Miten ihmiset ennen pärjäsivät ilman lisäravinteita?
Ruokakin oli kuitenkin aika yksitoikkoista perusruokaa.
Nyt somessa pyörivillä on toistakymmentä purkkia ja pulloa pöydällään ja samaa satsia suosittelevat kaikille "jotta pysyt terveenä."
Lisäksi epämääräisiä litkuja joilla puhdistetaan suolistoa ja maksaa, vanhempani elivät 85- vuotiaiksi perusruualla ja saappaat jalassa kuolivat kotiinsa. Ilman litkuja.
Kauppa se on mikä kannattaa jos ei oikeen päivätyö kiinnosta
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat syntyneet 50-luvun alussa. Lapsuusmuisteloissa korostuu ainainen puute ja nälkä. Isäni sai tekarit jo alle 20 vuotiaana ja äidinkin purukalusto on huonossa kunnossa.
Joskus oli aikoja, että suuri osa eläimistä saaduista tuotteista oli pakko myydä, että sai lapsille kengät. Sitten syötiin puuroa, perunaa ja ruskeaa kastiketta joka oli käytännössä kuivalla pannulla ruskistettua jauhoa ja vettä ilman mitään lihaa tms, ehkä oli sipulia laittaa sekaan.
Ei noita ongelmia juurikaan 50-luvulla syntyneillä ole. Lähinnä ennen 30-lukua syntyneillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riisitauti ja keripukki oli ennen hyvin yleisiä. Kuin myös proteiinin ja rasvojen puute.
Toisaalta monet yliherkkydet, ruoka-aineallergiat ja imeytymishäiriöt olivat erittäin epätavallisia.
Siitä meillä ei ole oikein tietoa, koska ei noitten vaivojen takia silloin juurikaan lääkäriin lähdetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riisitauti ja keripukki oli ennen hyvin yleisiä. Kuin myös proteiinin ja rasvojen puute.
Toisaalta monet yliherkkydet, ruoka-aineallergiat ja imeytymishäiriöt olivat erittäin epätavallisia.
Niihin kuoltiin ennen kuin päästiin aikuisikään.
Noihin vaivoihin ei juurikaan kuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riisitauti ja keripukki oli ennen hyvin yleisiä. Kuin myös proteiinin ja rasvojen puute.
Koska tämä "ennen" oikein oli? Maatalous oli pääelinkeino monella, lehmiä oli pienviljelijälläkin - eikö sitä stanan proteiinia saanut maidosta ja lihasta? Maitoa juotiin, voita syötiin kun itse kirnuttiin, kotijuustoja tehtiin, viiliä oli aina.
Koska oli keripukki ja riisitauti yleistä Suomessa. Avaa vähän laajaa tietojen arkkuasi.
1930-luvun alussa syntyneellä sukulaisella oli lapsena riisitauti. Perhe asui Helsingissä.
Riisitauti oli varsin harvinaista Suomessa 30-luvulla. Toksi jos ruokavalio oli jotenkin vinksahtanut, mutta köyhilläkään perheillä sitä ei kovinkaan paljoa tavattu. Aiemmin toki yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nykyisinkin suurin osa ihmisistä pärjää ilman lisäravinteita.
Pärjää pärjää. Mutta jos käy verikokeissa, niin voi huomata, että parilla lisäravinteella elämä ei olisi pelkkää pärjäämistä...
Kerrotko meille muille, mitä ovat tällaiset lisäravinteet, joita tarvitaan paikkaamaan jotain puutteita ihmisillä, jotka syövät normaalia monipuolista ruokaa?
Ennen vanhaan esimerkiksi riisitauti oli varmasti joka toisella lapsella, ellei jopa useammalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjäsivätkö? Aika moni kuoli aika paljon nuorempana kuin nykyään, iso osa elää 90-vuotiaiksi.
Onkin sitten eri asia mikä on 90-vuotiaan elämänlaatu...
Suurella osalla tämänpäivän 90-vuotiaista elämänlaatu on yllättävän hyvää. Ei toki välttämättä sillä vähemmistöllä, joka elää tehostetussa palveluasumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli puutoksia silloin. Osa kuoli nuorempana. Mutta luulen että silloin oli luomua maalla tavallaan ja ruisleipää, lihaa, perunaa, kasvista jne. Ei ollut lisäainemössöjä. Osa on kala-allergian omaavia, eli se ei kaikille käy.
Mitähän tarkoitat lisäainemössöillä. Hyvä tietää, että selvästi vaarallisin "lisäainemössö" mitä nykyravinnossa on, on suola (sekin siis yli suositusten menevissä annoksissa).
Sitä, mitä ruokakaupoissa eniten on myynnissä. Sokeako olet?
Vierailija kirjoitti:
Ihan terveellä lisääntymisikäisellä naisella voi olla raudan puute. Itselläni ehti tulla melkein anemia. Sai sitä ihmetellä kun väsytti ja tukkaa lähti. Masennusta vaan lääkäreiden mielestä. Nyt vedän rautalisää sekä d-vitamiinia. Kivittäkää!
On kai itsestään selvää, että jos jostain vitamiinista tai hivenaineesta on todellista pulaa, niin se korvataan. Nuorilla naisilla voi kuukautisten vuoksi tulla raudanpuutetta, varsinin jos on jokin erityisdietti, joka ei rautaa sisällä. Pääsääntöisesti nuori terve ihminen ei tarvitse muuta kuin D-vitamiinilisää talvikuukausina. Eri asia jos on jotain sairauksia jotka aiheuttavat esim imeytymishäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kommentoijat mieltä että pitäisi olla ne 15 lisäravinneputelia vaikka nykyisin saa ympäri vuoden monipuolista ruokaa.
Pitäiskö hankkia, nyt on 78 ihan monipuolisilla perussapuskoilla nirsoilematta. Muutamana vuotena olen nyt d-vitamiinipurkin ostanut.
Syön monipuolisesti ja silti mulla todettiin anemia. Nyt korjaantunut b-vitamiinilla ja rautavalmisteilla. Ruoka ei aina riitä, jos ei syö orjallisesti suositusten mukaan ja aika harva meistä niin tekee.
"Monipuolisuus" ei tee ruuasta välttämättä ravintopitoista. Suositusruokaa syömällä puutokset on varmoja.
Tunnut olevan asiantuntija. Kerrotko, mitkä puutokset uhkaavat jos syö ruokasuositusten mukaisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kuitenkin juotiin maitoa, syötiin marjoja, juureksia, monella oli se possukin omasta takaa. Kalastettiin.
Kuitenkin joku d-vitamiini lapsille sotienkin jälkeen oli eri asia kuin nykyinen villitys, ruuasta nirsoillaan ja purnukoiden ni.iin vannotaan.
Mikähän tämän idea edes oli? Moni kuitenkin peukuttanut. Lueteltu muutama ravinnon lähde. Ei määriä, ei saatavuuksia jne. ja sitten aletaan ihmetellä, että lapselle syötetään d- vitamiinia.
Olen itse syntynyt Itä-Suomesta. Kun puhuu suureen ikäluokkaan syntyneiden ihmisten kanssa, niin yllättävän harva kalasti. Tai jos kalasti, niin vain kevätkudusta/ syksyllä. Eli ei kalaa syöty koko ajan. Samoin marjastus. Varmasti niitä syötiin, kun niitä oli. Miutta mihis nämä "ennen" tyypit ne marjat säilöi? Puolukkasurvosta saattoi olla kevääseen. Possu saattoi olla, omien vanhempien perheiss
Säilöttiin pulloihin ja purnukoihin maakellariin. Onko teiltä säilömisen historiakin outo juttu.
Perunakuopissa oli perunaa, lanttua, porkkanaa, kaalia, sika suolavedessä aitassa, se laskettiin jäätymään, samoin puolukkasurvos.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan esimerkiksi riisitauti oli varmasti joka toisella lapsella, ellei jopa useammalla.
Köyhistä oloista lähteneillä, 30-luvulla syntyneillä vanhemmillani oli molemmilla toistakymmentä sisarusta. Heistä yhdelläkään ei ollut riisitautia eikä tietääkseni heidän sukulaisillaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli puutoksia silloin. Osa kuoli nuorempana. Mutta luulen että silloin oli luomua maalla tavallaan ja ruisleipää, lihaa, perunaa, kasvista jne. Ei ollut lisäainemössöjä. Osa on kala-allergian omaavia, eli se ei kaikille käy.
Mitähän tarkoitat lisäainemössöillä. Hyvä tietää, että selvästi vaarallisin "lisäainemössö" mitä nykyravinnossa on, on suola (sekin siis yli suositusten menevissä annoksissa).
Sitä, mitä ruokakaupoissa eniten on myynnissä. Sokeako olet?
Myydäänkö ruokakaupoissa lisäainemössöjä? Tarkoitatko eineksiä? Jos tarkoitat niin kerrotko muutaman vaarallisen lisäaineen joita ne sisältävät.
Vierailija kirjoitti:
Ihan terveellä lisääntymisikäisellä naisella voi olla raudan puute. Itselläni ehti tulla melkein anemia. Sai sitä ihmetellä kun väsytti ja tukkaa lähti. Masennusta vaan lääkäreiden mielestä. Nyt vedän rautalisää sekä d-vitamiinia. Kivittäkää!
Jos anemia ja raudan puute on todellinen sairaus, esim neuvolassa asia tarkastetaan
Älä sotke sitä hörhöjen pilleripurkkimäärään.
Kun katsoo jotain luontaistuote-mainosta, kuka näiden kaikkien tehon edes tietää. Tuhansia "humpuukeja."
Ne on markkinointia ja lääketeollisuuden vastustajille kelpaa kyllä rahansa antaa niihin.
Saako tässä yhteydessä kysyä, miten täysimetetyt vauvat pärjäsivät silloin, kun ei vielä ollut d-vitamiinitippoja? Milloin vauvojen d-vitamiinit tulivat markkinoille?
Tuo lehmien ummessa olo. Meillä oli kolme lehmää, ei meijerikelpoista pientilalta. Ympäri vuoden juotiin maitoa ja syötiin siitä valmistettua voita. Eli ne ei olleet ummessa yhtä aikaa. Vasikat meni teurastamolle, niitä ei raaskittu itse syödä, possu oli kyllä suolavedessä
Esim tää omega, se ei sovi esim ohennuslääkkeiden kanssa.
Silti nää "hörhöt" näyttävät kantavan vanhuksilleen näitä tököttejään miettimättä sopiiko ne vanhuksen muun lääkityksen kanssa.
Jos nää tökötit kerran on niin tehokkaita että niillä pysyy ikuinen terveys ja kuolemattomuus silloinhan niiden täytyy sitten sotkea elimistön saama lääkitys. Tehollaan.
Onneksi näyttää vanhat olevan viisaita, valittavat: äiti ei suostu ottamaan kaikkea mitä kotiin kannetaan.
Kerran kysyin lääkäriltä näistä kymmenistä nivelten hoitoon suositelluista luontaislääkkeistä. Hän sanoi ettei ota kantaa niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan terveellä lisääntymisikäisellä naisella voi olla raudan puute. Itselläni ehti tulla melkein anemia. Sai sitä ihmetellä kun väsytti ja tukkaa lähti. Masennusta vaan lääkäreiden mielestä. Nyt vedän rautalisää sekä d-vitamiinia. Kivittäkää!
Jos anemia ja raudan puute on todellinen sairaus, esim neuvolassa asia tarkastetaan
Älä sotke sitä hörhöjen pilleripurkkimäärään.
Kun katsoo jotain luontaistuote-mainosta, kuka näiden kaikkien tehon edes tietää. Tuhansia "humpuukeja."
Ne on markkinointia ja lääketeollisuuden vastustajille kelpaa kyllä rahansa antaa niihin.
Minulla on raudanpuuteanemia. Mihin neuvolaan minun kannattaa hakeutua?
N51
Parahin ap, kun ei ollut lisäravinteita, niin ei ollut lisäravinteita. Kuka/mikä Sinä olet ketään millään tavalla arvostelemaan?
Oletin, että nyt puhutaan lähinnä Suomesta, missä ei riisitautia juurikaan tavata, elleivät sitten hörhövanhemmat syötä lapsilleen jotain puutteellista erikoisdiettiä. 2000-luvulla niissä maissa, joissa noita ongelmia on, ei ihmisillä ole varaa mitään lisäravinteitakaan ostaa kun eivät saa normaaliruokaansakaan tarpeeksi.