Täytän viikon päästä 30 vuotta, miten hyväksyä ettei ole enää nuori?
Tämä päivä on pelottanut jo parinkympin alkuvuosilta saakka ja nyt siitä on tulossa totta. Tunnen itseni arvottomaksi, vanhaksi ja rumaksi.
Asiaa ei auta sekään, että poikaystävä on puoli vuotta minua nuorempi, eli hän on vielä ensi kevääseen saakka 29v ja minä rinnalla jo kolmekymppinen :(
onko teillä muilla naisilla ollut 30v ikäkriisiä? Mikä siihen on auttanut?
Kommentit (113)
Oli mullakin kai jonkinasteinen kolmenkympin kriisi aikoinaan. Ajattelin olevani vanha ja elämä hukkaan heitetty. Tästä on nyt kolme ja puoli vuotta aikaa, enkä kyllä enää koe minkäänlaista ikäkriisiä, enkä koe olevani vanha. Oikeastaan pidän itseäni ihan nuorena, nykyään kolmikymppiset ei oikeasti ole vielä(kään) täysin aikuisia. Monet tuttavapiiristäni opiskelee vieläkin, ei ole miestä, ei lapsia, ei vakituista työtä. Tällä hetkellä en edes koe vielä olevani valmis lapsiin. Ja sitten, rupesin säätämään yhden hieman vanhemman miehen kanssa, niin johan tässä tuntee itsensä vielä ihan teiniksi :D
Kyllä oli 30kriisi. Tuntui et kaikki koettu/pielessä/turhaa... 33v tapasin mieheni, vaihdoin työpaikkaa, sain uusia ystäviä. Nyt yhdessä 30v, ihanaa on elämä. Ihan tavallista arkea, asunto maalla ja kaupungissa.
Luulen, et 30v on joku vedenjakaja, siinä punnitaan koettu elämä tjsp.
Onnea ja menestystä
t. N62
Itse olen pian 40, ja voin sanoa että ei se 30 ole ikä eikä mikään. Sen jälkeenkin ehtii tehdä vaikka ja mitä vielä. Itse esim sain ensimmäisen lapsen 34-vuotiaana ja toisen pari kuukautta sitten. On hommattu omakotitaloa, matkusteltu ihaniin paikkoihin, vaihdettu ammattia, tavattu uusia ihania ystäviä ja vaikka mitä muuta!
Vasta nyt kun alan olemaan tukevasti keski-ikäinen, huomaan että 30-40 ikäisenä ihminen elää parasta elämää. Järkeä on päässä ja sydän mukana kaikessa, ei ole pakko juosta muiden höpötysten mukana vaan saa elää sitä oman näköistä elämää täysillä. Ota rohkeasti vastaan aikuisuus mutta älä taivu sen alla vaan kasva sen mukana. Elä omaa elämääsi juuri niin kuin itse haluat. Olet aikuinen etkä tilivelvollinen kenellekään enää!
Vierailija kirjoitti:
minä oon 32v, mies 29v eikä kyl ole pätkääkään vanha olo :D Jos joskus mietin sitä että ai kauhee, nelikymppiset seuraavaksi niin muistutan itseäni, että elin lapsuuden just sopivassa vaiheessa: pleikkari keksittiin, mutta netti oli vasta uusi juttu. Ei ollut somea, Habbossa hilluttiin sitten kun tietokonetta alkoi ymmärtämään. Piirretyt oli hyviä, tekemistä keksittiin ulkona ja musiikki oli 6/5.
Minä olen tismalleen saman ikäinen ja olen saanut tuosta asiasta paljon lohtua. Aina, kun tulee kateuden tunteita jonkun nuoruutta kohtaan, muistutan itseäni siitä, miten suuri kiitollisuuden aihe on, että sai kokea nuoruuden silloin kuin koki. Ei tämä some-nuoruus olisi mitään oikeaa elämää.
Mietin, onko ton kirjoittanut mies joka haluaa taas laittaa maahan naisia. Jos ei, niin sinulla on itsetunto aika pohjamudissa. 40 v kuulostaa varmaan siltä et pitää varata aika jo hoivakodista, vai kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Olen 28v nainen. En katso 30v synttäreitä kauhean innolla. En saavuttanut asioita mitä 30-vuotias pitäisi saavuttaa. Asun vuokralla. Ei ole töitä, ei lapsia, ei miesystävää.
Minä olen 37-vuotias eikä minulla ole miesystävää eikä lapsia, ja olen oikein tyytyväinen näin. Olen jopa ylpeä siitä, että kykenen ajattelemaan omilla aivoillani, enkä elä elämääni niin kuin muka "pitäisi" elää.
Miksi jotkut heti 30v täytettyään ajattelee, että nyt on vanhus ja elämä on ohi? :D Mun kaikki kaverit alkoivat heti 30v täytettyään esim. valittaa "vanhuuden vaivoja" - jännä, kun vielä edellisenä päivänä ei ollut mitään vaivoja, ja kaikki ilmaantui sitten yhden yön aikana. Jotenkin tuo on omasta mielestäni huvittavaa; miten nää ihmiset selviää ja miten ne pysyy koossa, kun ne täyttää 50v? Mä ajattelin 30v täytettyäni, että olenpas mä vielä nuori ja tässähän on aikaa tehdä vaikka mitä, koko elämä on avoinna! En kaipaa olla 20v. Silloin oli stressiä opiskelupaikoista, yms. asioista, rahat eivät riittäneet kun ei ollut vielä vakityötä, ja muutenkin olin tuolloin monia vuosia masentunut. Sitten kun täytin 30v ajattelin vaan että tätä seuraavaa vuosikymmentä en tuhlaa masennukseen ja itseni vihaamiseen. Koskaan ei kannata olla "liian" aikuinen - se tekee elämästä vain tylsää, oli sitten minkä ikäinen tahansa.
Täytän itse muutaman viikon päästä 32 vuotta. Enää nuo numerot eivät hirveästi merkkaa mitään, enkä kokenut mitään kolmenkympin kriisiä. Vaikka en ollutkaan saavuttanut jotain tiettyjä asioita elämässäni tuossa vaiheessani tai näyttänyt enää samalta kuin 20-vuotiaana, niin sillä ei ollut merkitystä. Ei tänne tulla saavuttamaan asioita, vaan elämään omaa elämää. Jokainen tekee omassa tahdissaan asiansa, eikä kaikkein tarvitse tehdä samoja asioita.
Nykyään olen jotenkin iloinen, että en ole enää se nuori (noin 18-29-vuotias). Ihanaa, että olen jo päässyt tuosta epävarmasta etsikkoajasta! Koen itseni ehkä jopa vapaammaksi. Mielestäni en näytä myöskään vanhalta ja ylipäätänsä naiset näyttävät minusta paremmilta 30-vuotiaina kuin 20-vuotiaina. Ehkä se maku muuttuu näin kun itsekin vanhenee.
Itselläni on elämässä asiat hyvin. Minulla on puoliso, jonka kanssa yritämme ensimmäistä lastamme ja lisäksi minulla on ok työpaikka ja ihana asunto, vaikka en sitä omistakaan. Minulla on ihana perhe ja ystäviä. Mitäs muuta tässä tarvitsee?
Minulla ei ollut aikaa kauhistella mitään kolmekymppisiä, kun Pokémon GO julkaistiin juuri synttärieni aikoihin ja keskityin pelaamiseen. 😂 Ja kyllä, olen nainen.
Hö. Itse olen toukokuussa 30v (mies) ja näyttäisin varmaan ihan teiniltä jos en ois röökannu 14 vuotta. Nykyään kun ajan parran, niin iskee hetkellinen identiteettihäiriö ja hymy nousee kattoon, kun kaupassa katotaan paperit myös kääntöpuolelta, että varmasti on aidot. =D Kerran repesin nauramaan kun itseäni selvästi nuorempi kassatyttö tyrmistyi täysin kun tarkisti paperini.
Mutta toisaalta tunnen itseni todella nuoreksi myös, enkä oikein edes ymmärrä mitä se vanhuus tai aikuisuus on, tai mitä niillä käsitteillä milloinkin meinataan.
Oon itse yli 40-v mutta koen olevani nuori. En vaan tajua miksi pitäisi identifioitua ikään. Varmaan adhd syynä, näytän myös vähän nuoremmalta.
Sullahan on murrosikä vasta päättynyt
Onnea tason noususta!! Taso 30 on todella jees :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena olet jo vanha, miehet eivät katsele yli 25-vuotiaita.
t. Mies
Miehet on pahimpia susia ja kaikista ilkeimpiä. Tässä se taas nähdään! Nimenomaan miesten takia naisen ikä on tabu. Tiedätte että olette arvottomia miehille, silti omistatte koko identiteettinne heille. Miehet pitää teitä vain panoina ja hakevat teistä pinnallisia asioita, silti palvotte hetero"rakkautta".
Surkimukset.
No minkäs teet asialle, ei voi mitään. Moni mies kyllä ihan rakastaakin, eli turha narista että pelkkä pano. 45 vee mies saattaa hyvinkin perustaa perheen parikymppisen naisen kanssa ja silloin on enemmästäkin kyse kuin vain seksistä.
t. MIes
Mies ei kykene rakastamaan kuten nainen. Mies ei edes kykene siihen empatian määrään mitä nainen, ellei mies ole todella älykäs ja sellaiset miehet ovat harvinaisia. Tietäisit tämän jos olisit joskus opiskellut biologiaa ja psykologiaa.
Eri
Tuossa iässä ole mitään ihmeellistä. Suurempi järkytys tulee kun huomaat ettei ne vanhat vaatteet olekaan suurin ongelma vaan viisastut sen verran, että huomaat miten perseellään Suomen talous on ja mitä maailmassa tapahtuu. Jokainen päivä voi oikeasti olla tyylinsä viimeinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena olet jo vanha, miehet eivät katsele yli 25-vuotiaita.
t. Mies
Miehet on pahimpia susia ja kaikista ilkeimpiä. Tässä se taas nähdään! Nimenomaan miesten takia naisen ikä on tabu. Tiedätte että olette arvottomia miehille, silti omistatte koko identiteettinne heille. Miehet pitää teitä vain panoina ja hakevat teistä pinnallisia asioita, silti palvotte hetero"rakkautta".
Surkimukset.
No minkäs teet asialle, ei voi mitään. Moni mies kyllä ihan rakastaakin, eli turha narista että pelkkä pano. 45 vee mies saattaa hyvinkin perustaa perheen parikymppisen naisen kanssa ja silloin on enemmästäkin kyse kuin vain seksistä.
t. MIes
Mies ei kykene rakasta
Vai että oikein psykologiaa ja biologiaa :D Jospa syy on yksinkertaisesti siinä että miehiä ei kiinnosta rupsahtaneet kantturat.
t. Mies
Kun heräät kolmekymppisenä, olet päivän vanhempi kuin eilen. Poikaystäväsikin on noin prosentin tai puolitoista prosenttia nuorempi kuin sinä. Sitäpaitsi ei se 30 ole minkään ikäkriisin arvoinen ikä edes, kun monet "tavalliset" unelmat ovat täysin saavutettavissa, jos et haaveile jostain olympiamitalista tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena olet jo vanha, miehet eivät katsele yli 25-vuotiaita.
t. Mies
Miehet on pahimpia susia ja kaikista ilkeimpiä. Tässä se taas nähdään! Nimenomaan miesten takia naisen ikä on tabu. Tiedätte että olette arvottomia miehille, silti omistatte koko identiteettinne heille. Miehet pitää teitä vain panoina ja hakevat teistä pinnallisia asioita, silti palvotte hetero"rakkautta".
Surkimukset.
No minkäs teet asialle, ei voi mitään. Moni mies kyllä ihan rakastaakin, eli turha narista että pelkkä pano. 45 vee mies saattaa hyvinkin perustaa perheen parikymppisen naisen kanssa ja silloin on enemmästäkin kyse kuin vain seksistä.
t. MIes&n
Lue aivotutkimuksia jos osaat niin saattaapi aueta asia sinullekkin.
Ymmärtämällä, että olet nuorimmillasi aina kussakin iässä eli nauti. Pian täytätkin jo 40 ja 50. Nuoremmaksi et enää iän puolesta tule.
Ps. 30-vuotias on todella nuori.
No minkäs teet asialle, ei voi mitään. Moni mies kyllä ihan rakastaakin, eli turha narista että pelkkä pano. 45 vee mies saattaa hyvinkin perustaa perheen parikymppisen naisen kanssa ja silloin on enemmästäkin kyse kuin vain seksistä.
t. MIes