Täytän viikon päästä 30 vuotta, miten hyväksyä ettei ole enää nuori?
Tämä päivä on pelottanut jo parinkympin alkuvuosilta saakka ja nyt siitä on tulossa totta. Tunnen itseni arvottomaksi, vanhaksi ja rumaksi.
Asiaa ei auta sekään, että poikaystävä on puoli vuotta minua nuorempi, eli hän on vielä ensi kevääseen saakka 29v ja minä rinnalla jo kolmekymppinen :(
onko teillä muilla naisilla ollut 30v ikäkriisiä? Mikä siihen on auttanut?
Kommentit (113)
Ap:n kannattaa palata asiaan sitten 80-vuotiaana ja elää siinä välissä täyttä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Oli mullakin kai jonkinasteinen kolmenkympin kriisi aikoinaan. Ajattelin olevani vanha ja elämä hukkaan heitetty. Tästä on nyt kolme ja puoli vuotta aikaa, enkä kyllä enää koe minkäänlaista ikäkriisiä, enkä koe olevani vanha. Oikeastaan pidän itseäni ihan nuorena, nykyään kolmikymppiset ei oikeasti ole vielä(kään) täysin aikuisia. Monet tuttavapiiristäni opiskelee vieläkin, ei ole miestä, ei lapsia, ei vakituista työtä. Tällä hetkellä en edes koe vielä olevani valmis lapsiin. Ja sitten, rupesin säätämään yhden hieman vanhemman miehen kanssa, niin johan tässä tuntee itsensä vielä ihan teiniksi :D
Jännä, kun itselläni ihan päinvastoin, että silloin sitä kokisi itsensä vanhaksi (ja säälittäväksi) jos alkaisi nyt kolmikymppisenä säätämään ja hieman vanhemman miehen kanssa :D
Vähän vanhemman miehen kanssa säätäminen on ihan fresh silloin kun on itse 20 ja se vähän vanhempi on esim 24 tai 26, mutta 30+ säätäminen jonkun neljääkymppiä lähentelevän äijän kanssa saa kyllä tuntumaan jo ajatuksena jotenkin homeiselta :D Itselleni toimii aivan päinvastainen eli nuoret miehet, siinä heti saa elämään eri tavalla energiaa kun hengailee jonkun komean ja vitaalisen 19v kanssa joka on mustasukkainen minusta ja jonka jawline kiristyy kun muut miehet katsoo tai tulee puhumaan jotain xD
Meillä taitaa olla sama syntymäpäivä! Minä täytän viikon päästä 33. Kolmekymppisenä on kivempaa kuin parikymppisenä, usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli mullakin kai jonkinasteinen kolmenkympin kriisi aikoinaan. Ajattelin olevani vanha ja elämä hukkaan heitetty. Tästä on nyt kolme ja puoli vuotta aikaa, enkä kyllä enää koe minkäänlaista ikäkriisiä, enkä koe olevani vanha. Oikeastaan pidän itseäni ihan nuorena, nykyään kolmikymppiset ei oikeasti ole vielä(kään) täysin aikuisia. Monet tuttavapiiristäni opiskelee vieläkin, ei ole miestä, ei lapsia, ei vakituista työtä. Tällä hetkellä en edes koe vielä olevani valmis lapsiin. Ja sitten, rupesin säätämään yhden hieman vanhemman miehen kanssa, niin johan tässä tuntee itsensä vielä ihan teiniksi :D
Jännä, kun itselläni ihan päinvastoin, että silloin sitä kokisi itsensä vanhaksi (ja säälittäväksi) jos alkaisi nyt kolmikymppisenä säätämään ja hieman vanhemman miehen kanssa :DVähän vanhemman miehen
Lisään: itseäni ei kiinnosta oma ikä silleen, ainoastaan sosiaalisesti ikä vaikuttaa eli muut ihmiset kuten AP:n kaltaiset iän myötä muuttujat ja kriiseilijät on niitä ankeuttajia. Oma kokemukseni on, ettei ns. aikuisten maailma kiinnosta ja suurin osa kolmikymppisistä on jotenkin tylsääntyneitä. Monet muuttuu tylsiksi iän myötä mikä on ankeaa, ei ikä itsessään.
Kesi-ikäisyys on mukava asia. 31 vuotiaana olet jo ylpeä siitä.
Täällä 31 v.
Sinällään kiva, että keskustelussa suuri osa viesteistä on lohduttavia sä oot vielä nuori-kommentteja. Toisaalta kuitenkin se päivä vielä koittaa kun kukaan ei ole enää sanomassa noin, joten olisi hyvä jo suhtautua omaan ikään ja vanhenemiseen hyväksyvämmin.
Oletko ap
pikkuisen läski?
sopivasti lihava?
vähän tuhti?
Nyt paino alas!
Olen itse 55 v kaunotar..hoikka ja kurvikas.
Nyt sulla alkaa työ!
ÄLÄ ENEMPÄÄ SYÖ !
Mikä on vaihtoehto vanhenemiselle? Kai se, että valokuvassa ei koskaan vanhene vaan pysyy yhtä nuorena ja kauniina. Vain muut vanhenevat ympärilläsi. Sinä et, koska sinua ei enää ole. Muussa tapauksessa vanhenet, ihan niinkuin kaikki elollinen maailmassa tekee.
Vierailija kirjoitti:
Kesi-ikäisyys on mukava asia. 31 vuotiaana olet jo ylpeä siitä.
Ei kai kolmekymppinen vielä kesi-ikäinen ole.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää myös se toisten selkeä vahingoniloisuus ja kiusoittelu. Poikaystävä ja perhe on sanoneet, kuinka olen nyt sitten vanha kun 30 tulee täyteen. Mistä tällainen johtuu? Tulee entistä pahempi mieli.
ap
Ookko villepetterri peräti 25 vee
Nyt aloittelemassa incel trollin uraa??
Melkein meni läpi , mutta kiinni jäit!
Kolmekyppisenä ei kyllä muna noussut enää samalla tavalla kuin 22 vuotiaana mutta minkäs teet vanheneminen ei tule yksin.
1. Me kaikki ikäännytään. Se on elämää
2. Sun arvomaailma on kieroutunut. Sun arvo ihmisenä ei ole sidottu ulkonäköön. Kyllä sun mieheltäkin alkaa hiukset ohentumaan, ja todennäköisesti on jo hiukan alkanut. Sä vietät liikaa aikaa internetissä (kuten myös minä).
3. Maailma ei toimi niin, että kun nainen täyttää 30 hän ei ole enää haluttava. Miksi porno on täynnä paljon vanhempia naisia, jos 30v olis homma paketissa. Monet suosituimmat pornotähdet on 40-50.
4. Kehostaan täytyy pitää huolta, oli ulkonäkö huolen aihe tai ei, ja 45v nainen, joka pitää kehostaan huolta on hotimpi, kun keskiverto 30v, joka ei tee mitään.
M
Jos yhtään lohduttaa, olen nyt 40v. Kolmikymppiset olivat aivan mahtava vuosikymmen, paras tähän mennessä. Nelikymppisvuosilta odotan vieläkin enemmän.
Lisäksi siinähän on vasta oikeastaan ensimmäistä kokonaista vuosikymmentä ihan aikuinen. 20-vuotias on kuitenkin vielä todella, todella nuori, ja jotakuinkin juuri päässyt vasta aikuisten maailmaan tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Kolmekyppisenä ei kyllä muna noussut enää samalla tavalla kuin 22 vuotiaana mutta minkäs teet vanheneminen ei tule yksin.
ei se ikääntymisestä johdu vaan siitä kun olet katsonut jynkkyä 10 vuotta, ja varmaan samat 10 v vetänyt nikotiinia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli mullakin kai jonkinasteinen kolmenkympin kriisi aikoinaan. Ajattelin olevani vanha ja elämä hukkaan heitetty. Tästä on nyt kolme ja puoli vuotta aikaa, enkä kyllä enää koe minkäänlaista ikäkriisiä, enkä koe olevani vanha. Oikeastaan pidän itseäni ihan nuorena, nykyään kolmikymppiset ei oikeasti ole vielä(kään) täysin aikuisia. Monet tuttavapiiristäni opiskelee vieläkin, ei ole miestä, ei lapsia, ei vakituista työtä. Tällä hetkellä en edes koe vielä olevani valmis lapsiin. Ja sitten, rupesin säätämään yhden hieman vanhemman miehen kanssa, niin johan tässä tuntee itsensä vielä ihan teiniksi :D
Jännä, kun itselläni ihan päinvastoin, että silloin sitä kokisi itsensä vanhaksi (ja säälittäväksi) jos alkaisi nyt kolmikymppisenä säätämään ja hieman vanhemman miehen kanssa :DVähän vanhemman miehen
Miksihän tätä alapeukutetaan, mutta ei tuota M32 tekstiä jossa myös tykätään olla nuorempien kanssa? Onko teillä kenties jotain sukupuolittuneita asenteita? ;)
Ja tuosta säätämisestä vielä sen verran, että vaikka välttelenkin tylsää seuraa ja kuivaa elämää, niin kyllä sen verran pitää aikuistua mielellään jo ennen kolmeakymppiä, että lopettaa säätämisen ja muutenkin kaiken turhan draaman elämästä, huonot ihmissuhteet jne. Nuorilta eli teineiltä ja parikymppisiltä säätämisen ymmärtää, mutta en kyllä lähde tässä vaiheessa elämää mukaan sellaiseen.
Pahimmillaan ihmiset aikuistuu ihan väärinpäin eli jatketaan säälittävää säätämis-elämää draamoineen, MUTTA aletaan kuitenkin tylsiksi (ja lihotaan lopetetaan itsestä huolehtiminen yms)
Itseasiassa olet ollut vanha jo kymmenen vuotta. Kolmekymppisenä suomalaiset naiset rupsahtavat dramaattisen paljon.siitä eteenpäin he vanhenevat ihan silmissä. Rinnat veltostuvat säkkimäisiksi,vatsa muuttuu valtavaksi kasaksi roikkuvaa läskiä,rypyt valtaavat kasvot ja selluliitin kraateroimat karvaiset reidet muuttavat naisen luotaan työntävän näköiseksi. Pthyi hvetti.kaiken tuon päälle raskausarpinen oksettavan näköinen iho.
Näin se vaan menee..
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa olet ollut vanha jo kymmenen vuotta. Kolmekymppisenä suomalaiset naiset rupsahtavat dramaattisen paljon.siitä eteenpäin he vanhenevat ihan silmissä. Rinnat veltostuvat säkkimäisiksi,vatsa muuttuu valtavaksi kasaksi roikkuvaa läskiä,rypyt valtaavat kasvot ja selluliitin kraateroimat karvaiset reidet muuttavat naisen luotaan työntävän näköiseksi. Pthyi hvetti.kaiken tuon päälle raskausarpinen oksettavan näköinen iho.
Näin se vaan menee..
Vakoiletko minua jollain kameralla??
Ap
Itse en koe suurta ikäkriisiä kenties johtuen vielä hieman keskeneräisestä elämäntilanteestani ja ikäistäni nuoremmasta ulkonäöstä. Todellinen ikäkriisi oli jo teininä, kumma kyllä, joten kenties sen takia ei enää niin vaivaa. Deittailen edelleen paljon nuorempia naisia, joten tässäkin suhteessa en vielä koe ajan ajaneen ohitseni. Mutta siis kyllä pitää saada tietyt asiat elämässä vakaammalle pohjalle, ettei se kriisi sitten iske niin pahasti myöhemmin. Lähinnä huolestuttaa jääminen jälkeen asioista ja saamattomuus, ei se ikä itsessään. M32