Te joiden lapsilla 4-vuoden ikäero!

Meillä on lapset 6v, 4v ja nyt 2kk vauva. Eli keskimmäisen ja vauvan välillä on aika tarkkaan tuo 4v. Ekan ja tokan välillä on 2 vuotta. En muista keskimmäisen vauva-ajasta juuri mitään, kaikki meni vauhdilla ja sumussa, esikoinen oli päälle kaksi vuotias eikä mikään kaikkein rauhallisin.



Nyt kun ikäeroa on 4v, on NIIN helppoa ja ehtii nauttia täysillä vauvastakin. Keskimmäinen kun osaa kaikki perusjutut (pukemiset, vessaan menot yms) niin ei tartte koko ajan olla hyysäämässä. Reilu kuukausi meni niin ettei keskimmäinen ollut juuri vauvasta kiinnostunut vauvasta, muttei mitään negatiivistakaan sanonut. Sen jälkeen alkoi kiinnostua ja siitä onkin nyt hauskaa saada vauvaa nauramaan.



Jonkinmoista uhmaa tuli siinä vaiheessa kun jäin töistä kesälomalle ja siitä äitiyslomalle, oli niin erilaistakun yhtäkkiä äiti olikin koko ajan kotona.



Jos ja kun neljäs lapsi saadaan niin haluaisin ikäeroksi vähintään 3 vuotta. Se on sitten toisaalta ylemmän kädessä saadaanko neljättä ja koska =)



En tiedä oliko vastauksesta apua....

Esikoinen muuttui paria viikkoa ennen vauvan syntymää " inhottavaksi" , hän ikään kuin poisti minut maailmastaan, tai oli tosi välinpitämätön ja ilkeä, nimenomaan minulle. Multa tuli itkut moneen kertaan ja hän saattoi nauraa. Olin oikeesti tosi järkyttynyt kun tyttö oli ollut niin ihana siihen asti.



Kun vauva syntyi, tyttö tykästyi pikkuveikkaan ihan heti. Minua hän ilmeisesti alkoi taas eri tavalla huomioida, ei ilkeilly vaan kiukutteli. Tämä oli kyllä huomattavasti mukavampi vaihtoehto. Kiukuttelua jatkui pari kuukautta mutta vauvalle tyttö oli aivan ihana. Sitten nostin kissan kokonaan pöydälle, puhuttiin vauvasta ja heidän suhteestaan ja äidistä ja isistä ja tämä helpotti kovasti tytön oloa. Siitä asti oli taas oma tavallinen itsensä. On aina auttanut kovasti pikkusisarusten kanssa ja vilpittömästi rakastanut näitä. Vika kunnon mstasukkasuuskohtaus tuli kun keskimmäinen oli 10kk.



Kuopus syntyi kun esikoinen oli 5v8kk ja hänen kohdallaan mustasukkasuutta ei ollut yhtään.



Lapset on nyt 7v5kk, 3v4kk ja 1v9kk ja minä joka päivä ihailen miten lämpimät välit lapsilla on. Tämä ei tarkoita luonnollisestikaan sitä etteikö pikkuriitoja tulis ja näitä perinteisiä " sä sait isomman jätskin kun mä" jne.

Tähän toki vaikutti se, että keskimmäinen on aina ollut rauhallinen tapaus, toisin kun siskonsa...



Aivan erilaista on ollut kun pienillä on ikäeroa vain vajaa 1v8kk, mutta minusta sekin aika on mennyt hujauksessa ja yllättävän seesteisesti.

myös nämä meidän neljän vuoden ikäeron lapset leikkivät niinkin paljon yhdessä. Tyttö siis nyt 7 ja poika 3 ja saattavat esim yhdessä mennä naapuriin leikkimään ja kun meillä on esikoisen kavereita niin ottavat pojan usein mukaan leikkeihin. Iltasin joskus äidin ja isän harmiksi nuo lapsukaiset sitten keksivät vaikka mitä " hauskoja" juttuja ja neureskelevat kauheasti yhdessä.

paitsi silloin kun olin noin 15-17...

Keskimäisen ja nuorimman ikäero 3v ja yhteisiä leikkejä löytyy.

t. ap

meillä on kolme lasta ja ensimmäisen ja toisen ikäero oli 3,6 vuotta ja toisen ja kolmannen 4 vuotta. ei ole ollut mustasukkaisuutta ja mielestäni on helppo hoitaa kerralla ns. yhtä vauvaa. eli nelivuotiaathan ovat jo melko omatoimisia. iso etu myös on ollut että sen ikäisestä lapsestahan on jo seuraa itsellekkin ja tietysti vauvalle. vähän olen nyt miettinyt sitä että vanhimman ja nuorimman ikäerohan on melko suuri... mutta uskoisin tulevaissudenkin sujuvan melko ongelmitta.... ainakin ikäero kysymyksissä

=)

Ja paremmin on mennyt nyt kun ikäero 4v mitä kun 2ensimmäisellä reilu 2v. 4vuotias ei ensin välittänyt vauvasta mutta nyt joka aamu ensimmäisenä menee halimaan ja koko ajan vauvaa hoitamassa. Kertaakaan ei ole osoittanut mustasukkaisuuden merkkejä toisin kuin esikoinen silloin kun keskimmäinen syntyi. Oikein hyvä ikäero.

Meille tulossa 4 v ikäero ja olen vähän harmitellut, kun mielestäni on liian iso, mutta kiitos kun toitte positiivisiakin puolia esiin!

nyt toinen lapsi yrityksessä, jos tärppää pian niin ikäeroksi tulisi 4-vuotta.



t. ap

Esikoinen oli aluksi hieman hämmentynyt, kun perheeseen tulikin uusi henkilö jakamaan huomiota. Aina suhtautui kuitenkin nätisti pienempäänsä ja kiukuttelut tulivat sitten aikuisille.



Nyt, kun nuorempi on jo kasvanut, yllättävän paljon myös leikkivät keskenään. Alkuun ajattelin, etteivät tule leikkimään yhdessä, kun ikäeroa on niin paljon. Vanhempi myös auttaa joskus meitä vahtimalla /viihdyttämällä nuorempaa, jos tarvii tehdä jotain.