Lähetettyjen joulukorttien määrä on pudonnut 50 miljoonasta 14 miljoonaan
Kommentit (53)
Joulukortit ovat jääneet ikäihmisten harrastukseksi. Muut lähettävät terveisensä tekstarilla, sähköpostilla tai vaikka Whatsappilla.
Ei ihme, kun eivät mene kallilla postimaksuilla jouluksi perille ajoissa lähettynä.
Nätti kortti ja siihen postimerkki on helposti 3 - 5€/kpl. Niitä sitten lähetät 20kpl, joista 15 menee perille, 5 ennen joulua ja 10 joulun jälkeen. Ei oikein tunnu hyvältä sijoitukselta 🤔
Joulupostimerkin hinta on myös vähintään kolminkertaistunut samassa ajassa.
Harva menee hevoskyydillä enää joulukirkkoon. Näin maailma muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Hän rakenteli onnellisena robotteja ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa nukkua öitä laavulla ja mennä yhdessä luonnontieteelliseen museoon. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, m
Voi että kuinka kaunis tarina, mutta epäselväksi jäi, että kuka sen joulukortin lähetti?
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Hän rakenteli onnellisena robotteja ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa nukkua öitä laavulla ja mennä yhdessä luonnontieteelliseen museoon. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, m
Lässyn lässyn. Kuinka monta sataa kertaa sä olet tämän saman paskastoorin tänne spämmännyt? Oletko laskenut?
Arvostan edelleen sitä aitoa, oikeaa joulukorttia. Ja lähetän niitä itsekin edelleen. Se tuo hyvän mielen ja läheisen lähemmäksi, kun näkee tutun käsialan.
Olen 50+ nainen, ja lähettänyt ylipäätään minkäänlaisen kortin, tasan 2 krt elämäni aikana. Nekin äidilleni, koska hän suuttui kun toin kortin käteen. Viimeisen 10v aikana en ole antanut edes käteen. En vaan ymmärrä koko korttihommaa, ja mielestäni kuuluu aikaan, jolloin muita viestintäkeinoja ei ollut.
Joulumerkki maksoi joskus muistaakseni 50 snt. Nyt 1,5 €. Kuuntelin sivusta kaupassa, kun joku osti niitä.
Mikä idea on joulukortin lähettämisellä? Hyvän joulun voi kertoa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Joulukortit ovat jääneet ikäihmisten harrastukseksi. Muut lähettävät terveisensä tekstarilla, sähköpostilla tai vaikka Whatsappilla.
Jotkut ei lähetä edes niitä.
En ihmettele yhtään. Helvetin kallista ja täysin turhaa lähetellä jotain pahvinpaloja.
Laitoin muutaman kortin. Lähinnä koska teki mieli maalata jotain pientä ja maalasin sitten joulukortteja. Minusta on kyllä myös ihan mukava saada kortteja, mutta toivon ettei ihmiset ota niistä enää mitään stressiä kuten joskus on otettu. Laittaa jos siltä tuntuu.
Ja myös yksinäisiä on koko ajan enemmän
Itse rakastaisin lähettää ja saada oikeita joulukortteja, mutta viime jouluna oli rahat niin tiukalla ja hinnat niin suolaiset, että jäi lähettämättä eka kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Kun alkaa satanen menemään kortteihin ja postimerkkeihin, niin kyllä kipuraja tässä maailman tilanteessa ylittyy. Eipä ole nytkään rahaa ylimääräistä niihin laittaa. Tekstiviestit ei kyllä korvaa kortteja, eivät ole ollenkaan sama asia.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele yhtään. Helvetin kallista ja täysin turhaa lähetellä jotain pahvinpaloja.
Elämä olisi kyllä melko ankeaa jos ei koskaan tekisi mitään turhaa.
Vau, en tiennytkään olevani eliittiä, kun mummoni joka vuosi minulle kortin lähettää.