ei ole ollut leski vielä montaa päivää. Saa varmaan jotain kicksejä siitä, kun yhteiset tutut paheksuvat, että kauheaa, kun välinpitämättömät lapset ovat jättäneet vanhuksen yksin kotiin ilman ruokaa.
Anna riehua, tuommoinen ei muutu, teet mitä hyvänsä. Minä hylkäsin isäni hänen juomisensa ja inhottavien yöllisten kännipuheleuitten takia. Minä olisin puhelut kestänyt, mutta se saakelin ääliö soitteli lapsillenikin. Isä sitten kehui kaikille minun huonouttani, kunnes joku oli sanonut suoraan, että syy on sinun hirveät puhelut umpikännissä, minä nimittäin äänitin puhelut ja soitin jokaiselle, joka tuli minua moittimaan isän hylkäämisestä. Olihan ne akkojen ja ukkojen ilmeet näjemisebån arvoisia. Ukko kuoli yksinäisenä, minä asuin alle kilometrin päässä hänestä.
Olisi kiva tietää mitä anoppi sanoo jos mies päätyy siihen että menee yksin. Kuulostaa nimittäin todella oudolta ratkaisulta.
Vierailija kirjoitti:
Jos olette töistä vapaana molemmat vanhemmat, etkö voisi viettää joulun lasten kanssa ja mies menee äidilleen?
Juuri näin viettävät joulua monet lapsiperheet, jotka tekevät kolmivuorotyötä ja tekevät myös jouluna töitå, jotta yhteiskunnan rattaat pyörivät.
Näin nyt meidän perheessä ja myös lapsuudessa, eikä muista lapsuudesta montakaan joulua, jossa koko perhe oltaisiin vietetty joulua yhdessä ja silti hyviä muistoja. Isä poliisi ja äiti lääkäri ja lähes joka joulu sattui työvuoro. Ja jos koko perhe haluaa olla yhdessä ja syödä jouluaterian aterian yhdessä, sehän voi tehdä jo etukäteen, tänä vuonna esim. lajantaina.
Etkö sinä saatanan ää.liö osaa lukea. Mene vi. Ttuun siitä höpisemästä.
Oma mieheni, jota yhä kaipaan, kuoli muutama kuukausi ennen joulua. En silti enää kymmenen vuotta myöhemmin muista vähääkään, miten sen ensimmäisen yksinäisen jouluni mahdoin viettää ja selvitä. Yksin sen muistaakseni kuitenkin vietin. Mitään traumaa ei kuitenkaan siis ole jäänyt siitä. Mutta sain kyllä valtavasti apua, kun hän kuoli, mikä varmasti auttoi sitten siitä joulustakin selviämään.
Ei mitään eroa. Ei sitä ennenkään oo vietetty.
Elämä on ja elämä loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää mitä anoppi sanoo jos mies päätyy siihen että menee yksin. Kuulostaa nimittäin todella oudolta ratkaisulta.
Luultavasti ahdistuu, että pitää alkaa hoitaa ja paapoa aikuista lasta kovimman surun keskellä, kun ei jaksaisi kuin pitää huolta itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni, jota yhä kaipaan, kuoli muutama kuukausi ennen joulua. En silti enää kymmenen vuotta myöhemmin muista vähääkään, miten sen ensimmäisen yksinäisen jouluni mahdoin viettää ja selvitä. Yksin sen muistaakseni kuitenkin vietin. Mitään traumaa ei kuitenkaan siis ole jäänyt siitä. Mutta sain kyllä valtavasti apua, kun hän kuoli, mikä varmasti auttoi sitten siitä joulustakin selviämään.
Muutama kuukausi ennen joulu kuoleminen ja viikko tai pari ennen joulua kuoleminen on kuitenkin ihan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle ei selvästikään kelpaa miehen ehdotuksesta kuin puolet eli se, että kukaan heistä ei saa lähteä anoppilaan. Ja tämä siksi, koska hän ei halua olla yksin lastensa kanssa. Hän on itsekäs.
Oma sukukaan ei kelpaa miehen sijaiseksi lastenhoidossa auttamaan. Miksiköhän? Yleensä jouluna vieraillaan molempien suvuissa.
Mistähän ihmeestä tämän keksit?
Mies voi kaikin mokomin lähteä yksin äitinsä luo jouluksi. Vaan kun ei haluaisi lähteä yksin ,vaan haluaisi meidät mukaansa.
Kommenteissa jatkuva hokeminen siitä, että Ap jää yksin lastensa kanssa kertoo siitä, ettei hänen omaa sukuaankaan ole mailla eikä halmeilla jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi menee äitinsä luokse yksin tai te menette kaikki yhdessä ja pärjäätte sen yhden tai muutaman yön, miehesi varmaan voi olla tarpeen mukaan hieman pidempään. Nyt pitää oma mukavuus siirtää syrjään ja tukea leskeä.
Mutta haluaako leski melujoulun?
Mitä sitten ehdotat? Että tuore leski jätetään jouluksi yksin vai että äiti jää kolmen pienen lapsen kanssa yksin jouluksi?
Tuore leski voi ihan myös ihan aidosti haluta olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni, jota yhä kaipaan, kuoli muutama kuukausi ennen joulua. En silti enää kymmenen vuotta myöhemmin muista vähääkään, miten sen ensimmäisen yksinäisen jouluni mahdoin viettää ja selvitä. Yksin sen muistaakseni kuitenkin vietin. Mitään traumaa ei kuitenkaan siis ole jäänyt siitä. Mutta sain kyllä valtavasti apua, kun hän kuoli, mikä varmasti auttoi sitten siitä joulustakin selviämään.
Muutama kuukausi ennen joulu kuoleminen ja viikko tai pari ennen joulua kuoleminen on kuitenkin ihan eri asioita.
Puhu vasta sitten, kun sellainen osuu omalle kohdallesi.
Se, että kaipaus jatkuu kymmenenkin vuoden jälkeen kuoleman jälkeen, olisi pitänyt jotain kertoa siitä, onko paljoa eroa sillä, tapahtuiko kuolema kuukausia vai viikkoja ennen joulua.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni pieni keskostyttö kuoli synnytyksessä aatonaattona vuosia sitten. Lapseni olivay vanhempia ja osasivat odottaa uutta serkkua, heille ei kerrottu heti. Aikuisulle tilanne oli aivan hirveä ja voimaton, kun mitkään sanat tai teot eivät siskoa voineet lohduttaa. Siinä perheessä joulunvietot loppuivat siihen.
Älä nyt viitsi liioitella!
Päivän kuumin keskustelunaihe! Tuore leski ei halua mennä joulunviettoon aikuisten lastensa luo, ts. ei halua olla lastenlastensa kanssa. Tuskin hän haluaa heitä jouluksi surutaloonkaan. Onko sitten reilua että hänen aikuinen poikansa priorisoi äitiään jouluaattona ja jättää vaimonsa laittamaan joulun heidän pienille lapsilleen? Eivät aikuiset tarvitse lahjoja. Vanhan äidin luona voi käydä joulunpyhinäkin. Ei hän siitä rikki mene.
Tiedän yhden 40+ miehen, joka taantui täysin lapseksi isänsä kuoltua. Jätti käytännössä vaimonsa ja lapsensa kokonaan, muutti äitinsä kanssa asumaan lapsuudenkotiin. Kun naimisiin mennään ja on oma perhe, silloin velvollisuudet on omia lapsia ja vaimoa kohtaan ensin. Kamala tilanne ja erohan siitä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysehän ei siis ole siitäkään ettenkö minä pärjäisi yksin lasten kanssa joulua, vaikka se varmasti raskaampaa yksin olisikin. Kyse on siitä, että mies haluaisi olla sekä lasten kanssa että äitinsä kanssa. Äitinsä ei halua tulla jouluksi meille ja sen jos mentäisiin jouluksi äidilleen jo aiemmin kerroinkin.
Ap
Mies voi olla sekä lastensa kanssa, että äitinsä kanssa. Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta? Joulunaikaa on kolme päivää, josta luulisi piisaavan sille anopillekin yksi päivä.
Kukaan ei enää Tapaninpäivänä vietä joulua. Aattohan se on se isoin juhlapäivä. Mies voi hyvin lähteä jo joulupäivänä äitinsä luo ja palata Tapaninpäivänä.
Ja ainahan voi soittaa pitkän puhelun, jos on mahdotonta yksin lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi menee äitinsä luokse yksin tai te menette kaikki yhdessä ja pärjäätte sen yhden tai muutaman yön, miehesi varmaan voi olla tarpeen mukaan hieman pidempään. Nyt pitää oma mukavuus siirtää syrjään ja tukea leskeä.
Mutta haluaako leski melujoulun?
Mitä sitten ehdotat? Että tuore leski jätetään jouluksi yksin vai että äiti jää kolmen pienen lapsen kanssa yksin jouluksi?
Tuore leski voi ihan myös ihan aidosti haluta olla yksin.
Tämä. Leski on kuitenkin kutsuttu molempien lastensa luokse, eikä hän halua lähteä. Ja jos sitten vielä kävisi ilmi, että lapsi olisi laiminlyömässä omaa perhettään, niin varmaan tuntuisi vieläkin pahemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa poikkeuksellisessa tilanteesta vaaditaan lähipiiriltä joustamista. Voisitte mennä jouluksi anopin luokse jos hänelle sopii ja teette yhdessä joulun sinne. Olisi ikävintä jättää läheinen yksin jouluksi vielä menetettyään elämänkumppaninsa ja tilanne olisi kamala myös miehellesi. Tärkeintä olisi olla yhdessä. Menkää anoppilaan jos hänelle sopii. Jos ei sovi, niin yrittäkää vielä pyytää teille jouluksi.
Tsemppiä!
Ei näin. Tässä pitää nyt myös miettiä lapsia. Vaikka menetys on tapahtunut, lapsilla on silti joulu ensisijaisesti. Kiva mennä anoppilaan jossa anoppi ja isä vaan itkee ja äiti vieraassa paikassa ihmettelee mites tästä nyt sitten joulu ja lapset istuu katsomassa noiden itkua. Ei.
Tuossa poikkeuksellisessa tilanteesta vaaditaan lähipiiriltä joustamista. Voisitte mennä jouluksi anopin luokse jos hänelle sopii ja teette yhdessä joulun sinne. Olisi ikävintä jättää läheinen yksin jouluksi vielä menetettyään elämänkumppaninsa ja tilanne olisi kamala myös miehellesi. Tärkeintä olisi olla yhdessä. Menkää anoppilaan jos hänelle sopii. Jos ei sovi, niin yrittäkää vielä pyytää teille jouluksi.
Tsemppiä!