Lue keskustelun säännöt.
Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.
13.12.2023 |
IS: Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä: Harvalla on varaa ostaa tällaisia lahjoja edes omille lapsilleen
Kommentit (1291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on huomattu tärkeä ongelma. Köyhällä lapsella voi olla kalliita lahjatoiveita. Kyllä tämä pitäisi selittää viimeistään peruskoulun 1. luokalla ettei köyhällä saa olla sellaisia. Närkästykseni tuntuu melkein närästykseltä. Hyi kauhistus.
Voi ja saa olla. Mutta jos tuota kautta on tulossa joulun ainoa lahja, niin kannattaako toivoa sellaista mitä ei todennäköisesti saa? Se hintakatto olisi ihan hyvä, jotta mahdollisimman moni saisi edes jotain. Tai sitten niin että voi olla yksi kallis ja pari halvempaa. Ihan vain että kaikki saisivat jotain.
Ja jos sen hintakaton sisällä ei ole yhtään toiveita? Taas päästään siihen ettei saa toivoa. Miksi luulet että sinulla pitäisi olla oikeus määritellä mitä joku tuntematon lapsi saa toivoa?
No sitten ei ole. Realismi on jotain, mikä olisi lapsenkin hyvä ymmärtää, perheen tulotasosta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin IS:sta tämän aiheen jutun ja piti tulla tarkastamaan onko aihe jo vaiettu kuoliaaksi/poistettu keskusteluista. Ihmettelen, kun keskustelu saa jatkua. Hyvä niin, koska on ajankohtainen aihe.
Sukulaisilta ei kehtaa pyytää ihan poskettomia juttuja mutta tuntemattomilta voi. Näin päin mä tämän kyllä näen. Lähes anonyymi toive voi olla rohkeampikin kuin päin näköä lausuttu. Eihän sitä tiedä vaikka joku sen toteuttaisikin?
Eikö aikuiselle ole tuollaista toivomuspuuta? Mun mies on niin huono lahjanostaja, että jos joku ostaisi mulle nätin timanttisormuksen vaikka.
Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.
Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi tulee joku, joka näistä kauhistuu/närkästyy/pahoittaa mielensä. Jo odotinkin tätä uutista. Nyt voidaan taas haukkua köyhiä.
Tämä on oikein hauska keskustelu jossa itseriitoiset perustelevat omilla iphoneillaan ja mitä kaikkea itse ostavat lapsilleen sen miksi köyhällä ei saa olla toiveita.
Vähän surullista on se että moni noista oikeasti taitaa kasvattaa seuraavaa sukupolvea.
Jep. Mäkin luen tätä ihan mielenkiinnolla. Joidenkin omakehu ja keinotekoinen hyveellisyys melkein haisee tännekin asti.
Noissa poskettomissa toiveissa haisee kusetus. Mihin lie rahat menee, tuskin lapseen.
Sinä kuvittet että haisee koska sinä haluat uskoa että olet parempi.
Se ero noissa toiveissa on ja näissä kirjoituksissa että oikeasti te ette tiedä yhtään mitään niistä toivojista mutta me tiedämme teistä paljon koska kirjoitette itsestänne niin paljon. Ja tänne asti haisee omakehu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä aikuisten puu? Mä tahtoisin uuden sähkö audin. Pliis!
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.
Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko....
Lapsi saa toki haaveilla, mutta lapsen vanhempien tai viime kädessä avustusjärjestön työntekijän pitäisi huolehtia siitä, ettei lopullinen lahjatoive ole ökykallis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on huomattu tärkeä ongelma. Köyhällä lapsella voi olla kalliita lahjatoiveita. Kyllä tämä pitäisi selittää viimeistään peruskoulun 1. luokalla ettei köyhällä saa olla sellaisia. Närkästykseni tuntuu melkein närästykseltä. Hyi kauhistus.
Voi ja saa olla. Mutta jos tuota kautta on tulossa joulun ainoa lahja, niin kannattaako toivoa sellaista mitä ei todennäköisesti saa? Se hintakatto olisi ihan hyvä, jotta mahdollisimman moni saisi edes jotain. Tai sitten niin että voi olla yksi kallis ja pari halvempaa. Ihan vain että kaikki saisivat jotain.
Ja jos sen hintakaton sisällä ei ole yhtään toiveita? Taas päästään siihen ettei saa toivoa. Miksi luulet että sinulla pitäisi olla oikeus määritellä mitä joku tunte
Ja siten kerro miksi luulet ettei ne lapset ymmärrä että voivat jäädä ilman? Koska omat lapsesi on kasvatettu uskomaan että toive tarkoittaa sitä että ne saa? Vai että sinä uskot niin? Vai johtuuko luulisi siitä että haluat ajatella ettei en ymmärrä jotta voisit tuntea itsesi heitä ylemmäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on huomattu tärkeä ongelma. Köyhällä lapsella voi olla kalliita lahjatoiveita. Kyllä tämä pitäisi selittää viimeistään peruskoulun 1. luokalla ettei köyhällä saa olla sellaisia. Närkästykseni tuntuu melkein närästykseltä. Hyi kauhistus.
Voi ja saa olla. Mutta jos tuota kautta on tulossa joulun ainoa lahja, niin kannattaako toivoa sellaista mitä ei todennäköisesti saa? Se hintakatto olisi ihan hyvä, jotta mahdollisimman moni saisi edes jotain. Tai sitten niin että voi olla yksi kallis ja pari halvempaa. Ihan vain että kaikki saisivat jotain.
Ja jos sen hintakaton sisällä ei ole yhtään toiveita? Taas päästään siihen ettei saa toivoa. Miksi luulet että sinulla pitäisi olla oikeus määritellä mitä joku tuntematon lapsi saa toivoa?
Näitä keräyksiä mainostetaan nimenomaan sillä logiikalla, että vähävaraisen perheen lapsi ei saisi muuten ollenkaan lahjoja. Jos lapsella ei ole mitään alle satasen joululahjatoivetta, silloinhan häntä ei varmaankaan haittaa, vaikka ei saisi jouluna paketin pakettia. Vai haittaisiko? En minä osaa sanoa. Olen hankkinut joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille, mutta tunnen nämä perheet. Suurin toive on ollut vaikka just se pleikka vitonen, mutta nuoresta on silti ollut ihan mukavaa, kun saa sarjaliput leffaan. On voinut kuitenkin käydä kavereidensa kanssa leffassa eikä ole tarvinnut jäädä kaveriporukan leffareissulta pois sen vuoksi, että vanhemmilla ei ole ollut antaa leffalippuun rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi vanhempien vähän katsovan, mitä lapsensa toivovat ihan vierailta ihmisiltä. Onko parempi toivoa jotakin niin kallista, että kukaan ei hanki ja jää kokonaan ilman, vai toivoa jotakin kohtuuhintaista ja saa sen.
Itse en osallistu mihinkään tällaisiin kerjuujuttuihin, niin paljon häikäilemättömiä hyväksikäyttöyrityksiä niihin liittyy.
Eikö tuossa ollut kyse jostain teinistä joka toivoo kameraa? Jos sillä ei ole muita toiveita? Miksi sen pitäisi toivoa jotain leffalippuja jos ei tykkää edes leffa käydä? Tai jotain muuta turhaa?
Silloin kannattaa olla toivomatta mitään. Ainakaan tuntemattomilta.
"Et ymmärrä mikä on toive"
Ei, vaan sinä et ymmärrä mikä tämä joulukeräys on! Se ei ole mikään galleria köyhien lasten haaveista, vaan lahjatoiveita jotka annetaan ihan tavallisten ihmisten toteutettaviksi!
"Toive" ei tarkoita pelkkää unelmaa vaan myös pyyntöä!
Mikä sana tuo ap:n "toivomusunelma" edes on? Onpa kummallista suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläpäin porukka osti viime vuonna kimpassa noita joulupuun kalliita lahjoja. Nyt se sitten kosahti kintuille kun puusta ei tänä vuonna muuta löytynytkään kuin noita älyttömiä toiveita.
Tuntuu että valtaosa ihmisistä ei erota köyhiä lapsia vanhemmistaan, siis että ovat erillisiä ihmisiä. Mitä tahansa virheitä ne vanhemmat on mahdollisesti elämässään tehnyt, niin niiden lapset on niihin täysin syyttömiä ja siten ansaitsee aivan yhtä kalliita ja hienoja lahjoja kuin rikkaiden vanhempienkin lapset, jotka eivät ole tehneet muuta eri tavalla, kuin syntyneet oikeaan perheeseen.
Koska maailma ei kuitenkaan ole reilu, niin ne köyhät lapset saa kuitenkin yleensä huonompia lahjoja, joten kun tulee tällainen keräys, niin ne TOIVOO jotain parempaa kerrankin, tajuamatta, että sekin on liikaa. Pitäisi vain pyytää anteeksi köyhyyttään, johon on itse syytön, ja olla kiitollinen vähästä. HP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille, joka kirjoitti:
"Ja sitten kun se lapsia ei halua muuta kuin sen yhden asian niin sinä menet ostamaan jotain turhaa ihan vaan siksi että pääset ostamaan. Lapsen pitää muistaa olla kiitollinen sinun shoppailusta."
Jos lapsen ainoa toive on liian kallis, niin sitten hän tulee samaan jotain halvempaa ja oppii siten, mikä on kohtuullista. Jos ei itse toivo mitään kohtuuhintaista, niin sitten pitää kelvata se, mikä tulee. Ja kyllä, jokaisesta lahjasta pitää tietenkin olla kiitollinen. Lahjan antaja antaa lahjan siksi, että haluaa, jos haluaa. Ei siihen mitään velvollisuutta ole.
Eipä muuten ole ihme, että kakarat eivät nykyään kiitä synttärilahjoista, jos monikin aikuinen ajattelee, kuten lainaamani kirjoittaja. (Synttärilahjoista, koska joululahjoista kiittäminen on vähän niin ja näin, kun nehän tulevat joulupukilta.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa lainattua näköjään mutta vastaan, että ei se haittaa, että jos en saa sitten mitään. Enhän saisi sitä muutenkaan! Enhän mä lottoa ostaessakaan tiedä tärpääkö vai ei. Noi lahjatoiveet kuuluu samaan sarjaan. Eihän siitä lahjasta ole edes sitten mitään iloa jos ei saa ollenkaan sitä mitä toivoi.
Eli maailmassa ei ole mitään kohtuuhintaista, mikä ilahduttaisi sinua? Joko tonnin puhelin tai ei mitään?
Minä olen vähävarainen työtön, ja ilahtuisin ihan älyttömästi, jos saisin yhden kirjan jota olen monta kuukautta katsellut mutta ei budjetti anna periksi (35 e), lahjakortin intialaiseen päähierontaan mitä olen aina halunnut kokeilla (40 e) tai yhden vaatteen (50 e) johon ihastuin mutta en ole ostanut koska ostan kaikki vaatteet kirppikseltä. Kaikki nuo ovat minulle ns. turhaa luksusta, johon minulla ei ole arjessa varaa.
Ja kysehä
Köyhä lapsi on söpö ja haluan auttaa
Köyhä aikuinen nainen on luuseri...
Saitko vastauksen?
Aikaisemmin keskustelussa oli kommentteja materialismista, statussymboleista ja kunniallisuudesta.
Minut on kasvatettu hyvin vanhakantaisesti, vietin paljon aikaani isovanhempien kanssa ja he taisivat olla vielä vanhoillisempia kuin muut ikäisensä. Olivat syntyneet 20-luvulla.
Mietin, miten suuren lahjan sain, kun minut kasvatettiin ymmärtämään juuri sellaiset käsitteet kuin kunniallisuus ja arvokkuus. En itsekään kieri rahoissa, päinvastoin, olen tosiasiassa työkyvytön työnhakija. Mutta koska minulle on opetettu, mitä on "kunniallinen köyhyys", en kärsi tilanteestani juurikaan.
On jotenkin surullista, että nämä köyhät vanhemmat eivät edes yritä opettaa lapsilleen sellaisia ajattelumalleja, jotka kantaisivat paitsi tuossa tilanteessa, myös myöhemmin elämässä.
Ketään muuten ei kiusata merkkihupparin puutteen takia, ellei se kiusattu itse välitä asiasta. Minulla ei ollut lapsena ja nuorena mitään sellaista, mitä muilla oli. Äitini osti vaatteeni, reppuni jne ja hänellä on parhaimmillaankin melko omintakeinen maku. Minua kiusattiin kyllä muuten, mutta ei kinä vaatteista tai tavaroista, vaikka äitini käytännössä antoi valinnoillaan aseet käteen (näyti teininä siltä, että neiti Marple meets Gudrun Sjöden). Syy: en itse välittänyt pätkääkään, kunhan oli ehjää, puhdasta ja lämmintä, joten kiusaamisessa ei olisi ollut mitään ideaa.
On lapsellista ajatella, että joku yksittäinen kallis tavara, joka ei ole linjassa muun elämän kanssa, jotenkin muuttaisi ihmisen tilannetta suuntaan tai toiseen.
Nuorille pitäisi opettaa, että jos nyt ei ole nälkään, janoon tai viluun kuolemassa, materia ei ole ratkaisu ongelmiin oikeastaan koskaan.
Jos lapsi ei jouluksi keksi kuin ps5, niin aika hyvin on asiat. Jos valmiiksi tietää että oma toive on lähes mahdoton saada läpi, eikö voi luopua koko toiveoikeudesta? Antaa sen sitten vaikka sellaiselle pikkulapsiperheelle, missä vielä keksitään kohtuuhintaisia lahjoja, jotka joku voisi oikeasti ostaakin.
Tätä kampanjaa mainostetaan sillä, että tällä turvataan superköyhälle lapselle edes yksi lahja. Ja monet ovat joulun alla auttamisen haluisia ja pitävät traagisena sitä, ettei joku lapsi saisi mitään, koska on niin köyhästä perheestä. Tällaiset superkalliit toiveet vesittävät koko jutun idean.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ympyröin lelukirjasta vuodesta toiseen Baby Bornin ja jätti-Barbien. Sain kuitenkin lahjaksi halvempia leluja, jotka olivat silti aivan ihania ja joulu oli taianomainen.
Antaa lasten haaveilla. Kauhea ajatus olisi, jos köyhän perheen lapsen ajatusmaailmakin on köyhä, että ei minulle mitään tarvita, jos nyt joku paikattu sukka tai käytetty vihko....
Antaa haaveilla ja antaa pettyä. Mieluummin lahjaton joulu kuin värityskirja, koska minähän pyysin sitä uusinta pleikkaa enkä muuta huoli!
Siinä näytetään köyhien penskoille missä kaappi seisoo! Teillä ei ole kuulkaas oikeus pyytää kuin omenaa ja piparmintun makuista pastillia tai Miia-täti on hyvin vihainen.
Tässä keskustelussa taitaa olla muutama, joka on laittanut tuohon keräykseen lapsensa kalliin toiveen. :) Mutta ei se mitään. Ahneella on pskainen loppu.