R-vikaa ei saa korjata, ettei lapselle tule paha mieli

Mitä tulee lapsen  r-vian korjailuun on hyvä kysyä vanhemmalta haluaako hän sitä ja aikuinen varmaan saa päättää ihan itse, jos haluaa korjauttaa jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on r-vika näin viisikymppisenä.  Eipä se ole elämääni mitenkään haitannut.

Eli ihmiset eivät sano sinulle suoraan että pitävät sinua tyhmänä. 

Ei se r-vikainen tästä kärsi, vaan valitettavasti sinä. Ennakkoluulojesi takia menetät todennäköisesti monta hyvää tilaisuutta oppia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on r-vika näin viisikymppisenä.  Eipä se ole elämääni mitenkään haitannut.

Minulla oli lapsena ärrävika. Se oli jotain mitä häpesin, ja koin olevani jotenkin "viallinen". Kävin säännöllisesti puheterapeutin luona harjoittelemassa ärrää. Ja kyllä se "vika" sitten aikanaan korjaantui. Eihän se nyt mikään suuri "vika" ole, mutta kyllä se aikuisenakin korvaan särähtää, kun joku ei osaakaan sanoa ärrää... 

 

Nykyään näköjään pitäisi olla kaikin tavoin niin täydellinen. No , mulla on sairauksia ja vammoja muutenkin, niin r-vika on pieni juttu.

Lasisti! Letaldi! Lunkkali! Lyssä! Kylpä! Pelkele! Kommalit hilteen! Pelse edellä puuhun!

-winnel-

joo, ei näissä oo niin ytyä ;D R-kirjain tekee heti elon eikun eron!

Tästäkin keskustelusta näkee miten puheviassa ei ole mitään vikaa vaan kiusaajissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa lehtijutussa niin sanottu. Siinä sanottiin, että puhevikoja ei kannata korjata, jos niistä ei ole mitään haittaa. Ja se on kyllä ihan totta. Eihän hörökorvia tai mansikkaluomiakaan korjata, jollei niistä ole haittaa. 

 

aikansan kuviteltiin, että puheviat ovat jotenkin sidoksissa hitaampaan älylliseen kehitykseen. Silloin niitä korjattiin siksi, että niiden ajateltiin tekevän ihmisistä tyhmempiä. Nyttemmin tutkimukset ovat osoittaneet tämän kuvitelman huuhaaksi, joten voidaan lakata kiusaamasta lapsia turhalla kuntouttamisella.

 

Miksi korjata jotain, missä ei ole mitään vikaa.

Todellista huuhaata on kuvitella etteikö r-vikainen aikuinen kärsisi ongelmastaan. 

Mistä ne siis siinä kärsii?<

 

Veikkaan ettet olisi ikinä näyttelijäksi päässyt vaikka olisit halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on r-vika näin viisikymppisenä.  Eipä se ole elämääni mitenkään haitannut.

Eli ihmiset eivät sano sinulle suoraan että pitävät sinua tyhmänä. 

Ei se r-vikainen tästä kärsi, vaan valitettavasti sinä. Ennakkoluulojesi takia menetät todennäköisesti monta hyvää tilaisuutta oppia. 

Hehe. Kyllä se r-vikainen menettää monta tilaisuutta koska häntä pidetään selän takana naurettavana ja yksinkertaisena ja moniin asioihin sopimattomana. 

Moni ihminen käyttää työssään ääntään, ja vaikkei tällä hetkellä käyttäisi, niin tulevaisuudessa voi käyttää. Sellaisen ammatin vikaisuus kyllä estää tehokkaasti. 

Puhumattakaan miltä tietyt ulkomaiset kielet kuulostavat r-vikaisen suussa 😂

Nykyää ja lasten puhe"viat"on lisääntyneet, koska kirjoja ei lueta, ollaan paljon ipadilla pelaamassa, päiväkodeissa on paljon kielitaidottomia aikuisia ja lapsia ja näin suomalaisstenkaan lasten kielitaito ei kehity niin kuin ennen vanhaan. Myös aikuiset ovat paljon puhelimella ym ja kommunikointi lapsen kanssa vähenee. 

Jos kielitaidon puute on todella näkyvää jo päiväkodeissa, niin eihän niitä voi jokaista korjata. 

T. Päiväkodin hoitaja, joka työssään näkee päivittäin kuinka suomenkieliset lapset eivät ole oppineet kunnolla vielä puhumaan koska päiväkotiryhmä on niin monenkielinen että se hidastaa lapsen kielenkehitystä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on r-vika näin viisikymppisenä.  Eipä se ole elämääni mitenkään haitannut.

Minulla oli lapsena ärrävika. Se oli jotain mitä häpesin, ja koin olevani jotenkin "viallinen". Kävin säännöllisesti puheterapeutin luona harjoittelemassa ärrää. Ja kyllä se "vika" sitten aikanaan korjaantui. Eihän se nyt mikään suuri "vika" ole, mutta kyllä se aikuisenakin korvaan särähtää, kun joku ei osaakaan sanoa ärrää... 

 

Mutta huomaatko ollenkaan, että siirrät nyt omia lapsuuden tunteita nykypäivään? Oletko koskaan ajatellut miksi koit itsesi vialliseksi ja mikä sen aiheutti? Ilman syytä sellainen tunne ei sinulle ole tullut. 

Ärrävika + savolainen isopäinen ulkonäkö. Ei voi kovin kivaa elämää ennustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi treenauttaa kotonakin. Aloittaa ärrän paikalla käyttää d äänettä. Makkada,, makkada, kadkki, kadkki. Siitä sitten tärisyttämään. Apuna voi käyttää sähköhammasharjaa, vaikka.  Ei kannata olla kotona tumput suorana ärränkään suhteen ja odottaa että joku muu hoitaa.

Kaikkea kokeiltiin ja vielä yläasteellakin kävin puheterapiassa. Ei vaan tärissyt. Eipä tämä vika ole elämää haitannut.

Molemmilla lapsillani, nyt teinejä, on kurkku-r. Esikoisen aikaan eskarista mentiin puheterapeutille yhteistunnille hiomaan r:ää ja tietysti kotiläksyt päälle. Kuopuksen aikaan oli enää kotiohjeita. Mutta ei se kummallakaan mihinkään kadonnut, vaikka treenattiin kovasti. No, itse en kyllä pidä tuota kovin pahana vikanakaan, kun ei se r mikään l kuitenkaan ole vaan vain sellainen "ranskalaistyyppinen" r. Sitä kyllä ihmettelen, jos pahoja puhevikoja ei enää pyritä korjaamaan, siis sellaisia, jotka lyö korville heti, kun toinen avaa suunsa. Sellainen voi vaikuttaa jo vaikka työnsaantiinkin.

Jos ärrävika ei ole lapsella ongelma ollenkaan niin miksi ette anna hänelle myös nimeksi Yrjö tai Tauno tai Naima?

S- vika tuntuu olevan suurimmalla osalla naisista. 

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin keskustelusta näkee miten puheviassa ei ole mitään vikaa vaan kiusaajissa

Voi hyvät hyssyttelijät sentään. Te voitte yrittää muuttaa maailman sellaiseksi, että ihmiset eivät enää ajattele sitä mitä luontaisesti ajattelisivat, vaan muistavat aina ajatella niinkuin kuuluu. Mutta kaikilta se ei koskaan onnistu, koska heilläkin on rajoitteensa. Osa näistä kykenee pitämään mielipiteensä omana tietonaan, mutta et voi tosissasi kuvitella, että r-vikainen ei voi kärsiä muiden negatiivisista mielikuvista jos hän ei niistä tiedä. 

Realismin olisi syytä tulla jälleen muotiin. Puhevikaisten hyväksyttävyydestä voidaan puhua, mutta ei pidä väittää, ettei siitä ole ikinä koskaan mitään harmia. Se on vale. 

Erityisopen työaika kuluu nykyään konsultointiin ja palavereihin. Se on ihanaa, jos pääsee opettamaan. Silloin aika menee alakoulussa lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan. Edes erityisopettajan koulutus ei sisällä enää nykyään perinteistä puheopetusta. Puheopetus on aina ollut kotien vastuulla. Ohjeet ja seuranta oli koulussa. Nykyään ohjeet saa puheterapeutilta, jos osaa vaatia, mutta seurantaan ei heilläkään aika riitä.

Yks r-vikainen ukko, jo eläkkeellä tai onko edes elossa. Hei, mä olin kyllä parempi mitä ikinä luulit. Eks niih? Et oikein uskonut. Vähön siltä vaikutti. Kato asus on niin, että tiedän missä olen hyvä ja missä en. Kuitenkin aika realisti aina ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa lehtijutussa niin sanottu. Siinä sanottiin, että puhevikoja ei kannata korjata, jos niistä ei ole mitään haittaa. Ja se on kyllä ihan totta. Eihän hörökorvia tai mansikkaluomiakaan korjata, jollei niistä ole haittaa. 

 

aikansan kuviteltiin, että puheviat ovat jotenkin sidoksissa hitaampaan älylliseen kehitykseen. Silloin niitä korjattiin siksi, että niiden ajateltiin tekevän ihmisistä tyhmempiä. Nyttemmin tutkimukset ovat osoittaneet tämän kuvitelman huuhaaksi, joten voidaan lakata kiusaamasta lapsia turhalla kuntouttamisella.

 

Miksi korjata jotain, missä ei ole mitään vikaa.

Todellista huuhaata on kuvitella etteikö r-vikainen aikuinen kärsisi ongelmastaan. 

huomannu kans että kiertävät R sanoja muilla synonyymeillä. eiköhän se sielä takaraivossa oo vaikka sanois ettei haittaa.

Kyllä ärrävikaisya vaan kiusataan jossain vaiheessa elämää ehkä rankastikin ja siinä ei mitkään kivakoulut ja lässyttävät kukkahatut auta. 

 

Onhan urheilutoimittaja Tero Karhullakin r-vika.