Minne voin kannella kotihoidon toiminnasta?

Mielestäni sinun on turha pohtia sitä, minne voit kannella kotihoidosta, ethän juurikaan tiedäasioista, muuta kuin muistisairaan vanhuksen kertomaa. Voisit kuitenkin tehdä huoli ilmoituksen, joka oikeastaan on velvollisuutesi koska sinulla on huoli herännyt. T Sh

Eli muistisairas, mutta muistaa onko käynyt pesulla ? 

Voi olla että hoitaja on ohjannut vanhusta pesulle mutta vanhus ei ole suostunut. Tämäkin yllättävän yleistä. Eikä ole aikaa jäädä neuvottelemaan pesun tarpeellisuudesta.

Edellisessä talossa jossa asuin oli kaksi kotihoidon asiakasta. Kyllä kotihoito kävi kummankin luona säännöllisesti ja he kirjaavat käynnit elektronisesti. Toinen vanhempi rouva oli ilmeisesti muistisairas ja hän saattoi kertoa että hänen asunnossaan on käynyt varkaita. En ole naapurikyylä, mutta tuo oli pieni talo ja jos siellä olisi jotain murtoporukoita liikkunut niin olisin luultavasti kuullut jotain. Kun muisti alkaa mennä niin vanhukset voivat keksiä asioita päästään, ihan kaikkia muistisairaiden juttuja ei pitäisi uskoa. Jos naapurilla on sopimus palveluista ja ajoista niin kyllä ne hoitajat kirjaavat käynnit ja mitä on tehty, vaikka naapuri sanoisi että ei ole käyty niin hän on vai voinut unohtaa sen.

Miksi työttömät herkkuperseet voi auttaa vanhuksia päivittäisiä toiminnoissa? Nämä iljettävät nilviäiset vain laiskottelevat toisten rahoilla tekemättä mitään. Voi kun näitä vähän patisteltaisiin joko ruoskimalla tai päähän hakkaamalla.

"Harmittaa hieman se miten hyökkäävästi sote -henkilökunta on tässä keskustelussa käyttäytynyt. Aika harva pystyy asettumaan kyseisen vanhuksen asemaan, syytetään vaan siitä että haisee kun laskee alleen. Syytetään kiirettä ja henkilökuntapulaa ja milloin mitäkin. Miettikää oikeasti  kun olette itse vanhoja, miten haluatte että teitä kohdellaan."

Voi kuule, ap. Me "hyökkäävät" hoitajat tunnemme nahoissamme sen vanhusten hoidon tilanteen. Luuletko oikeasti, haluamme tehdä työmme huonosti? Suurin osa meistä on jatkuvasti sydän syrjällään kotihoidon vanhusten vuoksi. Tiedätkö, kuinka vaikeaa on jättää itkuinen ja pelokas vanhus kotiinsa, kun on pakko kiitää seuraavaan paikkaan? Tai kuinka paljon ahdistaa, kun odottaa asiakkaan kanssa ambulanssia pari tuntia ja tietää työkaverien joutuvan hoitamaan vielä lisää käyntejä jo muutenkin tiukassa listassa. Kun se henkilökuntapula ja kiire ei ole vain poikkeustila vaan ihan jokapäiväistä. Itselläni alkaa jo tulla jaksamisen rajat vastaan.

Aivan niin. Me tunnemme nahoissamme alan ja kotihoidon tilanteen. Me emme syyttele ketään tai mitään, toteamme vain mikä tilanne on. Olen ollut 18 vuotta hoitoalalla. Vielä en ole hoitajaa tavannut joka huonosti haluaa työnsä tehdä. Eli, ehkäpä vika ei olekaan meissä..? Itse olen viimeiset 10 vuotta puhunut asiasta mutta turhaa se on ollut. Olen neuvoton. T Sh

Minä olen omia kotihoidossa olevia vanhempiani auttanut milloin olen pystynyt. Olen käynyt siivoamassa, ruokaa laittamassa, pyykkiä pesemässä, leikannut tukkaa jne. Ja olen myös ilmaissut kotihoidon työntekijöille aina kiitollisuuden heidän käynneistään.

Mutta nyt oman perheen tilanne on sellainen, että lapsestani on tehty lastensuojeluilmoitus ja minun on pakko keskittyä lapsiini ja omaan perheeseen. Omaisilla voi olla myös vaikeita elämäntilanteita eivätkä pysty aina auttamaan vaikka halua olisi auttaa.

Niinpä! Muistisairas vanhus on kuin pikkulapsi. Eihän jotain 5-vuotiastakaan jätetä kokoaikaisesti yksin kotiin pärjäämään ja käydä välillä vain kurkkaamassa miten siellä menee.

Muistisairaalla esim. menee usein uni- ja valve sekaisin, eli jos hän näkee pahaa unta, hän ei aina pysty erottamaan sitä todellisuudesta. Hän saattaa itkuisena kysellä hoitajalta että olihan se varmasti vain unta.

Muistisairas saattaa sekoittaa vuodenajat ja yrittää ulos kesämekossa ym.

Jos hoitaja tulee käymään "väärään aikaan" voi muistisairas kiukutella ylösnousun, suihkuunmenon tai lääkkeidenoton kanssa, ja jäädä vielä nukkumaan. 

Jos muistisairas on kovin uupunut, hän höperöi tavallista enemmän ja saa kiukkukohtauksia kuten pikkulapsi. 

Hän saattaa selittää itkien hoitajalle, että omainen ei ole käynyt vuosiin mutta jääkaapista löytyy tuoreita jukurtteja ja vanukkaita ja muuta ruokaa ja joku on siivonnut.

Asiallinen keskustelu ja neuvonta ovat aina parhaat. Hyviä, ahkeria  hoitajia ei kukaan moiti, sehän on selvä.

Ihmetellään vain johdon ja esimiesten heikkoutta, kun asioita, esimerkiksi henkilöstövajausta, sijaisuuksia, pikatuuraamista jne. ei saada kuntoon ja vanhuksille riittävää apua kaikissa tilanteissa. Hoitajat ja asiakkaat jätetään tavallaan yksin ja heitteille.

Kädestä pitäen neuvominen ja kirjalliset pätevät ohjeet, mitä milloinkin pitää tehdä naapurina, omaisena jne. on paljon parempi kuin asiakkaan tai omaisen syyttely tai epäily, kaikkihan tietävät, että sopimukset, tilanteet, ihmiset ja kotiolot ovat tavattoman erilaisia.

Erittäin outoa on tuo pyykkien pesemättömyyskin, erillinen sopimus, eikö sitä sitten tarjota, onko se hankala järjestää vai eikö tätäkään ole tultu ajatelleeksi. Vaatteiden pesuhan on ihan ykkösasioita puhtaanapidossa, jos on esimerkiksi virtsankarkailua jne. 

Vähintä, mitä kotihoidossa voisi kehittää on paluu parityöskentelyyn, jossa toinen voi olla oppilas, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Näitä tavattoman hyviä hoitajia on vaikka kuinka paljon, jotka pystyisivät työssään kouluttamaan uusia käytännöllisiä apulaisia ja tulevia hoitajia kotipalveluun. Kemioiden pitää tietysti sopia yksiin, hoitoalalle pitää olla sopiva ja hyvinkäyttäytyvä eikä siitä kutsumuksestakaan ole haittaa. Parhaat ovat aina tunteneet alan omakseen.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä! Muistisairas vanhus on kuin pikkulapsi. Eihän jotain 5-vuotiastakaan jätetä kokoaikaisesti yksin kotiin pärjäämään ja käydä välillä vain kurkkaamassa miten siellä menee.

Muistisairaalla esim. menee usein uni- ja valve sekaisin, eli jos hän näkee pahaa unta, hän ei aina pysty erottamaan sitä todellisuudesta. Hän saattaa itkuisena kysellä hoitajalta että olihan se varmasti vain unta.

Muistisairas saattaa sekoittaa vuodenajat ja yrittää ulos kesämekossa ym.

Jos hoitaja tulee käymään "väärään aikaan" voi muistisairas kiukutella ylösnousun, suihkuunmenon tai lääkkeidenoton kanssa, ja jäädä vielä nukkumaan. 

Jos muistisairas on kovin uupunut, hän höperöi tavallista enemmän ja saa kiukkukohtauksia kuten pikkulapsi. 

Hän saattaa selittää itkien hoitajalle, että omainen ei ole käynyt vuosiin mutta jääkaapista löytyy tuoreita jukurtteja ja vanukkaita ja muuta ruokaa ja joku on

Äiti soitteli mulle klo 23, hän eli aamupäivää...Välillä eli jossain mökissä jossa lautaseinät yms. Realismi ihan oma juttunsa näiden kanssa. 

Nro 70: En lainaa tähän sun kommenttiasi, koska sitten mun kommenttini on liian pitkä. Mutta...

Tämän ketjun aloituksestahan ei nyt muuta tiedetä kuin että kyseessä on muistisairas vanhus, jolla ei ole elossa olevia lapsia ja jonka lapsenlapsetkin asuvat ulkomailla. Ei ole siis tietoa, kenen kanssa sopimus kotihoidosta on tehty. Ilmeisesti jonkun virkansa puolesta vanhuksen edunvalvojana toimivan. 



Mun vanhemmillani ei vielä käy kotihoiito, mutta tämän vuoden alussa sain isäni suostumaan siihen, että hyvinvointialueen vanhustyön palvelutarpeenohjaaja tuli käymään vanhempien luona. Olin silloin myös itse paikalla. Palvelutarpeenohjaaja kartoitti tilanteen ja siinä yhteydessä myös kertoi, millaisia palveluita vanhempani voisivat ostaa. Näitä palveluita ei siis voinut ostaa hyvinvointialueelta, mutta palvelutarpeeonohjaajalla oli lista yksityisistä yrityksistä tällä alueella, jotka tarjoavat mitä erilaisimpia hoivapalveluita. Kesällä sitten päädyttiin tilaamaan hoivayritykseltä siivouspalvelu. Tällä hetkellä käyvät joka toinen perjantai ja sopimukseen kuuluu vain siivous. Jos jossain vaiheessa isä ei jaksa enää itse pestä pyykkiä, sitten ostetaan tuon siivouksen lisäksi myös pyykinpesu. Tai vaihtoehtoisesti mä haen kerran viikossa niiden pyykit ja pesen täällä kotonani. 



Tammikuisen palvelutarpeenohjaajan käynnin jälkeen tuli myös hyvinvointialueelta fysioterapeutti käymään. Hän kartoitti asunnossa tilanteen eli tarvittaisinko jotain apuvälineitä, kenties kahvoja/tankoja vessan seinään tms. Tällaisia ei tarvittu, koska ne oli jo aiemmin hankittu mun ehdotuksestani. Vanhempani asuvat 2-kerroksisessa rivitaloasunnosssa ja pari vuotta sitten hankkivat sinne porrashissiin. Siis sellaisen kuin Gremlins-elokuvassa, jossa istuviltaan siirrytään kerroksesta toiseen. Tämä hankittiin osittain siksi, että vanhemmillani on pesukone alakerran pikkuvessassa ja kuivausteline taas yläkerran kylpyhuoneessa, joten huonosti liikkuvan isäni oli helpompi viedä pyykkikori istuen alhaalta ylös. 



Ateriapalveluakaan ei tarvita, koska mä hoidin aikoinaan vanhempieni kauppa-asiat, mutta kun itsekään en polvileikkausten jälkeen pystynyt käymään kaupassa, opetin leikkausta ennen isäni tilamaan Citymarketista kotiinkuljetuksella. Sitten, jos ei enää kykene tilaamaan, mä voin kyllä tehdä heidän tilauksensa omalta koneeltanikin. 



Naapureille ei voi  sote-alan ihmiset antaa mitään tietoja. Se on laissa kielletty, ellei sitten henkilö, jonka asioista on kyse, anna tähän suostumustaan. Naapurinkin voi nimetä yhteyshenkilökseen, ei sen tarvitse olla sukulainen. Tämä kuitenkin pitäisi tehdä jo silloin, kun vanhus on vielä oikeustoimikelpoinen. Muistisairas, joka muistaa vain tämän päivän asiat, mutta ei eilisiä asioita, ei ole enää oikeustoimikelpoinen. 



Jos koithoito toteaa, että edunvalvonnassa oleva vanhus tarvitsee jotain lisäpalveluita, kotihoidon pitää ottaa yhteyttä vanhuksen edunvalvojaan. Koska tämä edunvalvoja "istuu vanhuksen lompakon päällä". Kotihoito sen enempää kuin naapurikaan ei voi päättää, mihin vanhuksen rahoja saa käyttää. Siitä päättää edunvalvoja. 

Meillä kävi aikoinaan äidille kotisairaanhoito joka huolehti lääkkeet ja pistot ja verenpaine mittaukset.Erikseen kävi kotihoitaja pesemässä kerran viikossa suihkussa.Siivoamisen teki yksityinen siivooja noin kerran kuussa.Me lapset kävimme kauppa-asiat kerran viikossa vuorotellen.Minä hoidin pankkiasiat edunvalvojana.

Tämän vuoksi juuri ala ei houkuttele. Huoli-ilmoituksen kautta voi tehdä ilmoituksen ja silloin asia tarkastetaan. Yleensä vanhus itse kieltäytyy toimenpiteistä ja väkisin ei toimenpiteitä suoriteta. Lähihoitaja saa kaikkien vihat niskaansa eikä syy ole hänen. Jos olisin lähihoitaja niin ennemmin lähtisin muihin töihin ja jättäisi vanhuksen omaistensa vastuulle. Yhteiskunta ei kykene vastaamaan hoidon tarpeeseen olipa laki sitten millainen tahansa mutta hoidettava mahdoton. 

Nro 70: "Ihmetellään vain johdon ja esimiesten heikkoutta, kun asioita, esimerkiksi henkilöstövajausta, sijaisuuksia, pikatuuraamista jne. ei saada kuntoon ja vanhuksille riittävää apua kaikissa tilanteissa. Hoitajat ja asiakkaat jätetään tavallaan yksin ja heitteille."

Tähän kohtaan kommentoin nyt vielä lisää. Jos et ole sattunut kuulemaan, niin hoitajapulaa on ihan kaikkialla. Ei ole mitään työttömien hoitajien reserviä, josta saataisiin pikatuuraajia. Niillä hoitajilla, jotka eivät ole työelämässä, on yleensä jokin syy olla pois työelämästä. Kuten äitiysloma  tai hoitovapaa. Pikatuuraus ei silloin onnistu, koska lapselle pitäisi sitten löytyä pikaisesti hoitopaikka, jotta äiti pääsisi töihin. Ei ole sellaisia päiväkoteja, johon voisi aamulla 7 aikaan viedä lapsen, joka ei normaalisti ole vielä päivähoidossa. Mä tein aikoinaan äitiyslomalla pikatuurauksia viikonloppuisin Meilahden sairaalaan, mutta mulla oli etuna se, että mun vanhemmat asuivat jo silloin mun naapurissa. Kun sairaalasta soitettiin, sanoin soittavani vanhemmilleni ja varmistavani, että voivat ottaa mun lapset ja soitan heti sen jälkeen takaisin. Joka kerta mun vanhempani ottivat lapset ja mä pääsin pikatuuraamaan Meilahteen. Kuinka monella ihmisellä on nykyisin tällainen tilanne? Tuskin kovin monella. Ei ollut silloin aikoinaankaan ja sen vuoksi Meilahdessa oltiin tosi iloisia siitä, että olin edes minä. Ja mäkin sitten tienasin vähän lisää rahaa, kun ei se äitiyspäiväraha kovin kaksinen ollut. 



Ehdotuksesi oppisopimuskoulutuksesta on ihan hyvä, mutta se ei toimi niin, että ohjaaja nopeasti vaan tekee hommat ja opiskelija katsoo vierestä.  Ohjaajalla pitäisi olla riittävästi aikaa, jotta sen vanhuksen hoidon lisäksi ehtisi selittää opiskelijalla, miksi tehdään tavalla A  eikä tavalla B. Ohjaajalla pitäisi siis olla aikaa kommunikoida sekä vanhuksen kanssa että vielä opiskelijankin kanssa. Lisäksi aikaa tarvitaan siihen, että opiskelija tekee asiat (esim haavanhoidon) aina hitaammin kuin kokenut hoitaja, mutta opiskelijan pitää antaa harjoitella, jotta oppii. Ja kun sitä aikaa ei ole, koska pitää rientää jo seuraavan vanhuksen luokse, tämä oppisopimushomma ei käytännössä oikein toimi. Opiskelijaa ei voi myöskään jättää yksin tekemään mitään eli ohjaaja ei voi rientää seuraavaan paikkaan ja jättää opiskelijaa edelliseen paikkaan. Jotta tuo oppisopimushomma toimisi, pitäisi yhtä hoitajaa kohden olla huomattavasti vähemmän hoidettavia kuin mitä nyt on. 



Se on tietysti hyvä kysymys, miksi näin on päästetty käymään. Kuitenkin tämä ongelma oli tiedossa jo 1980-luvulla, mutta mitään ei ole tehty, vaikka aikaa on ollut jo 40 vuotta. 

Liekö tuo hoito kaupungin kotihoitoa vai joku yksityinen palveluntarjoaja?

Ei kaupungin kotihoito tosiaankaan tee tunnin käyntejä kuin kerran viikossa suihkuttamassa.

Koitan nyt vastata asiallisesti: Sinä huolestunut ihminen, katso yhteystiedot netistä ja soita kotihoidon kyseisen alueen esihenkilölle. Kerro huolesi, mutta varaudu siihen, ettei esihenkilö voi puhua asiakkaan asioista yhtään mitään, jos et ole asiakkaan yhteystiedoissa mainittu läheinen. Varmasti esihenkilö kuitenkin selvittää, miksi tällainen yhteydenotto tulee. Käyntien toteutumista seurataan kyllä. 

Toinen vaihtoehto: mene käynnille yhtä aikaa kotihoidon hoitajan kanssa. Varaudu yhtä lailla silloin siihen, ettei hoitaja voi puhua asiakkaan hoidosta sinun kanssa, mutta silloin ehkä näkisit mitä käynnillä oikeasti tapahtuu. Jos asiakas esimerkiksi ei suostu lähtemään suihkuun vieraaksi kokemansa hoitajan kanssa, voit kertoa vinkkejä miten homma teillä onnistuu. Tuo asiasi esille rakentavasti, kiitos. 

Tuo on nyt outo ehdotus että pitäisi tunkea hoitajan kanssa samaan aikaan naapurille.

Antaa hänen tehdä rauhassa työnsä, mikään ei ole tympeämpää kuin kyttäävä sivullinen.