Tapailukumppani on jo kyllästynyt seksiimme (minun arkuudestani johtuva vaisu seksi)
Arvostan rehellisyyttä suuresti ja olen iloinen, että mies otti asian puheeksi, varsinkin kun olinkin ihmetellyt miksi seksi on vähentynyt koko ajan ja nopeasti.
Olen itse hyvin varautunut ja arka sängyssä, olen ollut koko 40-vuotisen elämäni ajan, tai siis siitä lähtien kun seksielämän aloitin. Olemme tavallaan puhuneetkin arkuudestani minun aloitteestani, mutta lähinnä mies kerta kaikkiaan aistii arkuuteni makuuhuoneessa.
Mies näyttää kokevan, että hänen täytyy varoa kanssani. Minä taas toivoisin, ettei hän imisi minun energioitani ja lässähtäisi, vaan olisi määrätietoinen, jolloin minä päin vastoin imisin hänen energiaansa.
Kysynkin mielipiteitä ja ajatuksia: olemmeko yksinkertaisesti seksuaalisesti epäyhteensopivia, vai onko tälle tilanteelle tehtävissä jotain? Keskustelua on jo kokeiltu, eikä se seksiä parantanut.
Onko joku päässyt arkuudesta eroon vaikkapa suhteen edetessä ja ajan kuluessa? Vai onko tähän jotain konkreettisempia keinoja?
Kannattaako jäädä ikään kuin odottelemaan että klikkaa, vai onko teillä kokemusta siitä, että jos seksi on alussa syystä tai toisesta vaisua, niin se on sitä aina?
Paljon kiitoksia kaikista vastauksista.
Kommentit (601)
Ei sun tarvitse muuttua, vaan etsiä sopivampi kumppani. Itselläni paikat kuivuisi, jos joku alkaisi sanoittamaan minun seksimieltymyksiä arkuudeksi tai joksikin muuksi ei niin innostavaksi. En tiedä, miksi ilmeisesti itse pidät itseäsi arkana? Jos en koe oloani hyväksi jonkun kanssa tai jossain tilanteessa, niin ei se tarkoita sitä, että niin olisi aina. Kunnioita omaa seksuaalisuuttasi.
Jospa unohtaisit vaan kaiken tuon energia hömpän. Edestakainen liike ei oo kovin ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ihmiset pysty heittäytymään estottomaksi vieraan ihmisen kanssa. Mikä järki ylipäätään harrastaa sitä seksiä, jos ollaan vasta tapailemassa? Kyllä sitä seksiä ehtii harrastamaan sitten, kun ollaan kunnolla tutustuttu ja valmiita aloittamaan oikea parisuhde.
Miten pitkään sitä pitäisi tapailla ennenkuin hommiin ryhdytään; kuukausi, puoli vuotta, vai riittääkö vuosi. Sitten huomataan, että seksi ei toimi alkuunkaan eikä halut ja mieltymykset ole samalta planeetalta. Siinä meni sitten sekin tapailuaika hukkaan.
En voi kuvitella valitsevani elämänkumppania seksimieltymysten perusteella ja yleensä sellaisen kanssa synkkaa sängyssä, jonka kanssa synkkaa muutenkin.
Kyllä ne seksimieltymykset, tai oikeastaan niiden yhteensopivuus, on aika tärkeä asia. Jos toinen on kinky ja toinen vanilja, niin vähintään jompi kumpi tulee olemaan tyytymätön. Mitä enemmän omat mieltymykset ovat sellaista vaniljaista perusseksiä, sitä todennäköisemmin ajattelee, että seksimieltymykset ei ole niin tärkeä asia, ja kyllähän sitä sitten sujuu seksikin, jos muutenkin tykätään toisistaan ja halutaan olla yhdessä - mutta jos kumppani ei satu olemaan niin vaniljainen tyyppi, hän voi kokea asian toisin, ja silloin hänelle se toisen mielestä ihan hyvä seksi onkin aika lailla pelkkää kompromissia ja tyytymistä.
Se on kyllä varmaan niin, että jos on kovin kinkystä seksistä kiinnostunut niin parempi etsiä samantyylinen kumppani. Kaksi vaniljaa tulee toimeren paremmin ja kaksi kinkyä taas vastaavasti. Itse olen vaniljan kannalla enkä koe lainkaan kiinnostusta kinkyyn, päinvastoin tökkisi. Mutta aloittaja ja tapailumies nyt tuntuvat kyllä myös ihan normiseksin harrastajilta. Että siitä ei ole kyse heillä, luulen.
Onko aloittajalla ja miehellä kuitenkin tunteita ja muutakin läheisyyttä toisaan kohtaan ja puhutteko tunteista? Itsellä ainakin seksi ilman sen syvempää tai tunteellisempaa puolta suhteessa ei olisi antoisaa enkä myöskään osaisi olla vapautunut. Aoittaja puhuu tapailumiehestä, olisi hyvä kuulla mitä se käytännössä heillä tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ihmiset pysty heittäytymään estottomaksi vieraan ihmisen kanssa. Mikä järki ylipäätään harrastaa sitä seksiä, jos ollaan vasta tapailemassa? Kyllä sitä seksiä ehtii harrastamaan sitten, kun ollaan kunnolla tutustuttu ja valmiita aloittamaan oikea parisuhde.
Miten pitkään sitä pitäisi tapailla ennenkuin hommiin ryhdytään; kuukausi, puoli vuotta, vai riittääkö vuosi. Sitten huomataan, että seksi ei toimi alkuunkaan eikä halut ja mieltymykset ole samalta planeetalta. Siinä meni sitten sekin tapailuaika hukkaan.
Tää on niin totta. Kun se seksi nyt on osa sitä parisuhdetta.
Nimenomaan sitä seksiä pitäisi harrastaa nopeasti ja asettaa sille paljon suurempi painoarvo mitä ihmiset tekee. Sillä pääsee parisuhteessa jo todella pitkälle, että kemiat osuvat sängyssä yhteen. Jos sillä saralla ei toimi, se pilaa vääjäämättä koko suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei sitä arkuutta sinusta voi poistaa. Kyllä sinun pitää tehdä se ihan itse.
Aloita vaikka miettimällä mikä sinua oikein pidättelee.
Olen miettinyt ja pohtinut, mutta en silti tiedä vastausta. Seksuaaliterapeutti lienee oikea osoite.
ap
Seksi tapailumiesten kanssa on omiaan lisäämään arkuutta. Mitäs, jos säästäisit seksin oikeaan parisuhteeseen.
Ja energiantuotosta on jokainen vastuussa itse.
Olen energinen seksissä, mutta aloin olla vaisu ja ahdistunut, kun mies ei ollutkaan sillä tunteella mukana, mistä oli uskotellut. Turvallisessa suhteessa tunteet ja energia liikkuu kaikkiin suuntiin ha niitä tuottavat molemmat.
Onko sinulla joku trauma, joka saa sinut semifinaaleissa alivireyteen tai ylivarovaisuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ihmiset pysty heittäytymään estottomaksi vieraan ihmisen kanssa. Mikä järki ylipäätään harrastaa sitä seksiä, jos ollaan vasta tapailemassa? Kyllä sitä seksiä ehtii harrastamaan sitten, kun ollaan kunnolla tutustuttu ja valmiita aloittamaan oikea parisuhde.
Miten pitkään sitä pitäisi tapailla ennenkuin hommiin ryhdytään; kuukausi, puoli vuotta, vai riittääkö vuosi. Sitten huomataan, että seksi ei toimi alkuunkaan eikä halut ja mieltymykset ole samalta planeetalta. Siinä meni sitten sekin tapailuaika hukkaan.
En voi kuvitella valitsevani elämänkumppania seksimieltymysten perusteella ja yleensä sellaisen kanssa synkkaa sängyssä, jonka kanssa synkkaa muutenkin.
Kyllä ne se
En voisi kuvitella, että minulla synkkaisi kovin hyvin muussakaan elämässä kinkystä seksistä pitävän ihmisen kanssa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei sitä arkuutta sinusta voi poistaa. Kyllä sinun pitää tehdä se ihan itse.
Aloita vaikka miettimällä mikä sinua oikein pidättelee.
Olen miettinyt ja pohtinut, mutta en silti tiedä vastausta. Seksuaaliterapeutti lienee oikea osoite.
ap
Seksi tapailumiesten kanssa on omiaan lisäämään arkuutta. Mitäs, jos säästäisit seksin oikeaan parisuhteeseen.
Ja energiantuotosta on jokainen vastuussa itse.
Olen energinen seksissä, mutta aloin olla vaisu ja ahdistunut, kun mies ei ollutkaan sillä tunteella mukana, mistä oli uskotellut. Turvallisessa suhteessa tunteet ja energia liikkuu kaikkiin suuntiin ha niitä tuottavat molemmat.
Onko sinulla joku trauma, joka saa sinut semifinaaleissa alivireyteen tai ylivarovaisuuteen?
Voihan autocorrect! Semifinaaleissa = seksitilanteissa
Tai sitten aloittaja aistii miehestä jotain, mitä ei vielä tiedosta. Itse tunsin tuollaista arkuutta yhden kanssa ja myöhemmin hän osoittautuikin väkivaltaiseksi.
Minulla on sama kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan sitä seksiä pitäisi harrastaa nopeasti ja asettaa sille paljon suurempi painoarvo mitä ihmiset tekee. Sillä pääsee parisuhteessa jo todella pitkälle, että kemiat osuvat sängyssä yhteen. Jos sillä saralla ei toimi, se pilaa vääjäämättä koko suhteen.
Olen täysin samaa mieltä.
Lisäksi ihmettelen, kun moni sanoo ettei ap:llä ole mitään syytä muuttua. Niin ajattelen, että eikö olisi ihan itsensä kannalta, kenen tahansa, vapautua arkuudesta ja ujoudesta? Siinähän hyötyy itse valtavasti.
Kannattaa ap:n vapautua, mutta ei tuon miehen kanssa.
Nauttiiko mies orgasmistasi? Minä menin vaisuksi sellaisen miehen kanssa, jota ei kiinnostanut minun nautintoni.
Ei suhdetta liian erilaisen ihmisen kanssa kannata jatkaa ja tuosta tulee jatkossa vaan isompia ongelmia, että sinä et ole sellainen "seksipeto" tai "villikissa" sängyssä mitä toinen kumppaninsa haluaa olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ihmiset pysty heittäytymään estottomaksi vieraan ihmisen kanssa. Mikä järki ylipäätään harrastaa sitä seksiä, jos ollaan vasta tapailemassa? Kyllä sitä seksiä ehtii harrastamaan sitten, kun ollaan kunnolla tutustuttu ja valmiita aloittamaan oikea parisuhde.
Miten pitkään sitä pitäisi tapailla ennenkuin hommiin ryhdytään; kuukausi, puoli vuotta, vai riittääkö vuosi. Sitten huomataan, että seksi ei toimi alkuunkaan eikä halut ja mieltymykset ole samalta planeetalta. Siinä meni sitten sekin tapailuaika hukkaan.
En voi kuvitella valitsevani elämänkumppania seksimieltymysten perusteella ja yleensä sellaisen kanssa synkkaa sängyssä, jonka kanssa synkkaa muutenkin.
Kyllä ne se
Ei tarvitse olla niinkään suuri ero, kuin vanilja ja kinky. Kyllä kaksi vaniljaakin voi olla eripariset, jos toinen haluaa vaan yhtä asentoa vuodesta toiseen ja toinen kaipaisi vähän muutakin.
Tässä keskustelussa moni on sanonut, että heillä on puolison kanssa juuri sellaista ns tylsää, mutta hyvää seksiä. Erittäin hyvä jos se oikeasti riittää teille molemmille. Huomautan myös, että moni itse asiassa suree sitä, että puoliso ei halua koskaan mitään muuta. Ja jos niin jatkuu vuodesta toiseen, niin kyllä monet hakee sitä muuta muualta.
Eli kannattaa oikeasti ajatella, että voisiko joskus vähän kokeilla jotain sen oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Siitä voi yllättäen itsekin tykätä. Tietenkin jos kumpikaan ei koe tarvetta, niin sitten ei ole tarvetta. Tämä kommentti oli suunnattu niille jotka kieltäytyy kaikesta uuden kokeilusta mitä puoliso ehdottaa ja kuvittelee, että molemmat on tyytyväisiä.
Eksäni diagnosoi minut haluttomaksi, seksi sattui joka kerta, joten sitä oli kerran viikossa, loppuaikoina kerran kuussa. Nykyinen ei diagnosoi minua, tyydyttävää seksiä on 3-5 kertaa viikossa. Uskallan kokeilla kaikenlaista, mitä en ennen, kun aina haaveillaan ja puhutaan yhdessä etukäteen, eikä mikään tule yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Ei suhdetta liian erilaisen ihmisen kanssa kannata jatkaa ja tuosta tulee jatkossa vaan isompia ongelmia, että sinä et ole sellainen "seksipeto" tai "villikissa" sängyssä mitä toinen kumppaninsa haluaa olevan.
Jep..ja varsinkin jos tällä villimpää menoa toivomalla on menneisyydessä kokemusta henkilöstä, jonka kanssa seksi oli täydellistä, niin kyllä siinä muuttuu katkeraksi ja suhde kuolee pikkuhiljaa muutenkin.
On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat muuta, mutta eivät osaa ehdottaa tai ohjata tilannetta.
Mies on tainnut homman nyt jo tuolla kommentilla (=kritiikillä) pilata. Jotta voisi olla villimpi, tarvitaan luottamusta ja hyväksymistä sellaisenaan. Ei arvostelua ja vaatimuksia. Mullekin yksi alkoi aikoinaan jossain kuukauden kohdalla selittää, että oli tylsää jossen suostunut yhteen tiettyyn juttuun. Kokeiltiin, ei toiminut mulle, mies alkoi pitää mykkäkoulua, suuttui jne. Suhde loppui siihen.
Tai sitten aloittaja aistii miehestä jotain, mitä ei vielä tiedosta. Itse tunsin tuollaista arkuutta yhden kanssa ja myöhemmin hän osoittautuikin väkivaltaiseksi.