Siskoni mies kuoli eilen

Vierailija kirjoitti:

Miten niin helvetistä?! He ehtivät rakastaa toisiaan ja siskollesi jää lapset. Minä en ole saanut kolmatta lasta enkä puolisoa vaikka olen kovasti toivonut. Toki alkuun on järkyttävää ja kestää aikaa tottua ajatukseen mutta moni saa niin paljon vähemmän elämänsä aikana. Helvettiä olisi ehkä jos myös lapset olisivat kuolleet ja siskolla keskenmeno. Sitten ei olisi mitään.

Et voi verrata näitä menetyksiä keskenään. Olethan se törppö joka menee pölisemään tuollaista paskaa raskaana olevalle naiselle ja pienten lasten äidille joka on juuri menettänyt miehensä ja jonka lapset ovat menettäneet isänsä? Sinunlaisiakin on.

Meidän vauvanuinnin opettaja kuoli syinnytyksen jälkeen ilmaemboliaan

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ojentaist auttavan käden hänelle ja lopettaisit suru aika, tällä jonnin joutavan kirjoittamisen.Kuin 100% muun somen käytön. Silloin olisit aikaa olla  oikeasti läsnä  hänelle ja hänen lapsilleen.Kaikesta huolimatta lapsille kun on joulu rakenettava.

Miksi rakennettava joulu? Miksei voi vaan yhdessä olla ja surra.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä selviää kun ei oikeasti ole vaihtoehtoja. 

Mun mies kuoli 5 vuotta sitten kun lapset olivat 2- ja 4-vuotiaita. Kyllähän siinä oli vaan pakko painaa menemään. Kaikki ystävät ja tuttavat kaikkosivat ja jäin yksin. 

Tämä on varmasti totta. Ihmisiä pelottaa surevat ihmiset tai se, että he sanovat jotain tyhmää. Kuten usein sanovatkin.

Mihin kuoli?

Hänellä on sentään ne lapset. Olisi kiitollinen. Minulla ei ole miestä, eikä lapsia! 

Siskoni voi tilanteeseen nähden hyvin. Tulin heidän luokseen ja lähden joulunjälkeen. Rankin vaihe taitaa olla vielä edessäpäin