"Yksi äiti oli miettinyt, pitäisikö hänen ottaa virkavapaata, jotta lapsi läpäisee peruskoulun"
Taitaa vika olla nyt jossain muussa kuin opetussuunnitelmassa, jos tuntikausia pitää vielä kotonakin päntätä vanhempien avustuksella.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/729871aa-ca37-4b80-9959-dd45…
Kommentit (90)
Sinulle, joka rikoit lainaukset. Keväällä 2022 kaikkien Suomen ysiluokkalaisten keskiarvojen keskiarvo oli 7,92. Eli 8,3 on melkein puoli numeroa korkeampi. Kyllä sillä kelpaa lukioon mennä, jos sen on melko helpolla saanut eikä oppimisvaikeuksia ole. Toinen juttu sitten, jos tuo keskiarvo on vaatinut kovasti hikoilua.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle, joka rikoit lainaukset. Keväällä 2022 kaikkien Suomen ysiluokkalaisten keskiarvojen keskiarvo oli 7,92. Eli 8,3 on melkein puoli numeroa korkeampi. Kyllä sillä kelpaa lukioon mennä, jos sen on melko helpolla saanut eikä oppimisvaikeuksia ole. Toinen juttu sitten, jos tuo keskiarvo on vaatinut kovasti hikoilua.
Juu, kaverin tyttärellä oli seitsemän ja puolen keskiarvo päättötodistuksessa. Siis tämä tytär ei osaa edes kunnolla lukea, ja sanavarasto on todella suppea. Tyttö on käynyt lähes koko peruskoulun erityisopetuksessa äidinkielessä ja kotona on kyllä joka ilta harjoiteltu, mutta ei vaan oppinut. Ihan hienon todistuksen sai sittenkin ja kohta on puoli vuotta ammattiopintoja takana. Kamalaa olisi jos olisi lukioon laitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että koulussa ylipäätään on tarjolla vaikeampia ja helpompia kokeita, joista oppilaat saavat itse valita, kertoo että luokan sisällä on erilaisia tavoitteita, ja näin tasokurssit ovat jossakin muodossa jälleen olemassa.
Tosin vanhempia ei näihin päätöksiin sotketa, mikä onkin erittäin hyvä asia, sillä vanhemmat nykyään ovat varsin kovia vaatimaan palveluja ja valvomaan etujaan, mutta varsin huonoja oikeasti patistamaan lapsiaan, paitsi sitten nuo erityisen kovat preppaajat, jotka taas ajavat lapsensa burn outiin.
On aika hirveää, jos vanhemmille ei kerrota, että tarjolla on lapsen oman valinnan mukaan helpompia ja vaikeampia matematiikan kokeita. Lapsi vetää iloisesti kymppejä matalan tason matematiikan kokeista ja vanhempi ei edes tiedä sitä. Iloisesti mennään sieltä mistä aita on matalin.
Peruskoulu
Teinin motivaatio ja ymmärrys siitä mihin aikoo lukion jälkeen on vielä kovin kesken. Miksi tasokurssit aikoinaan poistettiin ja sitten tehtiin tällaisia huvittaako vaiko ei sisältöjä?
Sisällöt ovat kiinni huvittamisesta siksi, että ei opettajilla ole nykypäivänä resursseja takoa tietoa niiden lasten päähän, joilla ei ole motivaatiota.
Vanhempi: sinä tunnet parhaiten oman lapsesi ja tiedät, mitä sinun pitää tehdä, jotta hän yrittäisi koulussa parhaansa.
Osa opettajista ei nykyään opeta, siksi osa vanhemmista joutuu sen tekemään, vaikka olisi fiksu lapsi.
Jos teini tarvitsee jo yläkoulun oppimäärän selvittämiseen merkittävästi enemmän motivaatiota kuin hänellä on, ei lukio ehkä ole oikea paikka.
Mun äiti jäi 2 vuotta sitten eläkkeelle opettajanhommista ja on sen jälkeen tienannut vanhan palkkansa verran tekemällä noin 16 tuntia töitä viikossa. Yksityisopettajille on tarjolla paljon töitä, vanhemmat maksavat siitä, että lapset saavat opetusta edes pari tuntia viikossa. Kaiken lisäksi kyse on hyvistä oppilaista, joille koulu ei tarjoa haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti jäi 2 vuotta sitten eläkkeelle opettajanhommista ja on sen jälkeen tienannut vanhan palkkansa verran tekemällä noin 16 tuntia töitä viikossa. Yksityisopettajille on tarjolla paljon töitä, vanhemmat maksavat siitä, että lapset saavat opetusta edes pari tuntia viikossa. Kaiken lisäksi kyse on hyvistä oppilaista, joille koulu ei tarjoa haasteita.
Eläkeiässä opettajan palkka lienee sellaiset 4000 euroa kuussa (olikohan mediaani 3800). Kun tämä jaetaan 16 tuntiin, tulee äitisi tuntipalkaksi yksityisopettajana 250 euroa.
Pari tuntia viikossa - siis 500 euroa - kuulostaa aika kovalta hinnalta siitä, että hyvä oppilas saa hieman ylimääräisiä haasteita. Sillä saisi myös monet musiikkiopistot ja kielikurssit ulkomailla - mitenkään äitiäsi ja hänen tarjoamiaan haasteita väheksymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti jäi 2 vuotta sitten eläkkeelle opettajanhommista ja on sen jälkeen tienannut vanhan palkkansa verran tekemällä noin 16 tuntia töitä viikossa. Yksityisopettajille on tarjolla paljon töitä, vanhemmat maksavat siitä, että lapset saavat opetusta edes pari tuntia viikossa. Kaiken lisäksi kyse on hyvistä oppilaista, joille koulu ei tarjoa haasteita.
Eläkeiässä opettajan palkka lienee sellaiset 4000 euroa kuussa (olikohan mediaani 3800). Kun tämä jaetaan 16 tuntiin, tulee äitisi tuntipalkaksi yksityisopettajana 250 euroa.
Pari tuntia viikossa - siis 500 euroa - kuulostaa aika kovalta hinnalta siitä, että hyvä oppilas saa hieman ylimääräisiä haasteita. Sillä saisi myös monet musiikkiopistot ja kielikurssit ulkomailla - mitenkään äitiäsi ja hänen tarjoamiaan haasteita väheksymättä.
Onko opettajan viikkopalkka oikeasti 4000 e?
Jos tekee 16 tuntia töitä viikossa, on se 4 viikossa eli noin kuukaudessa 64 tuntia. Silloin tuntitaksa on vain vähän yli 60 e.
Ehkä sinullekin olisi yksityisopetus ollut avuksi matematiikassa ja päivien, viikkojen ja kuukausien oivaltamisessa.
No niinpäs olikin. Mutta en kyllä silti jaksaa uskoa että kukaan maksaa yli 60 euroa tunnilta siitä että eläkeläismummu keksii haasteita koulussa hyvin menestyvälle lapselle.
Kyllä ne oikeasti menestyvät lapset viedään harrastuksiin, vaikka koodauskouluun tai musiikkitunneille. Yksityisopetusta sitten ostetaan niillle, jotka eivät pärjää oman ryhmänsä mukana.
Jos noin 20v sitten pitkän matikan lukenut ja E/L kirjoittanut ei osaa ratkaista nykyisiä 5-luokan matikan tehtäviä niin kummassa on vika ? Vastaus niissä tehtävissä. Matematiikka on eksaktia tiedettä, tätä ei pysty edes opetusministeriö kumoamaan ja sellaisena sitä pitää opettaa eikä minään kuka arvaa parhaiten.
Arpooko pankki asuntolainasi koron tai verottaja verosi ?
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa matematiikan osalta tuo on aivan totta, matematiikan kirjojen tehtävät ovat muuttuneet huomattavasti ja tämä ei liity opetussuunnitelmien sisältöön suoranaisesti vaan ihan kirja tekijöiden luoma ongelma.
Ennen oli 10 perustehtävää ja 5 soveltavaa. Nykyään tilanne on toisinpäin. Ne lahjakkaatkin saattavat tippua, kun eivät tee perustason tehtäviä riittävää määrää, jotta jokin lasku ikään kuin automatisoituisi.
Kyse ei ole opettajista vaan ihan oppikirjoista. Olisikin hyvä, että joku taho ottaisi oppikirjat tutkittavaksi. Nythän periaatteessa kuka tahansa voi tuottaa oppikirjan ja koulu päättää sitten itse ottaako käyttöön (ja yleensä hinta ratkaisee).
Eli ei ollenkaan vanhemman syytä tuollainen välttämättä. Mutta ei kyllä opettajankaan automaattisesti. Oppikirjan tekijöiden vastuulla, mutta myös kuntien rahoituksen syytä.
Meidän lapsella umpisurkea Milli-sarjan matikan kirja, jossa on lähinnä kuvituskuvia. Ei yhtään mitään tehtäviä.
Millissähän opetetaan jopa jakokulma, kun taas muissa sarjoissa ei.
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista ei nykyään opeta, siksi osa vanhemmista joutuu sen tekemään, vaikka olisi fiksu lapsi.
Opettaminen on niin vanhanaikaista! Opetussuunnitelman mukaan oppilaitten kuuluu olla itseohjautuvia. Opettajan työajasta suuri osa menee kurinpitoon eikä ole aikaa opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa matematiikan osalta tuo on aivan totta, matematiikan kirjojen tehtävät ovat muuttuneet huomattavasti ja tämä ei liity opetussuunnitelmien sisältöön suoranaisesti vaan ihan kirja tekijöiden luoma ongelma.
Ennen oli 10 perustehtävää ja 5 soveltavaa. Nykyään tilanne on toisinpäin. Ne lahjakkaatkin saattavat tippua, kun eivät tee perustason tehtäviä riittävää määrää, jotta jokin lasku ikään kuin automatisoituisi.
Kyse ei ole opettajista vaan ihan oppikirjoista. Olisikin hyvä, että joku taho ottaisi oppikirjat tutkittavaksi. Nythän periaatteessa kuka tahansa voi tuottaa oppikirjan ja koulu päättää sitten itse ottaako käyttöön (ja yleensä hinta ratkaisee).
Eli ei ollenkaan vanhemman syytä tuollainen välttämättä. Mutta ei kyllä opettajankaan automaattisesti. Oppikirjan tekijöiden vastuulla, mutta myös kuntien rahoituksen syytä.
Ei kirja päätä mitä tehtäviä lapset tekevät. Opettaja päättää. Jos kirjassa ei ole riittävästi tehtäviä tai tehtävät eivät ole tarkoituksenmukaisia, niin opettaja voi antaa oman tehtävämonisteen tunnilla tai kotona tehtäväksi.
Tehtävämonisteita jaettiin runsaasti ainakin omana kouluaikanani. Ei oltu pelkästään kirjan varassa. Opettaja suunnitteli opetuksen ja tehtävät ja käytti kirjaa apuvälineenä opetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
No niinpäs olikin. Mutta en kyllä silti jaksaa uskoa että kukaan maksaa yli 60 euroa tunnilta siitä että eläkeläismummu keksii haasteita koulussa hyvin menestyvälle lapselle.
Kyllä ne oikeasti menestyvät lapset viedään harrastuksiin, vaikka koodauskouluun tai musiikkitunneille. Yksityisopetusta sitten ostetaan niillle, jotka eivät pärjää oman ryhmänsä mukana.
2-3 tuntia yksityisopetusta viikossa tarkoittaa sinulle sitä, että lapsi ei harrasta mitään?
Olin ala-asteella vuosituhannen vaihteessa. Kyllä meidänkin kirjassa oli päättely- ja pohdintatehtäviä, mutta vähän, eikä niitä koskaan annettu läksyksi, vaan ne olivat selkeitä lisätehtäviä. Kokeissa sellaisia ei tietenkään ollut. Onko tässä tapauksessa opettaja siis ymmärtänyt päättelytehtävien idean väärin, vai onko idea muuttunut?
Muistaakseni en näistä päättelytehtävistä koskaan oikein tykännyt, koska niissä ei ollut mitään pitempää laskettavaa, vaan ne joko tajusi tai sitten ei tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista ei nykyään opeta, siksi osa vanhemmista joutuu sen tekemään, vaikka olisi fiksu lapsi.
Opettaminen on niin vanhanaikaista! Opetussuunnitelman mukaan oppilaitten kuuluu olla itseohjautuvia. Opettajan työajasta suuri osa menee kurinpitoon eikä ole aikaa opettaa.
Kuulostaa siltä, että opettajat pois koulusta ja tilalle joku securitas tyyppinen vartiointiliike. Lapset opettelevat siis ihan itse.
-ohid
Tuossa tapauksessa voi olla osittain kyse siitä, että äiti on opettanut lapsensa siihen, että ei tarvitse itse miettiä niitä läksyjä, vaan äiti rientää heti auttamaan, kun ei vastausta näe suoraan tehtävänannosta. Sitten äiti miettii niitä tehtäviä lapsen puolesta, ja lapsi odottaa vaikka tunnin, jotta äiti sanoo hänelle sen vastauksen.