Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Materialismi jyllää!! Kaikki lahjoitukset pitää olla tuliteriä ja uusia. Ei, en tarkoita, että köyhille pitäisi jakaa koiran repimiä rytkyjä. On olemassa kultainen keskitie. Ihmisillä on vähänkäytettyjä vaatteita ja tavaroita, joita voisi jakaa eteen päin. Joulupuut ja muut vaativat vain uutta. Hopet ja muut toimivat aika salamyhkäisest tällä paikkakunnalla. Tavaraa otetaan vastaan kaukana keskustasta vain tiettyyn kellonaikaan. Pitäkää tunkkinne sitten. Vien vaatteita UFFin keräykseen. 

En sitten osta Uffilta nukkaantuneita ja kainaloista keltastuneita vaatteita, vaikka veisitkin ne Uffille.

Vien sinnekin ehjiä ja pestyjä vaatteita. Meillä ei ole koiraa eikä kuolaavia lapsia. 

Köyhän lapsihan ei missään nimessä saa toivoa mitään kivaa tai kaunista itselleen! Lahjojen on oltava tyyliin 'alusvaatteita halpahallista', mahdollisimman halpoja ja rumia vielä kaiken lisäksi! Ei leluja, ei kosmetiikkaa, ei kauniita vaatteita, ei suklaata eikä mitään muutakaan 'turhaa'. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

 

Ne köyhät lapset on ihan samanlaisia lapsia toiveineen kuin kaikki muutkin. Ja saavat ollakin. 

Saavat olla. Varakkaissa perheissä lapsille tosin kerrotaan, että jotkut toiveet toteutuvat ja toiset eivät. Yleensä lapsille tulee pikkuhiljaa aika hyvin selväksi, mistä raha tulee ja mitä sen eteen pitää tehdä.

Tästä on kirjakin, "Rich dad, poor dad"? Jossa kerrotaan, mitä rikkaat opettaa lapsilleen ja köyhät taas ei. Ja tästä syystä varakkuus periytyy -ja köyhyys myös.

https://www.amazon.com/Rich-Dad-Poor-Teach-Middle/dp/1612680194

Ironista kyllä, rikkaat ymmärtävät rahan arvon ja sen eteen käytetyn työn (eli oman ajan) arvon paljon paremmin kuin köyhät. Ja opettavat sen lapsilleenkin.

Vähävaraisten velvollisuus olisi opettaa lapsensa paremmiksi rahankäyttäjiksi kuin itse ovat olleet. Tämä alkaisi siitä, että ei kerjätä lahjoja ventovierailta. Se kun ei ole pitkän päälle hyvä strategia vaurastumiseen, että odottaa aina jonkun muun hoitavan kaiken. Näillä keräyksillään tehdään vain karhunpalvelus lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Niillä, kenellä olisi oikeasti varaa ostella, eivät juuri ostele oikeasti kalliita. Muutenhan heistä tulisi köyhiä. Rikas osaa valita, mitä ostaa ja voi hyvin ajaa esim. halvemmalla autolla kuin vähävaraisempi naapuri. Köyhät haluavat kallista ja uutta, ostavat lapsillensa iphoneja osamaksulla sitten parutaan lehdissä, että raha ei riitä ruokaan. 

Vähän ohis mutta mulla on rikas kaveri joka ostaa jatkuvasti itselleen jotain uutta ja kallista ja syö joka ikinen viikko ulkona muutaman kerran. Justiinsa osti tonnilla uusia vaatteita, viime kuussa osti uuden järkkärikameran, suunnittelee että ostaa itselelen uuden iphonen vaikka alkuvuodesta justiinsa osti puhelimen.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe sai toivoa lapselle lahjaa Hopelta. Siitä tuli sähköpostiin viesti, joten mielestäni vähän hölmöä vedota lapsen toiveeseen. Vanhemmat pystyivät miettimään lapsen toiveita, ja pohtia mikä olisi kohtuullinen ja mahdollista saada. Itse laitoin Barbie-nuken lapselleni, niitäkin on hyvin eri hintaisia niin mahdollinen lahjoittaja voi oman budjetin mukaan ostaa.

Tämä, eli vanhempi voi kysyä lapselta toivetta ja lapsen ei tarvitse tietää lahjan lähdettä. Pieni lapsi,  joka uskoo joulupukkiin ei toivo satojen eurojen merkkikamoja. Isommalle lapselle on jo alunperin pitänyt opettaa kohtuus ja se mihin perheen rahat riittää. (vaikka sitten tässä tapauksessa lahja tulisikin muualta).

Vierailija kirjoitti:

Köyhän lapsihan ei missään nimessä saa toivoa mitään kivaa tai kaunista itselleen! Lahjojen on oltava tyyliin 'alusvaatteita halpahallista', mahdollisimman halpoja ja rumia vielä kaiken lisäksi! Ei leluja, ei kosmetiikkaa, ei kauniita vaatteita, ei suklaata eikä mitään muutakaan 'turhaa'. 

Kuka on muka valittanut niistä toiveista, joissa toivotaan leluja, kosmetiikkaa, kauniita vaatteita tai suklaata?

Nuohan ovat nimenomaan niitä kohtuullisia toiveita, joita kehutaan (olettaen, ettei kyseessä ole mitkään satasia maksavat lelut ja merkkivaatteet).

Vierailija kirjoitti:

voiko osalla olla taustalla se, että jos saa jotain kallista, niin se myydään ja rahalla ostetaan sitten jotain muuta?

               Keräyksen valvontaa ei varmaan ole. Eli tarkastaako joku mihin ja kenelle tavarat menevät?

              

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saa lainattua näköjään mutta vastaan, että ei se haittaa, että jos en saa sitten mitään. Enhän saisi sitä muutenkaan! Enhän mä lottoa ostaessakaan tiedä tärpääkö vai ei. Noi lahjatoiveet kuuluu samaan sarjaan. Eihän siitä lahjasta ole edes sitten mitään iloa jos ei saa ollenkaan sitä mitä toivoi.

 

Eikös ne lahjatoiveet ole lapsille? Eli sinulla on lapsesi nimissä joku tonnin puhelintoive vetämässä?

Melko pummia.

 

Ei, ei mulla ole mitään eikä ole koskaan ollutkaan. Mietin vain miten itse toimisin jos jotain alkaisin pyytelemään.

Elämästä olen oppinut sen, että ne saa, jotka on riittävän röyhkeitä pyytämään. Vähään tyytyvät ei saa mitään ja heiltä mielellään vietäisiin se vähäkin pois.

Eli olet oppinut katkeraksi, etkä siltikään saa mitä haluat. Mitä iloa sinulle on tällaisesta opista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä jeesustelija. Tietenkin ympäröivä maailma heijastuu myös lasten toiveisiin.  Näissä keräyksissä on se hyvä puoli, että osallistuminen on vapaaehtoista.

2-vuotias toivoo iPadia? Onko sulla mitään kosketusta lapsiin jos kuvittelet että 2 v osaa ihan itsekseen toivoa nimenomaan pädiä? 

Tai ylipäänsä mitään. Tai voihan ne toivoa jos johdattelevasti kysellään, mutta loppujen lopuksi päätyvät leikkimään lahjapapereilla ja nauhoilla.

Tuon ikäisellä on vähemmän älliä päässään kuin bordercolliella, vaikka se ei saisi yhtään lahjaa, se ei tiedä olevansa mitään vailla.

Meillä aikanaan joku sukulaistäti kyseli kaksivuotiaalta, että mitä toivoo joululahjaksi. Lapsi toivoi leipää. Ei sen ikäisenä edes tajunnut joulun konseptia. Ensimmäisen 3-4 jouluun ei ostettu edes oikein mitään, kun ei osannut toivoa. Sen jälkeen toiveita alkoi sitten olla niiden ensimmäisten joulujenkin edestä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

 

Ne köyhät lapset on ihan samanlaisia lapsia toiveineen kuin kaikki muutkin. Ja saavat ollakin. 

Saavat olla. Varakkaissa perheissä lapsille tosin kerrotaan, että jotkut toiveet toteutuvat ja toiset eivät. Yleensä lapsille tulee pikkuhiljaa aika hyvin selväksi, mistä raha tulee ja mitä sen eteen pitää tehdä

Mikä tässä oli taas niin ylivoimaista ymmärtää? Me itse tiedämme lahjojen hinnat, koska ostamme lahjat. Eikö niin? Mutta lapsilta ei edellytetä koko ajan tiedostamista että nyt he saivat NÄIN KALLIIN ja voi että mitä kaikkea sen eteen pitääkään tehdä. 

Lahjat ovat kyllä faktuaalisesti kalliita, mutta sitä ei tuoda saajalle esiin. Haetaanko ratakiskot? 

Vastasin vain aiempiin esitettyihin väitteisiin, jotka selviää ketjua selaamalla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että muistan miten ihanaa nuoruudessa oli jouluna edes saada jotain, mitä varakkaat ostivat lapsilleen arkena. Se merkkihuppari, merkkikengät, jotain vähän kalliimpaa ja luksusta... Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Sitä on vaikea selittää, tunsi olevansa samanarvoinen, kuului samaan porukkaan. Edes sen hetken.

Onneksi minulla ei ole ollut tyttäriä.

Kyllä pojillakin oli jo silloin merkkikuteita, olen pian 40 v. Etkö ole lukenut uutisia? Poikien päältähän ne merkkivaatteet yleensä ryöstetään pääkaupunkiseudullakin.

Ei minun pojiltani. Ymmärsivät pienempinä pyytää legoja, vähän isompina polkupyöriä ja nyt ovat siinä iässä, jossa heillä on mielestään kaikki tavara, mitä tarvitsevat. Joten lahjat tuppaavat olemaan aineettomia, kuten että käydään vaikka jossain syömässä tai tehdään jotain muuta kivaa yhdessä.

Kyllä mua myös ihmetyttää minkälaisia arvoja aikuiset lapsille opettaa. Vaikka olisin varakas niin en ikinä ostaisi mitään ipadia tai pelikonsolia lapselle lahjaksi, koska se on ihan turhaa. Jos jollain lapsen kaverilla on ja siksi on "pakko", niin veisin lastani tutustumaan myös lapsiin jotka arvostavat muutakin kun materiaa. Luulisi että vaikka urheiluseuroissa on tälläisiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset yleensä tiedä mitä joku tavara maksaa. Ellei vanhemmat kerro, että se on liian kallis. Yleensä lapset toivovat sitä mikä jollakin kaverillakin on. Joten sen perusteella mikään toive ei sinänsä ole kohtuuton.

En minäkään lapsena tajunnut, että jotkut kaverini olivat selkeämmästi rikkaammasta perheestä. Saatoin vain ihmetellä ja valittaa, että miksi minä en saa kun kerran kaverillakin on.

Sinulla on ollut huonot vanhemmat, kun eivät ole selittäneet. Normaalit lapset kyllä tajuavat nämä asiat viimeistään kouluiässä.

Minäkin ihmettelin, miksi me emme matkustele kuten kaverin perhe. Isäni selitti, että me asumme isossa, uudessa omakotitalossa, jonka lainaa maksamme pois pikavauhtia, koska velkaisena ei ole hyvä olla (taisi se selittää korkojen laskemisenkin, isäni insinöörinä oletti että kyllähän puhekykyinen lapsi yksinkertaista prosenttilaskua ymmärtää). Kaveri taas elää pienessä kerrostalossa vuokralla.

Jos ei ole varaa ostaa jotain turhaa kuten 2-vuotiaalle iPadia niin olkoot ilman. Tai säästäkööt. Tai menkööt töihin.

Nämä toiveet jossa pyydetään hupparia tai jotain suihkugeeliä yms tarpeellista, ymmärrän kyllä.

Mä haluaisin tietää ennen osallistumista perheen taustoista. Onko aidosti köyhä perhe, vai yksi kertaisesti tärkeysjärjestys pielessä? Näitä, joka ostelevat huoletta kaikkea osamaksulla, tai palkkapäiväksi on varattu ripsi- ja kynsihuolto, kampaaja jne. Puhumattakaan juopoista. Tai näistä perheistä, joilla on kahdeksan lasta ja kuusi vasikan kokoista koiraa?

Moniko näistä iPadeista ja pelikonsoleista myydään välittömästi jotta ne vanhemmat saa helppoa rahaa? 

Syyttömiä ne lapset ovat vanhempiensa valintoihin, mutta en halua mahdollistaa sen hyväntekeväisyyden  hyväksikäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä, kenellä olisi oikeasti varaa ostella, eivät juuri ostele oikeasti kalliita. Muutenhan heistä tulisi köyhiä. Rikas osaa valita, mitä ostaa ja voi hyvin ajaa esim. halvemmalla autolla kuin vähävaraisempi naapuri. Köyhät haluavat kallista ja uutta, ostavat lapsillensa iphoneja osamaksulla sitten parutaan lehdissä, että raha ei riitä ruokaan. 

Vähän ohis mutta mulla on rikas kaveri joka ostaa jatkuvasti itselleen jotain uutta ja kallista ja syö joka ikinen viikko ulkona muutaman kerran. Justiinsa osti tonnilla uusia vaatteita, viime kuussa osti uuden järkkärikameran, suunnittelee että ostaa itselelen uuden iphonen vaikka alkuvuodesta justiinsa osti puhelimen.

Noup. Hän ei ole rikas., vaan yrittää esittää sellaista. Kyllähän näitä on nähty. Ja sitten ykskaks kulissit kaatuvat, kun ei saakaan enää lainaa mistään yms. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin tuon tyrmistymisen nimenomaan siksi, että monella keskituloisella perheellä ei ole varaa ostaa näitä kalliita toiveita edes omille lapsilleen.

Mutta monella on. Tuo, että selitetään aina, miten "ei kenelläkään ole oikeasti varaa siihen-tai-tähän" on vain itselle valehtelemista, kun ilmeisesti tuntuisi liian vaikealta myöntää itselleen, että iso osa kansasta saa palkallaan paljon enemmän mitä itse saa. Se, että kalliita tavaroita on kaupoissa ja myynnissä, tarkoittaa, että niitä ostetaan. Ja paljon ostetaankin. Ja pelkkä eliitti ei todellakaan osta niitä Applen tuotteita, sähköpotkulautoja ja merkkivaatteita, vaan kyllä niitä ostavat ihan tavalliset palkansaajat, keskituloiset ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

 

Ne köyhät lapset on ihan samanlaisia lapsia toiveineen kuin kaikki muutkin. Ja saavat ollakin. 

Saavat olla. Varakkaissa perheissä lapsille tosin kerrotaan, että jotkut toiveet toteutuvat ja toiset eivät. Yleensä lapsille tulee pikkuhiljaa aika hyvin selväksi, mistä raha tulee ja mitä sen eteen pitää tehdä.

Tästä on kirjakin, "Rich dad, poor dad"? Jossa kerrotaan, mitä rikkaat opettaa lapsilleen ja köyhät taas ei. Ja tästä syystä va

Edelleen: Pelkät jouluperinteet eivät kerro mitään koko kasvatuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Köyhän lapsihan ei missään nimessä saa toivoa mitään kivaa tai kaunista itselleen! Lahjojen on oltava tyyliin 'alusvaatteita halpahallista', mahdollisimman halpoja ja rumia vielä kaiken lisäksi! Ei leluja, ei kosmetiikkaa, ei kauniita vaatteita, ei suklaata eikä mitään muutakaan 'turhaa'. 

Toki saa toivoa. Itsekin toivoisin uutta autoa, mutta ymmärrän jos ei joku vieras ihminen minulle sellaista osta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä, kenellä olisi oikeasti varaa ostella, eivät juuri ostele oikeasti kalliita. Muutenhan heistä tulisi köyhiä. Rikas osaa valita, mitä ostaa ja voi hyvin ajaa esim. halvemmalla autolla kuin vähävaraisempi naapuri. Köyhät haluavat kallista ja uutta, ostavat lapsillensa iphoneja osamaksulla sitten parutaan lehdissä, että raha ei riitä ruokaan. 

Vähän ohis mutta mulla on rikas kaveri joka ostaa jatkuvasti itselleen jotain uutta ja kallista ja syö joka ikinen viikko ulkona muutaman kerran. Justiinsa osti tonnilla uusia vaatteita, viime kuussa osti uuden järkkärikameran, suunnittelee että ostaa itselelen uuden iphonen vaikka alkuvuodesta justiinsa osti puhelimen.

Noup. Hän ei ole rikas., vaan yrittää esittää sellaista. Kyllähän näitä on nähty. Ja sitten ykskaks kulissit kaatuvat, kun ei saakaan en

Kylläpäs on, tiedän sen 100% elää ihan lainatta. Äläpä yritä päteä asialla josta et tiedä, tiedän mistä hänen rahansa tulevat.