"Yksi äiti oli miettinyt, pitäisikö hänen ottaa virkavapaata, jotta lapsi läpäisee peruskoulun"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista se voi toisinaan olla. Meillä tosin on haasteita (ei älykkyydessä) ja sen vuoksi olen toden totta pitänyt lasta välillä kotikoulussa ja muutenkin istunut siinä vieressä, että tehtävät tulee tehtyä. Toiminnanohjaus sakkaa niin paljon. Ja jos olisi tuolloin jo virka ollut, olisin varmasti virkavapaalla ollut. Nyt ei ole enää tarvetta, kun on saatu tukitoimet koulun puolesta kuntoon. Mikä ap aloituksesi pointti on? Päästä arvostelemaan lapsia ja vanhempia?

Mihin tarvitset tietoa pointista?

Ap

 

Ihmettelen vaan, että mistä kumpuaa tarve arvostella lapsia ja aikuisia? Tuossa haastattelussa puhuttiin toki ns. tavallisista lapsista, mutta toisaalta ei tuossa avattu esimerkiksi enempää tuon perheen taustoja, joissa äiti on miettin

Niin? Edelleenkään siinä ei avattu taustoja muun kuin Mähkän oman perheen osalta. Ja Mähkän kokemus tuskin kattaa kaikkia Suomen perheitä. En tiedä milloin itse olet opiskellut, mutta itse olen opiskellut niin nuorena kuin aikuisena ja esimerkiksi lukio-opetus on muuttunut todella paljon. Tämä menee jo ohi alkuperäisen aiheen, mutta lukion lisäksi myös peruskoulussa on alettu suosimaan näitä "oppirajojen ylittäviä oppiaineita", joka tarkoittaa sitä, että ei enää riitä, että osaisi jonkun tietyn aineen hyvin. Minusta esimerkiksi se, kuten myös digitalisaatio tekee peruskoulusta vaan epäselvemmän ja sitä kautta hankalamman, vaikka toki hyviäkin puolia on. Myös inkluusio vaikuttaa, kun opettajilla ei ole enää aikaa neuvoa niitä, jotka apua tarvitsisivat, jolloin koulutehtävät voivat jäädä kodin vastuulle entistä enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Opettajan kaikki aika menee siihen, kun kirjainlapset tekevät uintiliikkeitä lattialla. Kokoomuslaisten vanhemmilla on varaa palkata lisäopetusta, joten inkluusio sataa heidän laariinsa.

Sitten on ne keskinkertaiset, jotka saavat tulla toimeen omillaan.

Jotain on todella pahasti vialla, jos lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja erityisopetusta, vaan vanhempi joutuu ottamaan vastuun itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan kaikki aika menee siihen, kun kirjainlapset tekevät uintiliikkeitä lattialla. Kokoomuslaisten vanhemmilla on varaa palkata lisäopetusta, joten inkluusio sataa heidän laariinsa.

Mun kirjainlapsi saa jatkuvasti 9 tai 10 kokeista ja peruskoulu on kuulemma lähinnä tylsää.

Mikä prkeleen kirjainlapsi?

Ovatko nuo vanhemmat kaikki täysin sekaisin? Tuo haastateltu nainen kertoo, että "kaikki haluavat jakaa somessa kuvia kympin todistuksista". Ihanko oikeasti vanhemmat ovat noin hemmetin sekaisin, että haluavat jakaa somessa kuvia lastensa todistuksista? Nyt ihan oikeasti aloittakaa siitä, että te vanhemmat, kasvakaa aikuisiksi, typerät kakarat!

Tässä lehtijutussa oli ihan hyvä pointti, jota kannattaa nostaa esiin nyt kun Pisa-tuloksien myötä näyttää olevan muotia dissata nykylasten ja -nuorten matematiikan taitoja. En itse ole prepannut lapsiani, he tekevät itsenäisesti läksynsä (keskimmäinen jättää aika usein tekemättäkin) ja he saavat matematiikassa ysiä ja kymppiä. 

Mutta esimerkiksi kuutosluokkalaisen kokeessa oli taannoin päättelytehtävä, jota ainakaan minä en saanut kymmenessä minsassa ratkaistua, vaikka minulla oli pitkä matikka lukiossa. Miehen kanssa sitten lopulta ratkaistiin se yhdessä sellaisella yhtälöllä, jota alakoululaisille ei ole todellakaan opetettu. Toinen vaihtoehto olisi ollut syöttää summamutikassa lukuja niin kauan että olisi mennyt kohdalleen, mutta päättelytehtävässä oli useampi muuttuja ja isoja lukuja, joten aika olisi todennäköisesti loppunut.

Lapsi tunsi itsensä pikkuisen pettyneeksi, kun ei osannut tehtävää. Kerroin sitten lapselle, että meidän aikaan koulu oli sikäli erilaista, että riitti että teki kirjassa opetetut asiat. Mutta kuten olemme lehdistä oppineet, peruskoululaisten taidoissa on nykyään valtava hajonta, ja tavallaan on hyväkin asia että myös ne parhaat oppilaat saavat haasteita.

Että ehkä tässä olisi nimenomaan meille vanhemmille oppimisen paikka. Kymppiä ei välttämättä saa, ellei tee ekstratyötä opetetun lisäksi.

Hassua, miten ihmiset uskovat yksittäistä some-julkkista. En tiedä ketään, joka käyttäisi juuri aikaa lasten läksyihin. Meillä on kaksi koululaista, ja asumme korkean tulotason alueella. Vanhemmat eivät elä lastensa kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista se voi toisinaan olla. Meillä tosin on haasteita (ei älykkyydessä) ja sen vuoksi olen toden totta pitänyt lasta välillä kotikoulussa ja muutenkin istunut siinä vieressä, että tehtävät tulee tehtyä. Toiminnanohjaus sakkaa niin paljon. Ja jos olisi tuolloin jo virka ollut, olisin varmasti virkavapaalla ollut. Nyt ei ole enää tarvetta, kun on saatu tukitoimet koulun puolesta kuntoon. Mikä ap aloituksesi pointti on? Päästä arvostelemaan lapsia ja vanhempia?

Mihin tarvitset tietoa pointista?

Ap

 

Ihmettelen vaan, että mistä kumpuaa tarve arvostella lapsia ja aikuisia? Tuossa haastattelussa puhuttiin toki ns. tavallisista lapsista, mutta toisaalta ei tuossa avattu esimerkiksi enempää tuon perheen taustoja, joissa äiti on miettinyt virkavapaalle jäämistä. 

Nimenomaan ne perheen taustat tässä jäävät arvailun varaan. Mutta saihan äiti nimensä lehteen ja hetken julkisuudessa. Paljon hullummillakin konsteilla niitä saadaan kuin virkavapaalla lapsen koulunkäynnin vuoksi.

Työttömät ja eläkeläiset ovat siitä onnellisessa asemassa, että saavat käyttää kaikki päivät lastensa opettamiseen. 1-2-luokkalaisten vanhemmilla onkin oikeus osa-aikahoitovapaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten ihmiset uskovat yksittäistä some-julkkista. En tiedä ketään, joka käyttäisi juuri aikaa lasten läksyihin. Meillä on kaksi koululaista, ja asumme korkean tulotason alueella. Vanhemmat eivät elä lastensa kautta.

Mikäli lapsellasi olisi haasteita ja hän tarvitsisi aikaa läksyille myös kotona niin kieltäytyisittekö antamasta apua vedoten siihen, ettette elä lastenne kautta? Nimittäin nämä kommentit kertoo todellakin sen, ettei ns. helppojen lasten vanhemmat edes tajua millaisia haasteita voi olla. Tulee ihan mieleen entinen naapuri, joka oli kyllä hyvätuloinen, mutta muuten ihan pihalla elämästä. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä lehtijutussa oli ihan hyvä pointti, jota kannattaa nostaa esiin nyt kun Pisa-tuloksien myötä näyttää olevan muotia dissata nykylasten ja -nuorten matematiikan taitoja. En itse ole prepannut lapsiani, he tekevät itsenäisesti läksynsä (keskimmäinen jättää aika usein tekemättäkin) ja he saavat matematiikassa ysiä ja kymppiä. 

Mutta esimerkiksi kuutosluokkalaisen kokeessa oli taannoin päättelytehtävä, jota ainakaan minä en saanut kymmenessä minsassa ratkaistua, vaikka minulla oli pitkä matikka lukiossa. Miehen kanssa sitten lopulta ratkaistiin se yhdessä sellaisella yhtälöllä, jota alakoululaisille ei ole todellakaan opetettu. Toinen vaihtoehto olisi ollut syöttää summamutikassa lukuja niin kauan että olisi mennyt kohdalleen, mutta päättelytehtävässä oli useampi muuttuja ja isoja lukuja, joten aika olisi todennäköisesti loppunut.

Lapsi tunsi itsensä pikkuisen pettyneeksi, kun ei osannut tehtävää. Kerroin sitten

"Miehen kanssa sitten lopulta ratkaistiin se yhdessä sellaisella yhtälöllä, jota alakoululaisille ei ole todellakaan opetettu."

Tämäkö oli mielestänne lapsen oppimisen kannalta hyvä ratkaisu? Pahimmassa tapauksessa lapsi jää ilman tarvitsemaansa tukea, kun näyttää osaavan tehtävät niin hyvin. ÄLKÄÄ TEHKÖ TEHTÄVIÄ LAPSEN PUOLESTA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista se voi toisinaan olla. Meillä tosin on haasteita (ei älykkyydessä) ja sen vuoksi olen toden totta pitänyt lasta välillä kotikoulussa ja muutenkin istunut siinä vieressä, että tehtävät tulee tehtyä. Toiminnanohjaus sakkaa niin paljon. Ja jos olisi tuolloin jo virka ollut, olisin varmasti virkavapaalla ollut. Nyt ei ole enää tarvetta, kun on saatu tukitoimet koulun puolesta kuntoon. Mikä ap aloituksesi pointti on? Päästä arvostelemaan lapsia ja vanhempia?

Mihin tarvitset tietoa pointista?

Ap

 

Ihmettelen vaan, että mistä kumpuaa tarve arvostella lapsia ja aikuisia? Tuossa haastattelussa puhuttiin toki ns. tavallisista lapsista, mutta toisaalta ei tuossa avattu esimerkiksi enempää tuon perheen taustoja, joissa äiti on miettin

Mitenköhän on mahdollista, että lapseni saavat matematiikasta kiitettäviä, vaikka en opeta heitä lainkaan?

Tämän keskustelun innoittamana katsoin Wilmasta viimeisimmät koenumerotkin. Kiitettäviä taas. He tekevät itse läksynsä ja me vanhemmat ei olla osallisina mitenkään.

Kannattaisiko niiden curling-vanhempien antaa lastensa tehdä omat läksynsä? Jos ei suju, ehkä olisi syytä tutkia, onko lapsella erityisen tuen tarvetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, miten ihmiset uskovat yksittäistä some-julkkista. En tiedä ketään, joka käyttäisi juuri aikaa lasten läksyihin. Meillä on kaksi koululaista, ja asumme korkean tulotason alueella. Vanhemmat eivät elä lastensa kautta.

 

Mikäli lapsellasi olisi haasteita ja hän tarvitsisi aikaa läksyille myös kotona niin kieltäytyisittekö antamasta apua vedoten siihen, ettette elä lastenne kautta? Nimittäin nämä kommentit kertoo todellakin sen, ettei ns. helppojen lasten vanhemmat edes tajua millaisia haasteita voi olla. Tulee ihan mieleen entinen naapuri, joka oli kyllä hyvätuloinen, mutta muuten ihan pihalla elämästä. 

Jos lapsella on haasteita kuten oppimisvaikeuksia tai keskittymishäiriö, miksi siitä syytetään koulua? 

Nuo päättelytehtävät ovat ylöspäin eriyttäviä ja suunnattu niille, joille matematiikka on todella helppoa. Ei tarkoitus olekaan, että kaikki luokan oppilaat niitä tekevät. Karkeasti ajateltuna perusaukeaman kun saa tehtyä, osaaminen on kasin tasoa, lisätehtäviä niin ysi ja päättelytehtävät päälle niin kymppi. Kiitettävän eli ysin voi saada, vaikka ei juurikaan saisi tehtyä päättelytehtäviä. Toki jos on pakko saada se kymppi, niin sitten varmaan vanhemmat käyttävät aikaansa jälkikasvun avustukseen.

t. 5. luokan ope

Peruskoulusta selviää lukematta ainuttakaan oppikirjaa, jos jaksaa edes osan aika kuunnella tunnilla. Lukio ja AMK oli itselle haastavampi kokemus, kun siihen aikaan ei nepsyt saaneet mitään tukea.

Osa oppilaista saa hyvää opetusta, osa opettajista "tekee" työnsä tällä metodilla: itsenäinen opiskelu > itsenäisesti tehtävät > tarkastus opettajan kirjasta/koneelta. Kyllä tuollaisesta "opettamisesta" jää vain luu käteen. Ilmiöoppiminen, itseohjautuvuus (miettikää nyt kuinka monella 7-vuotiaalla on tällaiset taidot), oppimispesät, inkluusio. Juupa juu, miksiköhän pisa-tulokset laskevat, en tosiaan tiedä. 

Rahalla tätä ei korjata, vaan palaamalla entiseen hyvään peruskouluun. 

Numerolle 29 sellaiset terveiset, että äiti taisi lukea lukuläksyt sinun puolestasi. Kyseessä oli matematiikan kokeen soveltava tehtävä, jonka ratkaisimme ihan mielenkiinnosta. Lapsi oli kokeen jo koulussa tehnyt.

Ja tosiaankin pointtina ei nyt ollut tehtävien teko vaan se, mitä kokeissa saatetaan vaatia nykypäivänä, kun railo parhaiden ja huonoimpien oppilaiden välillä on kasvanut. En sano, että se on paha asia, sanon vain että koulu nykyään on erilaista, eikä vanha ajattelu oppimäärästä, joka jokaisen tulee suorittaa, välttämättä ole lapsen itsensä edun mukaista.

Meidän lastemme koulussa on kolmannelta luokalta alkaen oppilas saanut etukäteen valita helpon ja vaikean kokeen väliltä. Ja nimenomaan oppilas itse tekee päätöksen, toki opettajan vähän johdattelemana. 

Vierailija kirjoitti:

Nuo päättelytehtävät ovat ylöspäin eriyttäviä ja suunnattu niille, joille matematiikka on todella helppoa. Ei tarkoitus olekaan, että kaikki luokan oppilaat niitä tekevät. Karkeasti ajateltuna perusaukeaman kun saa tehtyä, osaaminen on kasin tasoa, lisätehtäviä niin ysi ja päättelytehtävät päälle niin kymppi. Kiitettävän eli ysin voi saada, vaikka ei juurikaan saisi tehtyä päättelytehtäviä. Toki jos on pakko saada se kymppi, niin sitten varmaan vanhemmat käyttävät aikaansa jälkikasvun avustukseen.

t. 5. luokan ope

Hyvinpä olet hoitanut tehtäväsi, kun pisa-tulos romahti.

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 29 sellaiset terveiset, että äiti taisi lukea lukuläksyt sinun puolestasi. Kyseessä oli matematiikan kokeen soveltava tehtävä, jonka ratkaisimme ihan mielenkiinnosta. Lapsi oli kokeen jo koulussa tehnyt.

Ja tosiaankin pointtina ei nyt ollut tehtävien teko vaan se, mitä kokeissa saatetaan vaatia nykypäivänä, kun railo parhaiden ja huonoimpien oppilaiden välillä on kasvanut. En sano, että se on paha asia, sanon vain että koulu nykyään on erilaista, eikä vanha ajattelu oppimäärästä, joka jokaisen tulee suorittaa, välttämättä ole lapsen itsensä edun mukaista.

Meidän lastemme koulussa on kolmannelta luokalta alkaen oppilas saanut etukäteen valita helpon ja vaikean kokeen väliltä. Ja nimenomaan oppilas itse tekee päätöksen, toki opettajan vähän johdattelemana. 

Aina valitetaan, että Suomessa ei oteta lahjakkaita oppilaita huomioon ja tarjota haasteita. Eikö ole hyvä, että on ylöspäin eriyttäviä kokeita niille paremmille oppilaille? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo päättelytehtävät ovat ylöspäin eriyttäviä ja suunnattu niille, joille matematiikka on todella helppoa. Ei tarkoitus olekaan, että kaikki luokan oppilaat niitä tekevät. Karkeasti ajateltuna perusaukeaman kun saa tehtyä, osaaminen on kasin tasoa, lisätehtäviä niin ysi ja päättelytehtävät päälle niin kymppi. Kiitettävän eli ysin voi saada, vaikka ei juurikaan saisi tehtyä päättelytehtäviä. Toki jos on pakko saada se kymppi, niin sitten varmaan vanhemmat käyttävät aikaansa jälkikasvun avustukseen.

t. 5. luokan ope

Hyvinpä olet hoitanut tehtäväsi, kun pisa-tulos romahti.

Onneksi syyllinen löytyi eikä vikaa ole siinä, ettei lapsille enää kotona lueta vaan annetaan sen sijaan digilaite viihdyttämään jo taaperoiässä. Kyllähän opettajan pitää kyetä taklaamaan tämäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa matematiikan osalta tuo on aivan totta, matematiikan kirjojen tehtävät ovat muuttuneet huomattavasti ja tämä ei liity opetussuunnitelmien sisältöön suoranaisesti vaan ihan kirja tekijöiden luoma ongelma.

Ennen oli 10 perustehtävää ja 5 soveltavaa. Nykyään tilanne on toisinpäin. Ne lahjakkaatkin saattavat tippua, kun eivät tee perustason tehtäviä riittävää määrää, jotta jokin lasku ikään kuin automatisoituisi.

Kyse ei ole opettajista vaan ihan oppikirjoista. Olisikin hyvä, että joku taho ottaisi oppikirjat tutkittavaksi. Nythän periaatteessa kuka tahansa voi tuottaa oppikirjan ja koulu päättää sitten itse ottaako käyttöön (ja yleensä hinta ratkaisee).

Eli ei ollenkaan vanhemman syytä tuollainen välttämättä. Mutta ei kyllä opettajankaan automaattisesti. Oppikirjan tekijöiden vastuulla, mutta myös kuntien rahoituksen syytä.

Joo, mutta mahtaako pk-seudulla olla mitään asiaa mihinkään lukioon alle 9 keskiarvolla? Tätä kovasti kummastelen, kun itsellä oli aikanaan 8,3 keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa, nyt olen koulutukseltani KTM ja tienaan top 3 prosentissa. Ihan naurettavaksi mennyt, ettei lukioon ole asiaa, ellei ole 9 tai 10 varsinkin, kun se on opettajan subjektiivinen näkemys, minkä arvosanan todistukseen lätkäisee.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 29 sellaiset terveiset, että äiti taisi lukea lukuläksyt sinun puolestasi. Kyseessä oli matematiikan kokeen soveltava tehtävä, jonka ratkaisimme ihan mielenkiinnosta. Lapsi oli kokeen jo koulussa tehnyt.

Ja tosiaankin pointtina ei nyt ollut tehtävien teko vaan se, mitä kokeissa saatetaan vaatia nykypäivänä, kun railo parhaiden ja huonoimpien oppilaiden välillä on kasvanut. En sano, että se on paha asia, sanon vain että koulu nykyään on erilaista, eikä vanha ajattelu oppimäärästä, joka jokaisen tulee suorittaa, välttämättä ole lapsen itsensä edun mukaista.

Meidän lastemme koulussa on kolmannelta luokalta alkaen oppilas saanut etukäteen valita helpon ja vaikean kokeen väliltä. Ja nimenomaan oppilas itse tekee päätöksen, toki opettajan vähän johdattelemana. 

Aina valitetaan, että Suomessa ei oteta lahjakkaita oppilaita huomioon ja tarjota

Kyllä, minusta on ehdottoman hyvä, että kokeissa on vaikeitakin tehtäviä. Ja muutenkin lapseni on otettu tosi hyvin huomioon koulussa. Pienempänä hän sai laskea ylemmän luokka-asteen kirjoja, ja nyt kuudennella hän on saanut edetä omaa tahtiaan ja tehnyt jo kirjan loppuun, myös kaikki ne päättelytehtävät.

Oli vain yllätys, kuinka vaikea tehtävä kokeessa tuli vastaan. Mutta hyvähän se on, että jotkut näitäkin osaavat ratkoa. Pointtini lähinnä on, ettei tosiaankaan joka lapsen tai varsinkaan vanhemman kannata lähteä sitå kymppiriviä hakemaan.