Yksinäiset Itsenäisyyspäivänviettäjät

Päivä ei missään perheessä tunnu erikoiselta, mikäli vähintään yksi ei nosta persettään penkistä ja tee siitä erikoista. Tai sitten pitää edes viitsiä siirtää se perseensä paikkaan, jossa joku muu on vaivautunut laittamaan jotain erikoista.

Kynttilät haudalle vein jo eilen iltapäivällä. Tänään olen lukenut jo ylennykset ja kunniamerkeillä palkitut. Päivällä katson jumalanpalveluksen ja itsenäisyyspäivän paraatin. Illalla poltan kahta kynttilää ikkunalla ja katson Linnan juhlat.

Itsenäisyyspäivää aina odotan, se on hieno ja juhlallinen päivä. 

Suhteni kuoli pahin korona aika sydikseen.Oltin yhdessä 21-22v? Sama aika meni ystävät kuin lähiomaisia .Eli 3 vuodessa 25 kpl.Joten yksinöinen en omasta syytä.Mutta en tee sitä numeroa.Pidän kinni ruokarytmi,uni rytmi ja ulkoilurytmi.Osaan ulkoilla yksinin.Hiihtää,luistella,kuin käydä ilasissa likuntarymissä.En mieti sitä olen yksin.Its kauppa keskus aukee tai auki tänään kello 12-18. Mene ostaa ale mynistä paksun talvitakin. Kävelen sinne noin 1h ja sama paluuni 1h. Lähi kaupassa käyn paluuni ostaa parin päivän valmisaterian.Ajan kuluksi katson Linnan juhlat. 2 paterilla toimivaa kyntilää laitan ikunaan  kello 18. Suostus sen valon tuojasta ikunat on aika jana kello 18-21. Hyvää itsenäisyys päivää. ps,jota ärsytää teksti virheeni pydän anteeksi huono suomen äidinkelen taitoni,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä päivä eroaa muista päivistä lähinnä niin, että puhelimen soimista ei tarvitse pelätä.

Ennen konkurssia ja pitkäaikaistyöttömyyttä tapanani oli sytyttää ikkunalle sinivalkoiset kynttilät, katsoa vanha Tuntematon ja kippistää samalla, kun pojat nostavat lasinpohjalliset leikattua konjakkia. Nyt perinteet eivät enää maistu, kun yhteiskunta ei oikein tunnut omalta.

Eihän se sun suhdetta omaan maahan muuta. Vaikka politiikka on jopolitiikkaa, niin suhde jumalaan, joulupukkiin tai itsenäisyyteen itseensä on sama.

Muuttaa se. En tunne olevani enää osa yhteiskuntaa, koska en osallistu siihen enää millään tavalla. Ihmisarvonikin on kyseenalainen.

Kunnioitan syvästi veteraaneja ja kaikkia niitä, jotka aikoinaan pitivät Suomen itsenäisenä. Isoisäni palasivat sodasta haavoittuneina miehinä. Isoäitini tekivät valtavan työn kotirintamalla. Myös vanhempani ovat sukupolvea, joka rakensi maata sen sijaan, että olisi vain yrittänyt hyötyä siitä. Häpeän sitä, että olen hyödytön ja rampa elätti.

Itsenäisyyspäivästä on muotoutunut vastenmielinen opportunistien juhla: joillekin se on tilaisuus päästä rähinöimään kaduilla, toiset taas kekkuloivat presidentin vastaanotolla ja valtavat ihmismäärät tuijottavat irvokasta televisioviihdettä presidentinlinnasta. Ja loppuviikolla ja seuraavallakin on mahdotonta lukea lehdistä uutisia joutumatta näkemään loppumatonta juhlamekkojen ja itsensä esittelijöiden jauhamista.

Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomi kyllä pärjää. Viime vuosina tämä usko on heikentynyt, ja nyt alkaa olla selvää, että Suomi katoaa maailmankartalta ennen pitkää. Karttaa voi värittää monella tavalla, mutta sinivalkoisena ei tämä maailmankolkka pysy.

No eroaa, kun ei ole työpäivä. Ihanaa, sai nukkua pitkään, aamukahvia juuri keitän. Sitten puuhailen kaikkia kotiasioita, luen romaania ja katselen skifisarjaa videolta, tai ehkä elokuviin, jos siellä jotain menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä päivä eroaa muista päivistä lähinnä niin, että puhelimen soimista ei tarvitse pelätä.

Ennen konkurssia ja pitkäaikaistyöttömyyttä tapanani oli sytyttää ikkunalle sinivalkoiset kynttilät, katsoa vanha Tuntematon ja kippistää samalla, kun pojat nostavat lasinpohjalliset leikattua konjakkia. Nyt perinteet eivät enää maistu, kun yhteiskunta ei oikein tunnut omalta.

Eihän se sun suhdetta omaan maahan muuta. Vaikka politiikka on jopolitiikkaa, niin suhde jumalaan, joulupukkiin tai itsenäisyyteen itseensä on sama.

Muuttaa se. En tunne olevani enää osa yhteiskuntaa, koska en osallistu siihen enää millään tavalla. Ihmisarvonikin on kyseenalainen.

Kunnioitan syvästi veteraaneja ja kaikkia niitä, jotka aikoinaan pitivät Suomen itsenäisenä. Isoisäni palasivat sodasta haavoittuneina

Toimiihan sulla kirjoitus, joten siitä vaan tekemään oma osasi.

Sehän on sun valinta mitä sanoja kirjoitat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä päivä eroaa muista päivistä lähinnä niin, että puhelimen soimista ei tarvitse pelätä.

Ennen konkurssia ja pitkäaikaistyöttömyyttä tapanani oli sytyttää ikkunalle sinivalkoiset kynttilät, katsoa vanha Tuntematon ja kippistää samalla, kun pojat nostavat lasinpohjalliset leikattua konjakkia. Nyt perinteet eivät enää maistu, kun yhteiskunta ei oikein tunnut omalta.

Eihän se sun suhdetta omaan maahan muuta. Vaikka politiikka on jopolitiikkaa, niin suhde jumalaan, joulupukkiin tai itsenäisyyteen itseensä on sama.

Muuttaa se. En tunne olevani enää osa yhteiskuntaa, koska en osallistu siihen enää millään tavalla. Ihmisarvonikin on kyseenalainen.

Kunnioitan syvästi veteraaneja ja kaikkia niitä, jotka aikoinaan pitivät Suomen itsen

Kerro lisää. Kerro myös ne seikat, joiden pohjalta muodostit väitteesi.

Huvittaa, kun vuodessa on 365 päivää ja yksi päivä herättää teissä niin paljon negatiivisia tunteita. Rivien välissä vaaditte, että kukaan muukaan ei saisi viettää itsenäisyyspäivää, koska ette itse sitä vietä.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, kun vuodessa on 365 päivää ja yksi päivä herättää teissä niin paljon negatiivisia tunteita. Rivien välissä vaaditte, että kukaan muukaan ei saisi viettää itsenäisyyspäivää, koska ette itse sitä vietä.

Joulukuun kuudes on Suomessa erilainen päivä kuin ne 364 muuta.

Älä lue rivien välistä, vaan riveiltä.

Ihan kuin olisi sunnuntai keskellä viikkoa. En katso linnan juhlia enkä tuntematonta, en juhlista tätä päivää periaatesyistä. Sen sijaan ajattelin katsoa jonkin kauhuleffan ja teen käsitöitä. Olisi pari virkkausporjektia kesken.