Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: naimattomat ja lapsettomat naiset ovat onnellisimpia
14.12.2023 |
"We may have suspected it already, but now the science backs it up: unmarried and childless women are the happiest subgroup in the population. And they are more likely to live longer than their married and child-rearing peers, according to a leading expert in happiness."
Näyttää siltä, että miehet ja lapset vahingoittavat naisten onnellisuutta ja terveyttä. Mitä ajatuksia herättää?
https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2019/may/25/women-happier-with…
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus on itsestä kiinni,ei parisuhteessa, ei ulkonäössä tms. Jokainen saa päättää onko onnellinen parisuhteessa vai sinkku. Itse koen sinkkuna onnellisempana kuin parisuhteessa. Olen sen verran introvertti ja 2 kertaa seurustelusuhdetta takana ja onneton olin. Kiva niille jotka löytää sen oikean,itse en usko sellaista omalle kohdalle.
Olet menettänyt uskosi asiaan ja olet tietyllä tavalla täysin luovuttanut asian suhteen ainakin tällä hetkellä. Kysymys ei ole siitä kuitenkaan etteikö sinullekin olisi olemassa jossain hyvä ja sopiva kumppani. Toki on sinun valintasi mitä ikinä teet, sitä en tässä kyseenalaista. Ei miehetkään lähtökohtaisesti ole pahoja. Ja joskus vaan käy huono tuuri.
Lisäksi meidän jokaisen pitäisi rehellisesti tutkiskella itseään, onko minusta tähän ja tähän ja minkälainen kumppani minä olisin tai olen. Mitä tuon tähän parisuhteeseen. Näin yleisellä tasolla tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun perusteella voi taas sanoa, että ihmiset ymmärtävät tutkimusta ja tilastoja ihan älyttömän huonosti. Tutkimukset osoittavat, että ilman lapsia ja parisuhdetta elävä nainen on onnellisin ja vastaavasti taas miehen onnellisuutta ja hyvinvointia lisää parisuhde.
Tämä fakta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapston sinkkunainen tai parisuhteessa elävä olisi kategorisesti se onnellisin, kuten tässä ketjussa tunnutaan sinnikkäästi ajattelevan. Nuo kaksi ovat vain ne tilastollisesti eniten onnelliset ja tästä huolimatta moni nainen elää onnellisena perhe-elämää ja toisaalta taas löytyy onnellisia sinkkumiehiä.
Myös tämä ihmeellinen jankutus siitä kuinka ikisinkkunaisia on niin vähän, on täysin järjetöntä. Tuo tutkimushan ei liittynyt millään tavalla ikisinkkuuteen. Tyytyväisenä sinkkuna elävä nainen on monesti sellainen joka on ollut elämässään aiemmin parisuhteessa ja saattaa vielä joskus sellaiseen päätyä. Tutkimus osoitta vain sen, että sillä hetkellä sinkkuina elävät naiset ovat niitä kaikista onnellisimpia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten maailmassa väkiluku lisääntyy aivan holtittomasti? Siksi että vain joku promille naisista on "onnellisia" yksin. Tottakai ikisinkut sitä julistavat koska eivät ole saaneet miestä. Osa noista "onnellisista" on vieläpä sateenkaari väkeä.
Mutta olkaa vaan. Ei kukaan teiltä sitä onneanne pois tule ottamaan.
Kehitysmaissa ei paljon onnellisuuden perään kysellä kun nuoret ihmiset väkisinparitetaan. Ja kyllähän länsimaissakin on ollut "onnellisia" onnettomia avioliittoja koko maailman sivu.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella voi taas sanoa, että ihmiset ymmärtävät tutkimusta ja tilastoja ihan älyttömän huonosti. Tutkimukset osoittavat, että ilman lapsia ja parisuhdetta elävä nainen on onnellisin ja vastaavasti taas miehen onnellisuutta ja hyvinvointia lisää parisuhde.
Tämä fakta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapston sinkkunainen tai parisuhteessa elävä olisi kategorisesti se onnellisin, kuten tässä ketjussa tunnutaan sinnikkäästi ajattelevan. Nuo kaksi ovat vain ne tilastollisesti eniten onnelliset ja tästä huolimatta moni nainen elää onnellisena perhe-elämää ja toisaalta taas löytyy onnellisia sinkkumiehiä.
Myös tämä ihmeellinen jankutus siitä kuinka ikisinkkunaisia on niin vähän, on täysin järjetöntä. Tuo tutkimushan ei liittynyt millään tavalla ikisinkkuuteen. Tyytyväisenä sinkkuna elävä nainen on monesti sellainen joka on ollut elämässään aiemmin parisuhteessa ja saattaa vielä joskus sellaise
Harvinaisen viisaasti kirjoitettu tälle palstalle. Lisäisin vielä tästä onnellisuudesta että sehän ei ole mikään pysyvä olotila jonka voi saavuttaa ja pitää ikuisesti. Onnellisuudessa ja sen tunteissa on ylä ja alamäkiä ja elämäntapahtumat sekä sattumat muokkaavat sitä laajasti kaiken aikaa. Tällä hetkellä kun maailmankuva on uhkaava, niin ihmisillä taitaa olla pohjalla epävarma, pelokas ja turvaton olotila noin yleisesti ja sekin heijastuu kaikkeen mitä ikinä täällä muuten touhuaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Kyllä on maailmankirjat sekaisin? Tämä on kuin jotain surkeaa satiiria.
Jokainen saa itse päättää pariutuuko ja aiheuttaako jälkikasvua maailmaan, se on selvä juttu. Mutta sekin on selvä, että monia lapsettomilla ja varsinkin kokonaan yksinäisillä ihmisillä tulee olemaan mahdollisesti masentavaa, merkityksetöntä elämää, tyhjyyden tunnetta tai muutoin todella ankeaa keski-iässä ja sen yli, sekä ehkä myös erityyppistä katkeruuttakin joillain. Nuorena maailma on auki ja on mahdollisuuksia, mutta tietyllä tavalla mahdollisuudet kapenevat kun ikää tulee. Sen huomaa yleensä jo neljänkympin jälkeen. Ei tämä kaikkia koske mutta näinkin osalla varmasti tulee olemaan. Siitä sitten vaan alapeukkuilemaan, koska eihön tälläistä ole kiva kuulla.
Niin tämähän ei pidä paikkaansa. Ikävä, jos koet näin. Sulla ei taida ystäviä olla..
40v on vakaa taloudellinen tilanne ja asunto yms. maksettu Voi toteuttaa itseään mielekkäällä tavalla ja nauttia elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa että ihminen, joka kaipaa kumppania, olisi onnellisempi sinkkuna kuin hyvän puolison kanssa. Tai ihminen, joka haluaa perheenlisäystä, olisi onnellisempi lapsettomana. En ole mikään asiantuntija mutta väittäisin että valtaosa ihmisistä haluaa kumppanin ja lapsia.
Minulla oli joskus 3kk jakso elämässä kun oli lomaa amkista, en löytänyt töitä ja mies teki pitkää päivää toimistolla. Olin siis 3kk kotona yksin köyhänä.
En ole ikinä tuntenut oloani niin tyhjäksi ja yksinäiseksi. Ensimmäiset pari viikkoa oli ihan hauskaa mutta sen jälkeen alkoi tuntua että tulen hulluksi. Kun olin kuukauden päivät katsellut yksin telkkaria ja harrastanut harrastuksia, menetti sekin viehätyksensä. Kai tuohon tunteeseen tottuu jos on yksin mutta minulle valkeni erittäin selvästi että olen onnellinen koska minulla on mies ja tätä nykyä lapsi, jonka kanssa saan viettää aikaa eikä minun tarvitse olla yksin koskaan ellen halua. Mieheni on erinomainen isä, mahtava puoliso ja hoitaa kotihommista puolet aivan itsenäisesti ja mukisematta. Lapseni on minulle maailman parasta seuraa.
Aina vaan tuo sama woke-lehden juttu pyörii..
Luulis et olis jotain muitakin tutkimuksia, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut vasta ensimmäiset 100 viestiä, mutta halusin tuoda yhden vähän erilaisen näkemyksen yksinoloon: lapsettomana sinkkuna myös ns. huonot päivät ovat helpompia.
Olit sitten mahataudissa ja ravaamassa vessaan vartin välein, maailmanlopun krapulassa, noussut aamulla väärällä jalalla ja työpäivän aikana kokenut kaikki mahdolliset pienet vastoinkäymiset lätäkköön tippuneesta puhelimesta pöydänkulmaan lyötyyn varpaaseen, tai muuten vain itkuinen ja elämän päähän potkima - et vielä siihen päälle ole velvollinen kellekään muulle.
Saat olla kotona yksin "surkeana" aivan rauhassa, ilman, että sinun tarvitsee uhrata ajatustakaan toisen ihmisen tarpeille. Ei ole lapsia keitä ruokkia. Ei ole kumppania kenen "romanttisesta lähestymisestä" julkeasti kieltäytyä. Paras tilanne on, jos ei ole edes koiraa jota pitäisi käyttää ulkona.
Yksinolo mahdollistaa vaikka sänkyyn kaatumisen klo 17:00 ja koko huonon päivän skippaamisen nukkumalla seuraavaan päivään, ilman, että tarvitsee sanallakaan selittää mitään kellekään.
Vierailija kirjoitti:
Näitä mielisairaiden akkojen aloituksia jälkeen kerran. Pistäkää nuppinne kuntoon, hullut!
Sitä samaa sinullekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tutkimuksen metodit ja johtopäätökset on kyseenalaistettu moneen kertaan, mutta koska sopii narratiiviin niin sitähän on kiva viljellä. eiköstä niin
https://ifstudies.org/blog/number-5-in-2019-are-married-people-still-ha…
https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-philosophers-diaries/202105…
Mmutku mä löysin tämmösen tutkimuksen mikä sopii mun ajatteluun, niin pakkohan sen on olla totta
Heh. Lukikohan kukaan edes noita? Niissäkin tultiin lopputulokseen että avioliitoista vain alle 50 % lisää naisen onnellisuutta kun odotellaan kuherrusajan ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on länsimaisen yltiöindividualistinen minä ja minun onnellisuuteni -arvomaailma esillä.
Onnellisuudessa on se hankaluus, että se pakenee sitä kauemmas, mitä hanakammin sitä tavoittelemme. Se voidaan saavuttaa ikään kuin sivutuotteena tekemällä ja elämällä merkityksellisiä asioita, katse nostettuna omasta navasta riittävän kauas.
Olisi itsepetosta ajatella, että yleisavain naisen onnellisuuteen on miehettömyys ja lapsettomuus.
No juurikin näin. En usko hetkeäkään, että lapseton esimerkiksi 40v nainen ilman kumppania on sankoin joukoin onnellinen tapaus. Poikkeus aina vahvistaa säännön.
Minä en usko hetkeäkään, että yksikään nainen jolla on lapsia, on onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kyllä se kuulkaa niin on, että ellei ole luonteeltaan lapsirakasta ja puuhakasta opettajatyyppiä, niin sen "vauvakuumeiän" (30-39) mentyä laskeutuu sellainen ymmärrys, että herranjestas, enhän minä nyt tähän mitään lisähuollettavia ja lisähuolenaiheita halua.
Kodissa, omassa itsessä, vanhenevissa vanhemmissa sekä lemmikeissä - ai niin ja täyspäivätyössä! - on totisesti riittävästi, jos minkäänlaista tasoa tahtoo ylläpitää. Eri asia, jos "vähän sinne päin" riittää elämän standardiksi - tai jos on paljon rahaa tilillä ja voi delegoida asioita muille.
Noin se luonto on asian tarkoittanutkin. Lapset tehdään nuorena, mieluummin ennen sitä 30v ikää, mutta viimeistään siinä kolmenkympin jälkeen. Tästä kielii myös kaikenlaisten komplikaatioiden vaaran nousu iän mukana kuin myös ihan vain raskaaksi tulemisen mahdollisuus pienenee. Kun ikää tulee lis
Oletko sinä niitä ihmisiä, joiden mielestä yli 30-vuotias nainen ei saa haluta seksiä, mutta samanikäinen mies saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on länsimaisen yltiöindividualistinen minä ja minun onnellisuuteni -arvomaailma esillä.
Onnellisuudessa on se hankaluus, että se pakenee sitä kauemmas, mitä hanakammin sitä tavoittelemme. Se voidaan saavuttaa ikään kuin sivutuotteena tekemällä ja elämällä merkityksellisiä asioita, katse nostettuna omasta navasta riittävän kauas.
Olisi itsepetosta ajatella, että yleisavain naisen onnellisuuteen on miehettömyys ja lapsettomuus.
No juurikin näin. En usko hetkeäkään, että lapseton esimerkiksi 40v nainen ilman kumppania on sankoin joukoin onnellinen tapaus. Poikkeus aina vahvistaa säännön.
Minä en usko hetkeäkään, että yksikään nainen jolla on lapsia, on onnellinen.
Minä kyllä uskon että on onnellisia ainakin osa heistä. Samalla uskon että moni lapseton nainen on valintaansa tyytyväinen ja onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole varsinaisesti onnellinen, mutta jos minulla olisi lapsia ja mies niin olisin varmasti vieläkin onnettomampi. Onneksi tajusin nuorempana pysytellä erossa miehestä, muuten saattaisin olla loukussa samoin kuin monet muut ikäiseni.
Nuoret miehet ovat vapaaehtoisesti sinkkuja veloja.
Naisista on vain harmia.
Mies on onnellisin sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Kyllä on maailmankirjat sekaisin? Tämä on kuin jotain surkeaa satiiria.
Jokainen saa itse päättää pariutuuko ja aiheuttaako jälkikasvua maailmaan, se on selvä juttu. Mutta sekin on selvä, että monia lapsettomilla ja varsinkin kokonaan yksinäisillä ihmisillä tulee olemaan mahdollisesti masentavaa, merkityksetöntä elämää, tyhjyyden tunnetta tai muutoin todella ankeaa keski-iässä ja sen yli, sekä ehkä myös erityyppistä katkeruuttakin joillain. Nuorena maailma on auki ja on mahdollisuuksia, mutta tietyllä tavalla mahdollisuudet kapenevat kun ikää tulee. Sen huomaa yleensä jo neljänkympin jälkeen. Ei tämä kaikkia koske mutta näinkin osalla varmasti tulee olemaan. Siitä sitten vaan alapeukkuilemaan, koska eihön tälläistä ole kiva kuulla.
Niin tämähän ei pidä paikkaansa. Ikävä, jos koet näin. Sulla ei taida ystävi
40-vuotiaat ovat kyllä useimmiten alakoululaisten vanhempia (keskimääräinen esikoisen saanti kun on n. 30v). Ovat todennäköisesti ottaneet 25v asuntolainan perheasuntoon n. 30-35-vuotiaana, että lainanmaksu vielä aika alussa.
Hyvin harva on ostanut asunnon 20-vuotiaana ja tehnyt lapsetkin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret miehet ovat vapaaehtoisesti sinkkuja veloja.
Naisista on vain harmia.
Mies on onnellisin sinkkuna.
50-vuotiaana nämä samat kaverit on onnettomia ja syrjäytyneitä. Etsivät epätoivoisesti sitä itseään 20v nuorempaa naista, koska sittenkin haluavat lapsia. Mutta se möhömahainen ja elähtänyt tavismies tuskin nuorta naista enää saa.
Syvälliseksi menee...
Jos olet onneton ilman sitä, et ole onnellinen sen kanssa, mitä ikinä se onkin. Onnellisuus ei ole tavaroissa tai muissa ihmisissä kiinni. Onnellisuuden ulkoistaminen on harhaa.
Todellinen onnellisuus ei tarvitse kohdetta. Onnellisuus on tunne, ja voit virittäytyä siihen silloin kuin haluat. Ei ole kenenkään syy jos et tunne itseäsi onnelliseksi. Onnellisuuden työn voi tehdä sinkkuna tai liitossa... jopa vankeudessa. Ja jos et välitä siitä, mitä onnellisuudellesi tapahtuu, olet VAPAA!
---Mies 1976
No juurikin näin. En usko hetkeäkään, että lapseton esimerkiksi 40v nainen ilman kumppania on sankoin joukoin onnellinen tapaus. Poikkeus aina vahvistaa säännön.