Jumalan kiitos meillä on vaan näitä tyttöjä!

Häntä kammotti ajatuskin pojasta. Esikoinen oli tyttö joten oli varma että toinenkin on. Sääli minua kun minulla on poika ja anoi että jos saa pojan adoptoi sen minulle jne. Ultrassa selvisi että poika on tulossa ja sisko itki ja oli masentunut koko raskauden ajan. Kun poika syntyi oli ensin asenne hällä sama eli että inhoaa poika. Vaan kuinkas kävikään. Poika vei lopulta aikas nopeasti äitinsä sydämmen ja on nyt kahdesta lapsesta se äitin mussukka.



Minulla on myös suloisia poikia vaikka alkuun toivoinkin ainakin kahta tyttöä koska meitä oli ollut kaksi tyttöä perheessä ja se tuntui luontevammalta kuin monta poikaa. On kyllä yksi tyttökin että ihan kiva kun on molempia.



Ja ap mitä tosiaan jos kolmas lapsi onkin poika. Ei se yhdyntöjen ajoittaminen välttämättä takaa tyttöä. Meillä aina ajoitettu ennen ovulaatiota ja silti miellä kolme poikaa ja vain yksi tyttö.

mikä rauhallisissa lapsissa viehättää?

meillä esikois poika on rauhallinen. kyllä mua tua kuopuksen eläväinen luonne viehättää.

Ihan varmasti minulla on jokin (irrationaalinenkin?) pelko tämän poikalapsiasian suhteen, mutta en voi sille mitään, että näin tunnen.



Sitä en osaa sanoa varmaksi erottuuko poikalapsella jo pikkuisena testosteronia vai alkaako se kehittyminen mieheksi vasta myöhemmin, mutta kyllä poikalapset ihan varmasti käyttäyvät jo hyvin pienestä "poikamaisesti". Leikit ovat (yleensä) paljon rajumpia, fyysisempiä, mitellään voimia ja ollaan itsepäisempiä. Minun kokemukseni ylipäätään lapsista on se, että tyttölapsia on kuitenkin helpompi kasvattaa juttelemalla - selittämällä asioita ja vetoamalla lapsen empatian kykyyn.



Poikalapsi minua pelottaa nimenomaan sen vuoksi, etten usko *itseeni* poikalapsen kasvattajana. Taitaisin olla liian herkkä siihen hommaan! Ihan oikeasti.



Ja se, joka heitti kommentin vankiloiden miesvoittoisesta asukaskunnasta on siinä mielessä samoilla linjoilla, että minäkin pelkäisin, että juuri minun pojastani tulisi loppujen lopuksi tälläinen ongelmanuori ja ongelma-aikuinen. Mitä pystyt pojalle joka on 2 m pitkä ja käytökseltään täysi huligaani?



Ap.

Että ei käy sitten niin, että mies lähtee parin vuoden kuluttua nuoren naisen kanssa yrittämään vihdoinkin sitä poikaa, ja ap jää kolmen tytönhupakkonsa kanssa vuokrakasarmiin "leikkimään tyttöjen juttuja".

Hän on kyllä tietoinen tästä toiveestani - itseasiassa ilmoitin sen hänelle jo hyvin varhaisessa vaiheessa seurusteluamme. Onpahan sitten hänellä enemmän niitä "isin tyttöjä" ;-).

Ja ei oikein miehenikään, ei tosin hänellä ole niin voimakkaita fiiliksiä kuin mulla, mutta tyttöä on aina toivonut kuitenkin enemmän. Jo ennen kun olin raskaana aina juttelimme siitä miten ihanaa olisi että saisimme tytön. Ehkä sitten vaistovaraisesti olen valinnut sellaisen miehen joka ei ole kovin "äijämäinen"? Yleisestikin, nyt kun oikein mietin, pidän eniten juuri sellaisista kauniista miehistä, jotkut Karalahdet ym. "äijät" inhottaa.

Minusta rauhalliset lapset useimmiten niin kuolettavan tylsiä. Ei minkäänlaista elämää. Aikuista miellyttäviä eikä omaa persoonaa

Minusta rauhalliset lapset useimmiten niin kuolettavan tylsiä. Ei minkäänlaista elämää. Aikuista miellyttäviä eikä omaa persoonaa

Minä en näe tätä asiaa samalla tavalla; minusta rauhallisuus lapsen luonteessa tuo kylkiäisenä usein myöskin muita hyviä ominaisuuksia kuten esimerkiksi empatiaa, kykyä kuunnella annettuja ohjeita (ja myös pinnaa noudattaa niitä!), varovaisuutta (ei tarvitse pelätä, että lapsi menee pää kolmantena jalkana joka ojan pohjalla ja jatkuvasti kolhii itseään - tai muita) ja hienotunteisuutta.

Nämä ovat ominaisuuksia, joita minä itse henkilökohtaisesti ihmisissä arvostan - siis ihan aikuisissakin. Helisemässä olisin, jos villin ja aktiivisen pojan saisin. Siksi ymmärrän asettaa toiveeni realistisesti, omat voimavarani huomioon ottaen.

Ap.

Miten voit ajatella et vain rauhallisista löytyis empatiaa? Ja kyllä vilkkaallakin kykyä kuunnella tehtävä, ja tehdä se, tosin nopeammin kuin rauhallinen :-)



Vilkas useasti kyllä oivaltavampi ja luovempi kuin rauhallinen

Pojat on paljon helpompi kasvattaa kuin tyttö ja ovat paljon rauhallisempia. Pojille äiti on jumalasta seuraava, mutta tytölle taistelun kohde.

että poikien kanssa olisi jotenkin helpompaa teini-iässä, kuin tyttöjen. Kyllä ne pojat osaavat olla yhtä kamalia teinejä, kuin tytötkin. Poikiin on vain lisäksi hirveän vaikea saada mitään kontaktia. Pojat vain ovat sellaisia, jotka sulkevat kaiken sisäänsä ja ne jotka ahdistuvat siitä "yksinäisyydestä" liikaa tekevät itsemurhan tai tappavat toisia!! Kuika monta teinityttöät iedätte murhanneen muita ihmisiä? Kuinka monta poikaa? Aika monta...

teidän miten kamalia hirviöitä murkkuikäiset tytöt voivat olla, ja taas kuinka rauhallinen ja kiltti oma mieheni taas oli, joten poikaa meille toivotaan.

Onneksi poika on kiltti ja rauhallinen. Jos voisin, vaihtaisin tuon tytön heti kahteen poikani kaltaiseen poikaan.

paitsi jääpuikkoon perseessä!



Eli siis poikalapsen äitinä oloonkin siis voi tottua. Usko tai älä!

Miten voi olla, että poikavauvasta ei pidetä..Vauva on vauva.



Kampaajana kohtaan paljon murkkuikäisiä tyttöjä ja poikia. Pojat ovat paljon reippaampia,tulevat yksin, sanotaan suoraan jos pitää jostai vielä lyhentää, juttelevat, tulee kiitos, ole hyvä, heippa JNE. Tytöt joko tulevat äitien kans ja äiti kertoo miten leikataan, tytöt ei saa sanaa suustaan, ei uskalleta sanoa heippaa ei mielipidettä ei mitään..Tai tullaan silmät mustaksi meikattuna ja tuijotetaan peilistä pelottavasti, eikä jutella ei kiitetä TMS.



En toki yleistä, mutta meidän kylässä menee näin..

Nää on niitä "happamia, sano kettu" ketjuja.

Yleensä tällaiset aloitaa tyttölasten äiti, joka ei saanut poikia. Mies olisi ehkä halunnut poikaa ja itseäänkin hiukan harmittaa. On pakko huutaa suureen ääneen, kuinka pojat on inhottavia, ettei kukaan huomaa, kuinka itseä harmittaa.



Ei tasapainoisen ja elämäänsä tyytyväisen ihmisen tarvitse inhota mitään sukupuolta ja tehdä tällaisia aloituksia. Mää jotenki aina olen surullinen tällaisista aloituksista korkeintaan siksi kun ajattelen, kuinka paljon Suomessa on pahoinvoivia ihmisiä kun voivat asioista näin ajatella.

millainen sitten on rauhallinen lapsi?



Mulla on kaksi tyttöä ja kyllä ovat vilkkaita ja aktiivisia. Siis ihan NORMAALEJA. Eikö lapsen tule olla eläväinen? Mielestäni nurkassa istuvalla nössöllä on jotain pahasti vialla.

lasten kuuluu huutaa, juosta hyppiä, kiipeillä ja olla toisinaan pahan teossa. Niin sitä elämää oppii.



Itse tulee toisinaan ihaillen ihmeteltyä että mitä noi likat kaikki kujeensa edes keksii. Jos eteen lykätään jokin lelu, leikki tai peli ne tekevät siitä heti oman versionsa ja luovasti muuntelevat toimintoja.



Minä otan iloisen, onnellisen ja aktiivisen touhottajan koska vaan ennemmin kuin hiljaisen, syrjäänvetäytyvän "kiltin" lapsen.

Sinun geenisihän poikasi perii..ja isänsä ja ilmeisesti sen lisäksi olette huonoja kasvattajia?

Hoitotäti on sanonut, että kun teidän poika ei osaa pitää puoliaan.. Muut lapset pompottelee. Ei kiva. Tosiaan pojan isä on itse rauhallisuus, ei suutu MISTÄÄN kun minä taas olen aika kiivas. ym..



Minä tiedän tapauksia meidän yläkoulusta jossa tytöt harrastaa voimakasta kiusaamista, uhkailua jopa kuolemalla ja väkivaltaa. Poliisit on onneksi asialla.



Isonpana pojat "harrastaa" erilaista kiusaamista. Se on kerralla turpiin ja sitten ei asiasta enää jauheta. Tytöt taas "harrastaa" henkistä ja fyysistä ja se on kamalampaa..



Eli eiköhän niitä ole tapauksia ihan tytöissä ja pojissa. Hullua ajatella nykyään pojista noin. Sen takia näitä häiriköitä sitten on kun vanhemmat ei uskalla pitää kuria ja puuttua vaan talossa määrää lapset ja koirat. Tulee sitten näitä hyökkääviä koiria ja lapsia.

Olen ollut töissä lastenkodissa ja muutenkin tehnyt töitä lasten ja nuorten parissa jo monta vuotta. Ehdottomasti pahempia ongelmia on tytöillä. Tytöt ovat hankalia murrosiässä ja äitisuhde saattaa muodostua hyvinkin hankalaksi- vaikka äiti yrittäisi mitä. Kyllä poikien kanssa usein helpommalla pääsee.

Ei hän mitenkään olisi varmasti poikaakaan kammoksunut, mutta ehdottomasti molemmilla kerroilla toivoi tyttöä. Joten ihan turha väittää, että miehet toivoo poikia.