Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Olispa kiva ilahduttaa jotain vähävaraisessa perheessä asuvaa lasta mutta pitää tässä itsekin miettiä omien lasten lahjatoiveita ja toteuttaa niitä.. hyvä että omat rahat edes riittävät. 

Ei se ole tyhmä vaan helvetin ahne, joka kerjäää joka joulu lahjansa. Tyhmiä ovat ne, jotka rahansa niihin laittavat ja kuvittelevat lahjojen menevän oikeudenmukaisesti tarvitseville!! Haloo, ajatelkaa vähän tuota touhua?! Siinä ei ole mitään läpinäkyvää koko prosessissa alusta loppuun. Ei kestä tuo systeemi päivänvaloa. Eikö kerjääminen ole kiellettyä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka vuosi tulee joku, joka näistä kauhistuu/närkästyy/pahoittaa mielensä. Jo odotinkin tätä uutista. Nyt voidaan taas haukkua köyhiä. 

 

Tämä on oikein hauska keskustelu jossa itseriitoiset perustelevat omilla iphoneillaan ja mitä kaikkea itse ostavat lapsilleen sen miksi köyhällä ei saa olla toiveita.

Vähän surullista on se että moni noista oikeasti taitaa kasvattaa seuraavaa sukupolvea. 

 

Jep. Mäkin luen tätä ihan mielenkiinnolla. Joidenkin omakehu ja keinotekoinen hyveellisyys melkein haisee tännekin asti.

Noissa poskettomissa toiveissa haisee kusetus. Mihin lie rahat menee, tus

Ei ole kateutta odottaa hyviä käytöstapoja.

Näköjään hyvätuloiset ovat järjestelemässä itselleen ilmaisia lahjoja köyhien lapsiperheiden varjoilla. Hyvätuloisillehan ei riitä köyhille kelpaavat lahjat, joten pitää poskettomilla "jos köyhän lapsi kerrankin saisi toivomansa"-itkuvirrellä tehostaa niihin ökylahjoihin tuhlaamiista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.

 

Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko.... 

Mutta kun tällainen tavallisilla varoilla siunattu ihminen ei kykene hankkimaan tälle pleikan toivojalle sitten mitään. Ehkä hänestäkin olisi ollut kiva saada sitten vaikka LED- nauhaa omaan huoneeseen, tai uusi stiga, mutta ei saanut sitten mitään, koska kellään ei ollut varaa tai halua ostaa sitä pleikkaa. Harmi.

Vai onko kuitenkin niin, että omalla lähipiirillä tulee hankittua jo ne sti

Vau miten itsekeskeistä. Kuvittelet että puut pysyy olemassa sinun takia vaikka et yhtään sellaista ole käynyt katsomassa. Muuten tietäisit että niissä on muitakin kuin superkaliita toiveita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jotenkin luulen, että juuri niillä lapsilla, joilla on eniten puutetta kaikesta, on myös isoimmat toiveet.



Kun taas sitten esimerkiksi meidän keskiluokkaisen perheen ainokainen, ja myös mun vanhempien ainut lapsenlapsi, on sellainen, että kun siltä yrittää tivata joulutoiveita, niin se on vaan että ei oikeastaan tarvitse mitään, mutta ehkä jotain askartelutarvikkeita. Täyttää kohta 12 v. ja käyttää edelleen samaa halpis Samsungia jonka sai eskarissa. Yläasteelle mennessä voisi kuulemma vaihtaa uuteen. Kysyin, että haluaisiko vaikka jonkun pelikonsolin, kun meillä ei ole koskaan ollut sellaista, mutta ei, pelaa mielummin pc:llä.

Varmaan tällaisilla lapsilla, joilla on leluja ja vaatteita ja harrastustarvikkeita ollut aina se mitä on tarvittu, niin ei ole kehittynyt sellaista puutteen tuntua. Myös tietoisesti ollaan yritetty kasvattaa siihen, ettei trendimuovikrääsälelujen

Näin meilläkin... Yöpaidalle ois tarve, suklaa ja kirjat on aina toivelistalla. Mennään sitten oikeen kunnolla perinteisellä linjalla :) Taidan laittaa vielä pakettiin appelsiinin, niin muistuu mieleleen mummonsa tarinat oman lapsuutensa jouluista.

Ennen kuin soitatte lasua, niin teinillä oli myös tiedossa että  viimevuoden joululahjaan on jyvitetty tämänkin vuoden kaikki lahjat. Oltiin siis kesällä kalliisti reissussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille, joka kirjoitti:

"Ja sitten kun se lapsia ei halua muuta kuin sen yhden asian niin sinä menet ostamaan jotain turhaa ihan vaan siksi että pääset ostamaan. Lapsen pitää muistaa olla kiitollinen sinun shoppailusta."

Jos lapsen ainoa toive on liian kallis, niin sitten hän tulee samaan jotain halvempaa ja oppii siten, mikä on kohtuullista. Jos ei itse toivo mitään kohtuuhintaista, niin sitten pitää kelvata se, mikä tulee. Ja kyllä, jokaisesta lahjasta pitää tietenkin olla kiitollinen. Lahjan antaja antaa lahjan siksi, että haluaa, jos haluaa. Ei siihen mitään velvollisuutta ole.

Eipä muuten ole ihme, että kakarat eivät nykyään kiitä synttärilahjoista, jos monikin aikuinen ajattelee, kuten lainaamani kirjoittaja. (Synttärilahjoista, koska joululahjoista kiittäminen on vähän niin ja näin, kun nehän tulevat joul

Eli köyhien lasten ja näiden puiden tarkoitus on se että muille tulisi hyvä mieli. Opetit senkin lapsillesi? Köyhä on siksi että he voivat tuntea itsesi paremmiksi. Ei ihme että itsekyys vaan maaimamssa lisääntyy, syy on sinun lapset.

Niin, eihän köyhä saisi mitään itselleen toivoa. Pitää tyytyä siihen, että saa edes jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.

 

Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko.... 

Lapsi saa toki haaveilla, mutta lapsen vanhempien tai viime kädessä avustusjärjestön työntekijän pitäisi huolehtia siitä, ettei lopullinen lahjatoive ole ökykallis.

tämä. Ja sitten kun hope ry n parissa oli viime vuonna myös kavalluksia, niin väistämättä tulee mieleen miten sen iPhonen käy 

 

tarpeeseen se menee silläkin vapaaehtoisella. Saattaa mennä vaikka hänen lapselleen. Siksi harvalla on varaa lapsille hankkia uusia iphoneja.

Ymmärrätkö, että ei varkaiden tarpeiden sponsorointi kiinnosta ketään. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, eihän köyhä saisi mitään itselleen toivoa. Pitää tyytyä siihen, että saa edes jotain.

Miksi se köyhä ei unelmoi ja hanki niitä toiveidensa asioita kuin kaikki muutkin? Miksi sen pitää odottaa, että joku ne hänelle antaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.

 

Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko.... 

Mutta kun tällainen tavallisilla varoilla siunattu ihminen ei kykene hankkimaan tälle pleikan toivojalle sitten mitään. Ehkä hänestäkin olisi ollut kiva saada sitten vaikka LED- nauhaa omaan huoneeseen, tai uusi stiga, mutta ei saanut sitten mitään, koska kellään ei ollut varaa tai halua ostaa sitä pleikkaa. Harmi.

Vai onko kuitenkin niin, e

 

Nyt meni vähän ohi tuo provo. Meidän paikkakunnalla ei ole sellaista puuta jossa on toive, on vain sellaisia joissa on ikä, koko ja sukupuoli. Viime jouluna laitoin pakettiin parille teinipojalle molemmille Tommy Hilfigerin pitkähihaisia t-paitoja 2 kpleen paketit (oli mustan perjantain zalandon kampanjassa, josta tilasin samanlaisen setin omalle pojalle) ja Bossin suihkutettavat deodorantit sekä paketit dumleja. Onpa kurjaa jos niistä tuli vain paha mieli kun omilta läheisiltä saa jo ihan riittävästi kaiken maailman puseroa ja tuoksusettejä ja vain se pleikkari jäi haaveeksi. Enpä taida tänä vuonna laittaa mitään.

BTW, silläkin riskillä että tulen tunnistetuksi: olen ollut kosketuksissa aikoinaan sellaiseen huostaanotettuun nuoreen kaveriin, jolla ei vielä yläkouluikäisenä ollut ensimmäisiäkään farkkuja ja muutkin vaatteet usein isosiskoilta perittyjä. Kiusaamistahan siitä seurasi tietysti kun yläkoulussa joutui kulkemaan jossain mikkihiiri-collegeissa.

Hän oli ikionnellinen kun hankimme hänelle käytettyjen lahjoitusvaatteiden lisäksi aivan uudet Onlyn farkut ja Championsin hupparin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että valtaosa ihmisistä ei erota köyhiä lapsia vanhemmistaan, siis että ovat erillisiä ihmisiä. Mitä tahansa virheitä ne vanhemmat on mahdollisesti elämässään tehnyt, niin niiden lapset on niihin täysin syyttömiä ja siten ansaitsee aivan yhtä kalliita ja hienoja lahjoja kuin rikkaiden vanhempienkin lapset, jotka eivät ole tehneet muuta eri tavalla, kuin syntyneet oikeaan perheeseen.

Koska maailma ei kuitenkaan ole reilu, niin ne köyhät lapset saa kuitenkin yleensä huonompia lahjoja, joten kun tulee tällainen keräys, niin ne TOIVOO jotain parempaa kerrankin, tajuamatta, että sekin on liikaa. Pitäisi vain pyytää anteeksi köyhyyttään, johon on itse syytön, ja olla kiitollinen vähästä. HP.

 

 

Hyvin sanottu. Minustakin toi on semmonen "jos kerran elämässä sais jotain hienompaa" juttua. Siksi en voi käsittää tätä tuomitsemis

Tässä koko keskustelussa pienituloisena ihmetyttää se, että joillakin ajatuksena on se ettei joku käytä systeemiä hyväkseen. Kun puhutaan vähävaraisista asioiden pitäisi mennä kritiikittä läpi. Todellisuudessa itsekin näillä pienemmän tulotason alueilla asuneena ja erilaisiin ihmisiin tutustuneena. Voin sanoa että köyhyys ei kaikkia jalosta, eikä kaikkien ajatus ole jos kerran saisi edes jotain. Mutta he eivät edusta meitä kaikkia pienituloisia. Siksi on epäreilua, että tuollaiseen puuhun laitetaan poskettomia toiveita, kun siellä on niitä toteutuskelpoisia. Se negatiivinen mielikuva voi laittaa kävelemään ohitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.

 

Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko.... 

Mutta kun tällainen tavallisilla varoilla siunattu ihminen ei kykene hankkimaan tälle pleikan toivojalle sitten mitään. Ehkä hänestäkin olisi ollut kiva saada sitten vaikka LED- nauhaa omaan huoneeseen, tai uusi stiga, mutta ei saanut sitten mitään, koska kellään ei ollut varaa tai halua ostaa sitä p

 

väärin sammutettu. Ois pitänyt olla Lacostea. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan ikäni tärkeän opetuksen lapsuudessa.

Olin toivonut kiihkeästi tähtisädebarbia. Se oli SE ainoa arvokas toive ja ainoa ääneenlausuttu toive joka minulla oli. Jouluna paketista löytyi persikkabarbi. Aloin itkeä ihan silkasta pettymyksestä. Vanhemmat oli tietenkin pettyneitä myös ja selittivät, että tähtisädebarbit olivat kaupasta loppu. Kuitenkin kun ensimmäisestä tunnereaktiostani selvisin, aloin katsoa tarkemmin saamaani persikkabarbia ja ihastuin siihen lopulta ihan valtavasti.

Toiveiden suhteen olisi tervettä olla tietynlaista joustavuutta. Se opettaa muutenkin elämän varalle optimistisempaa ja perustyytyväisempää asennetta. Siksi en pidä tuota Hopen lähestymistapaa oikein hyvänä. Lapussa voisi lukea mieluummin vaikkapa kännykkäpussi, nuorisomalli, pinkki. Kuin että kännykkäpussi Guess.

Mutta en toki asu pääkaupunkiseudulla, siellä voi nuo merkit olla kaiken keskeisin asia tavarassa.

Minulla vastaava kokemus. Omat vanhempani olivat kovia tekemään töitä, mutta äidillä oli mt-ongelmia joten hän tarvitsi välillä lepoa (ymmärsin vasta aikuisena) ja isä oli liian kiltti, eli teki paljon mutta sai vain vähän korvausta. En kuitenkaan vielä ekaluokkalaisena ymmärtänyt ja toivoin kovasti nukkekotia, sellaista minkä olin nähnyt Anttilan kuvastossa tai vastaavassa. Sain nukkekodin, mutta se oli isän tekemä. En uskonut enää joulupukkiin, olin nuorin lapsi ja me tiedettiin jo että lahjat tulee vanhemmilta.  En näyttänyt pettymystä, mutta muistan sen. Se oli sellainen iso, kaksi huonetta ja siihen mahtui barbi. Kun koulusta luokkakaverit tulivat käymään he kommentoivat "ihana", voi kun mullakin olisi sellainen ja paras kaveri otti oman barbinsa mukaan ja tuli meille leikkimään. Yhtäkkiä se nukkekoti olikin ihan huippu ja paljon parempi kuin mikään kaupan. Se meni vielä kiertoon kun itsellä aika meni nukkeleikkien ohi ja oli ollut kovassa käytössä seuraavallakin lapsella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hyvä hope ry:ssä myös opettaa myös köyhille lapsille kohtuutta. 

 

Meillä toinen lapsi toivoo kallista 300 euron schleich juttua joululahjaksi. Selitettiin lapselle, että se on meidän 1,5 vkon ruokaraha. Että ei mitenkään voida ostaa sellaista. Rikkaammat lapset voi saada sellaisia. Me ollaan normaalituloisia ja meillä ei vaan osteta niin kalliita lahjoja , koska emme ole sitä tuloluokkaa. Selitimme lapselle että on eri palkkatasoja ja eri tuloluokkia, rikkaampia , hyvin toimeentulevia, Ok pärjääviä ja köyhiä. Me ollaan ihan hyvin toimeentulevia mutta muistetaan kohtuus kaikessa. Muistetaan se että niin rikkaita me ei olla, että voidaan ostaa lapselle 300 euron joululahja. Selitimme että sellaisen summan voi käyttää esim polkupyörään, talvivaatteisiin yms hyödylliseen. Lapsi tuntui ymmärtävän. 

Samaa mieltä. Kaikesta hienosta sa

Pointti onkin se, että se köyhän perheen lapsi joutuu harjoittelemaan kohtuutta 24/7. Hän osaa siis kohtuuden jo, ja haluaisi jouluna kerrankin jotain luksusta. Mutta ei saa edes toivoa olematta kiittämätön nulikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hyvä hope ry:ssä myös opettaa myös köyhille lapsille kohtuutta. 

 

Meillä toinen lapsi toivoo kallista 300 euron schleich juttua joululahjaksi. Selitettiin lapselle, että se on meidän 1,5 vkon ruokaraha. Että ei mitenkään voida ostaa sellaista. Rikkaammat lapset voi saada sellaisia. Me ollaan normaalituloisia ja meillä ei vaan osteta niin kalliita lahjoja , koska emme ole sitä tuloluokkaa. Selitimme lapselle että on eri palkkatasoja ja eri tuloluokkia, rikkaampia , hyvin toimeentulevia, Ok pärjääviä ja köyhiä. Me ollaan ihan hyvin toimeentulevia mutta muistetaan kohtuus kaikessa. Muistetaan se että niin rikkaita me ei olla, että voidaan ostaa lapselle 300 euron joululahja. Selitimme että sellaisen summan voi käyttää esim polkupyörään, talvivaatteisiin yms hyödylliseen. Lapsi tuntui ymmärtävän. 

 

ysärillä köyhät oli tällaisia että köyhät lapset ymmärsi kohtuutta . Ei ole enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi osti omilla rahoillaan käytetyn järkkärin, ei edes pyytänyt sellaista lahjaksi. Säästi ja keräsi rahaa, että sai ostettua. Miksi köyhän lapsi ei voi tehdä samaa?

 

Mistä se sen säästää? Sikäli kun tiedän, niin toimeentulotukea saavan vanhemman työssä käyvän lapsen tulot alentavat toimeentulotukea.

 

Saa kuukausirahan 50e. Leikkasi kesällä naapurin nurmikon, kympin kerta, maksu käteisellä. Sai synttärilahjaksi rahaa, samoin joululahjaksi, kymppejä, ei satasia. Vuosi siinä meni niin oli järkkärirahat kasassa.

Tyttäreni (15v) käy ohjaamassa liikuntaryhmiä 4h/vko 7€/h ja säästää uuteen puhelimeen. Ihan just on rahat kasassa! Samalla tulee hyvää työkokemusta. 

Huhhuh. Itse olin n. 10v sitten saavana osapuolena, meillä tyttö 5 v toivoi poneja, tyttö 8 v toivoi sellaista koruhelmisettiä jossa voi itse koota kivat korut itselle ja kavereille ja tyttö 14 v toivoi sellaista laadukasta mustaa huopakynää kun tykkäsi piirrellä jotain semmosia animejuttuja. iPadin kärkkymisille olisin laittanut stopin saman tien

Saatiin kaikille lahjat ja meillä oltiin tosi onnessaan, lapset tykkäsi tosi paljon vaikka eivät olleet kalliita toiveita

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole tyhmä vaan helvetin ahne, joka kerjäää joka joulu lahjansa. Tyhmiä ovat ne, jotka rahansa niihin laittavat ja kuvittelevat lahjojen menevän oikeudenmukaisesti tarvitseville!! Haloo, ajatelkaa vähän tuota touhua?! Siinä ei ole mitään läpinäkyvää koko prosessissa alusta loppuun. Ei kestä tuo systeemi päivänvaloa. Eikö kerjääminen ole kiellettyä? 

Juuri näin, läpinäkyvyys tässä puuhassa on täysi nolla. En ihmettelisi, jos pleikka 5 ym. menisivätkin avustusjärjestön omien työntekijöiden koteihin. Myös ihan arkijärki sanoo, että 2-vuotiaan iPad-toive on aikuisten toive omaan pakettiinsa.

Kun on jotain ilmaista tarjolla, niin paikalle könyää kaikenlaista opportunistia, väärinkäyttäjää, jobbaria ja lokkijaa.

Suomalaiset muodostavat satojen metrien jonoja, kun jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Itse kukin voi miettiä, millä innolla ja rehellisyydellä osallistutaan vähävaraiseksi identifioituneille suunnattujen ilmaisten älypuhelinten, pelikonsoleiden, merkkituotteiden ja premium-lelujen jakeluun. 

Eihän siinä mitään, jos tulee jollekulle hyvä mieli, kun saa lahjoittaa "vähävaraisille". Varmasti monelle tuli hyvä mieli siitä, kun sai joitain vuosia sitten kutoa villasukkia rajalle saapuneille tp-lapsille, joiden kengänkooksi tosin paljastui 45. Ne lahjoittavat, jotka haluavat ja uskovat asiaan.

Itse olen hyväosainen ja auttaisin mielelläni vähävaraisia, jos vain olisi sellainen keino jossa apu menee varmasti oikeaan osoitteeseen. Tämän päivän maailmassa se on hyvin epävarmaa, suorastaan äärimmäisen epätodennäköistä.

2-vuotiaan ei pitäisi kyllä edes tietää mikä tabletti on, mutta jos sen ikäinen osaa jo puhua, oletan että on jo jonkun verran yli kaksi, niin toiveet voivat olla ääripäästä toiseen.  Sen ikäinen voi toivoa omaa eläintahraa, oikeaa autoa, yhtä kynää jolla voi piirtää, samalaista mukia kuin mummolla tai isoa nallea ja ne kaikki toiveet ovat hänelle ihan samanarvoisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille, joka kirjoitti:

"Ja sitten kun se lapsia ei halua muuta kuin sen yhden asian niin sinä menet ostamaan jotain turhaa ihan vaan siksi että pääset ostamaan. Lapsen pitää muistaa olla kiitollinen sinun shoppailusta."

Jos lapsen ainoa toive on liian kallis, niin sitten hän tulee samaan jotain halvempaa ja oppii siten, mikä on kohtuullista. Jos ei itse toivo mitään kohtuuhintaista, niin sitten pitää kelvata se, mikä tulee. Ja kyllä, jokaisesta lahjasta pitää tietenkin olla kiitollinen. Lahjan antaja antaa lahjan siksi, että haluaa, jos haluaa. Ei siihen mitään velvollisuutta ole.

Eipä muuten ole ihme, että kakarat eivät nykyään kiitä synttärilahjoista, jos monikin aikuinen ajattelee, kuten lainaamani kirjoittaja. (Synttärilahjoista, koska joululahjoista kiittämin

Eli köyhien lasten ja näiden puiden tarkoitus on se että muille tulisi hyvä mieli. Opetit senkin lapsillesi? Köyhä on siksi että he voivat tuntea itsesi paremmiksi. Ei ihme että itsekyys vaan maaimamssa lisääntyy, syy on sinun lapset.

Käsittääkseni tuossa on keskustelu lapsista yleensä, ei näistä "köyhistä lapsista". Luulisin, että se, että omille lapsilleen opettaa, että saamistaan lahjoista pitää olla kiitollinen lahjanantajalle, ei nyt ole ihan ensimmäinen syy itsekkyyden lisääntymiseen maailmassa. :D