Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan lapset ovat oikeasti tyhmiä
29.11.2023 |
Mikä ihme nykylapsia vaivaa? Todella yksinkertaisia iso osa lapsista.
Ohjaan kerhoa ala-asteikäisille lapsille ja heistä iso osa ei osaa lukea, joukossa on 7-10v lapsia ja nämä lähes 10-vuotiaatkaan eivät osaa lukea. Kelloa ei tunneta, ei digitaalista eikä seinäkelloa. Ei ymmärretä mitä tarkoittaa vartti, desilitra jne. Paistinpannun piteleminen on liian haastavaa.
Nämä lapset ovat ihan normaalissa koulussa enkä suostu uskomaan että 20 lapsen ryhmässä 15 olisi oikeasti heikkolahjaisia.
Mikä ihme näitä lapsia vaivaa?
Kommentit (442)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah. Ei nykyaikana kaikki työntekijätkään osaa kelloa. Tullaan töihin ihan miten sattuu. Jos pitäisi olla klo 08, juostaan portaita klo 08.15. Jos on teams-kokous, sinne liitytään myöhässä. Kun esihenkilönä pyytää, että jatkossa kaikki kokoukseen ajoissa, se on tiettyjen työntekijöiden mielestä kiusaamista. Tulee niin paha mieli, kun pyydetään noudattamaan sääntöjä. Sitten on nämä paljon saikuttavat, joista osa ei ymmärrä ilmoittaa ajoissa, ettei tule töihin. Se on muuten niin, että työnantajalle on ilmoitettava ennen työajan alkua eikä puolen tunnin päästä. Lukea ei myöskään osata. Jos on kokouksessa sovittu jotain ja on poissa, oletetaan aikuisen ihmisen lukevan itse kokouspöytäkirjasta, mitä sovittiin. Turha selittää, etten ole ikinä kuullutkaan koko asiasta, jos ei viitsi lukea. Toinen sisälukutaidon heikentymistä osoittava asia on sähköpostien pikaselailu. Mitä järkeä on luk
Ei tavata oikeasti vaan nettivideon välityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nykyäänkin voi luokalle jäädä. Lasten koulussa ainakin eräs oppilas jäi ja kertasi luokkansa. Ilmeisesti ei siltikään pärjännyt ja siirrettiin johonkin muualle. En tiedä mikä hänellä oli, ainakaan mistään ylivilkkaudesta ei ollut kyse.
Kyllä valitettavan iso osa lapsista ja nuorista on jotenkin häiriintyneitä ja kasvattamattomia. Ei osata käyttäytyä, odottaa omaa puheenvuoroa, noudattaa ohjeita, huomioida toisia, elää yhteiskunnassa. Olen opettanut sote alalla 35 vuotta ja nykyisiä älämölönuoria jotka ei pysty kiinnostumaan kuin puhelimestaan, ei voi opettaa. Eivät opi kun ei ole pohjaa. Fiksuimmat on lukiossa ja sielläkin alkaa olla samat ongelmat. Tässä tehdään kallista ja lopullista ihmiskoetta. Vain oikeuksia ja vaatimuksia muille, itse ei viitsitä mitään eikä kyetä. Ei tule työntekijöitä näistä, vaan saikuttajia ja kuntoutustuella eläviä. Onneksi ei tarvitse tätä kauaa katsella eikä tässä maailmassa elää.
Vierailija kirjoitti:
Eniten pelottaa se, ettei nykylapset ymmärrä lukemaansa. Ei paljon auta jos osaat teknisesti lukea, mutta mitään et tajua sisällöstä.
Juuri tästä lukutaidossa on kyse. Pitää osata lukea hyvin, jotta varmasti ymmärtää tekstin sisällön. Jos itse
lukeminen on tuskallista tankkaamista, niin sisällöstä ei jää paljoa mieleen. Lapsellani oli vaikeuksia oppia
lukemaan alaluokilla. Hänelle oli aina luettu kotona paljon ja oli keskusteltu asioista. Läksyjen lukeminen
oli vaivalloista kunnes lukutaito kehittyi normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne vedättää sinua, ap. Olet tosi nuori eikä varmaan kokemusta lasten kanssa olemisesta. Varmuutta tulee kokemuksen myötä, eikä enää ihan noin vaan jokaiseen vedätykseen usko. Juoksuttavat tahallaan. Kun sinusta tulee kokemuksen myötä itsevarmempi ja myös rennompi, lapsetkin alkaa pysyä kurissa kerhossa.
Minulla on alan koulutus ja olen tehnyt töitä lasten ja nuorten kanssa jo useita vuosia, kiitos vain neuvoista. Minä olen hyvinkin rento ja itsevarma, ei minua haittaa auttaa mutta kai sitä silti pöyristyä voi miten heikoilla eväillä nykylapset ovat liikkeellä. Koen kyllä olevani varsin ammattitaitoinen ja osaava ohjaaja, kannustan itse tekemään enkä tietenkään näytä turhautumistani lapsille. Sitten vain opetellaan joka kerta uudestaan samat asiat kuin muistisairaan kanssa olisi.
Ap
Epäilen ap sinunkin kyk
En ole ap, mutta taidat olla millenniaali. Meille nimittäin toitotettiin aikanaan, että nyt ei sitten ole enää yläastetta vaan yläkoulu. Mutta käytännössä kaikki puhuivat aina yläasteesta kuitenkin.
Nykyäänhän ylä- ja alakoulujakaan ei enää virallisesti ole. Ja kuulemma "Termi yläkoulu, jota eräässä vaiheessa käytettiin arkikielessä viitattaessa yläasteeseen, on vanhentunut eikä sitä tule käyttää."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkoululaiset eivät osaa kelloa, eivät osaa leikata kunnolla saksilla, tehdä rusettia tai kiristää luistimia, letittää hiuksiaan tai tehdä ponnaria, leikata kurkkua tasaisiksi siivuiksi, kuoria omenaa, lukea sujuvasti, laskea kertolaskuja, kirjoittaa sähköpostiosoitetta, muistaa omaa kotiosoitetta tai mummun sukunimeä... näitä riittää. Aika moni osaa contour-meikin mutta siihen ne taidot jäävät. Osa osaa vaikka mitä, heillä on harrastuksia ja hirveät paineet. Keskitason tavallisia nuoria ei enään juurikaan ole, he ovat valuneet sinne alakastiin jotka ovat aivan älykääpiöitä.
Sitten on ihan poissaolojat. Heitä on n. 2-3 joka luokassa. Eivät tule kouluun kun on vaikeaa ja ahdistaa. Eivät ole edes pääkaupunkiseudulta vaan ihan täältä keski-suomesta, normaalilta koulualueelta.
t. pitkää alalla ollut maikka, joka kauhulla seuraa oppilasaineksen surkeaa alamäkeä. Voi luoja mitä elättejä nuista tulee meille!
Vierailija kirjoitti:
Kouluni kuvisope ihmetteli kaksi vuotta sitten seiskaluokan oppilaiden käden taitojen nopeaa heikkenemistä. Ennen oppilaissa oli paljon taitoa ja kärsiävällisyyttä väsätä ja tehdä. Nyt työt ovat suurimmalla osalla aika alkeellisia.
Myös me opet olemme ihmetelleet, miksi seiskaluokan poikien täytyy toimittaa kaikki asiansa keskenään huutamalla. Varmaan opittu tarhassa, jossa on pakko kai huutaa, jos haluaa tulla kuulluksi.
Oisko se kuvis opettaja voinu mennä opettaan jo kolmannelta alkaen, niin siinä saa jo ihmeitä aikaiseksi. Harvaa kuitenkaan kiinnostaa pätkääkään jonkun luokanopettajan töherrykset. Siinä seiskalla alkaa jo herrkkyysvaiheet olla takana päin, kun kaksi kolmannesta koulusta jo käyty. Luulis opettajankin kannalta olla motivoimampaa opettaa kolmannelta aina ysille asti. Antaa pitkän saumattoman taidekasvatuksen. Taiteet ja käsityöt kehittää lasta monelta kantilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli ihan tavallista, että lukemaan opetettiin ensimmäisellä luokalla aapisesta. Tosin moni oli oppinut lukemaan jo sitä ennen, mutta eivät kaikki, eikä kukaan sitä odottanutkaan.
Koulunhan kuuluisi alussa opettaa nuo perusasiat: kuukaudet, ilmansuunnat, kertotaulun jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin törmännyt siihen, että tavallista kelloa ei enää osata lukea. Mutta, jos sitä taitoa ei arjessa tarvitse, niin onko se nyt niin vakavaa? Lukemiseen taas sen verran, että nykyään keskimäärin opitaan lukemaan paljon nuorempana kuin esim. 30 vuotta sitten. Yli puolet ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Vaikea ajatella, että olisi 10-vuotiaita, jotka eivät osaa lukea. Jos kerhossa törmäät lauseisiin "en osaa kelloa, en osaa lukea", kuulostaa enemmänkin siltä, että lapsia ei kiinnosta olla siellä. Onkohan ohjaustaidoissa parantamisen varaa vai ovatko vanhempien pakottamina kerhossa?
Ei kyse ole siitä etteikö lapset osaisi kirjaimia ja lukea, vaan siitä, että ei ymmärretä mitä niillä lauseilla tarkoitetaan. Kyllä nykylapset osaavat lukea, mutta eivät sisäistää lukemaansa.
Tästä aiheesta oli lehtijuttuja joskus alkuvuonna. Niissä kerrottiin 13-14 -vuotiaista koululaisista.
Joidenkin lukutaito oli hyvin heikko. Lehtijutuissa kerrottiin myös, että huolestuttava joukko
teineistä ei enää osaa kunnolla suomea. Käsittääkseni tutkimus koski syntyperäisiä
suomalaisia nuoria. Joillakin heistä oli niin pieni sanavarasto, että kouluopetus menee heiltä ohi.
He eivät ymmärrä mitä opettaja puhuu. Ei ole luettu kirjoja. Kirjoja lukemalla sanavarasto karttuu.
Se tapahtuu siis vähitellen. Muistan näistä artikkeleista sen, että paljon lukevilla nuorilla oli noin
50 000 sanan sanavarasto ja vähän lukevilla 15 000 sanan sanavarasto. Jokainen käsittää, että
myöhemmin elämässä heillä tulee olemaan konkreettisia vaikeuksia ymmärtää viestintää ja harkita
tietojen paikkansapitävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkoululaiset eivät osaa kelloa, eivät osaa leikata kunnolla saksilla, tehdä rusettia tai kiristää luistimia, letittää hiuksiaan tai tehdä ponnaria, leikata kurkkua tasaisiksi siivuiksi, kuoria omenaa, lukea sujuvasti, laskea kertolaskuja, kirjoittaa sähköpostiosoitetta, muistaa omaa kotiosoitetta tai mummun sukunimeä... näitä riittää. Aika moni osaa contour-meikin mutta siihen ne taidot jäävät. Osa osaa vaikka mitä, heillä on harrastuksia ja hirveät paineet. Keskitason tavallisia nuoria ei enään juurikaan ole, he ovat valuneet sinne alakastiin jotka ovat aivan älykääpiöitä.
Sitten on ihan poissaolojat. Heitä on n. 2-3 joka luokassa. Eivät tule kouluun kun on vaikeaa ja ahdistaa. Eivät ole edes pääkaupunkiseudulta vaan ihan täältä keski-suomesta, normaalilta koulualueelta.
t. pitkää alalla ollut maikka, joka kauhulla seuraa oppilasaineksen surkeaa alamäkeä. Voi luoja mitä elättejä nuista tulee meille!
Mä jo tuolla alussa sanoin, että kunnollista käsityö opetusta ja yhtenäiskoulua, niin että siinä on kunnon tilat ja aineopettaja. Usein se herkkyys on jo siinä alakouluaikoina, käden ja silmän yhteistyö, ongelman ratkaisu. Siis käsityö kehittää muutakin kun kädentaitoja ja tarviihan kädentaitoja korkeesti koulutetutkin, miettikää nyt vaikka joku kirurgi. Mutta mikä ongelma teillä yläkoulun opettajilla, että miksi ette voi aloitta aineopetusta jo ennen seiskaa ainakin osassa aineita. Esim. toi käsityöopetus muuttuu jo kasilla valinnaiseksi, niin ei varmaan liikaa vaadittu että opettaisitte pari vaikka pari vuotta kutosen ja seiskan. siinä saisi mukavasti kiinnostusta herätettyä. Toisaalta myös luonnontieteitä vois aiemmin aloittaa. Alakoulussa kun ei oikeestaan muuta aineopetusta ole kuin kielet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitänee paikkansa, suomalaiset tyhmistyy. Parikymppisetkin ovat aivan avuttomia, vaikka ei olisi diagnoosiakaan.
Tämä johtuu myös osittain siitä, että kaikki päästetään luokalta läpi pärjäsi tai ei. Oma lukunsa tietysti tämä levottomuutta aiheuttava "äly*- ja peliaika.
Tätä minäkin olen miettinyt. Kun ei ole "pelotetta" siitä, että jää luokalle, niin ulkoinen motivaattori opiskeluun puuttuu kokonaan. Sisäistä motivaatiota kaikilta lapsilta ei vielä löydy. Kun ei tarvitse tehdä mitään niin miksi vaivautuisi kun on paljon helpompi vain olla tai häiriköidä tunneilla.
siis mitä? eikö nykyään voi jäädä luokalle koulussa?
itse jouduin käymään toisen luokan kaksi kertaa koska
No voi jäädä jos tähtien asento osuu kohdalleen. Kaipa se on moniammatillinen päätös johon vanhempienkin pitää suostua. (Joskus olen kuullut opettajien manaavan, kun lapsen tarvitsisi kerrata luokka mutta vanhemmat vastustavat).
Ensisijaisesti käytetään kaikki muut avut mitä voidaan käyttää vaikka aika selvähän se on, että lapsi on auttamatta jäljessä jos ei tokan lopussakaan osaa vielä lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukemattomuudesta on ihan turha huolestua. Lähihoitajan papereilla ja 15 000 sanan suomen kielen sanavarastolla on ihan priimaa. Työllistyminen on aivan eri luokkaa kuin kirjallisuuden maistereilla.
Nykyään ei enää opeteta lapsia, ei ole yhteisöllisyyttä, lasten viihde ja kulttuuri täyttä älämölöä. Miten lapsi voisi saadakaan hyvät lähtökohdat nykyajan olosuhteissa?
Omassa lapsuudessani oli vielä turvallinen lintukoto, isovanhemmat osallistuivat elämäämme tiiviisti, siinä oppi luonnostaan toimimaan monen ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa, keskustelemaan ja uusia taitoja oppi helposti. Oltiin mummolassa mukana perunannostotalkoissa, autettiin kasvimaalla ja päästiin mukaan leipomaan, käytiin kalalla. Vanhemmat käyttivät erilaisissa kerhoissa ja lasten kulttuuritapahtumissa, kyläiltiin muiden perheissä ja järjestettiin paljon esimerkiksi mehudiscoja ja muita lastenjuhlia ihan kotioloissa. Leikkimään ohjattiin itsenäisesti, ulkoilla sai omassa pihassa aivan vapaasti tai vaikka pyöräillä koulun kentälle muiden kanssa pelaamaan jos halusi. Tietokoneella pelattiin hyvin harvoin ja telkkarista katsottiin pikku kakkonen silloin kun muistettiin.
Nykyään ei kyläillä, isovanhempia ei haluta mukaan, lapset eivät tapaa toisiaan muualla kuin verkossa, lastenohjelmat hirveää älämölöä ja sairasta touhua kuten joskus täällä pitkä ketju aiheesta olikin, tiktokkia, lapsia ei oteta mukaan mihinkään enää vaan jätetään kotiin roikkumaan tabletille. Silloin harvoin kun lapsia sattuu näkemään jossain vaikka syömässä, vanhemmat seurustelevat puhelimen kanssa ja lapsille ei vaivauduta juttelemaan eikä vanhempi voi katsetta kännykästä laskea edes hetkeksi. Surulliseksi on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli ketjua lukiessa mieleen yksi juttu, mikä osaltaan varmaan vaikuttaa. Se, että lapset ei enää kuule vierestä aikuisten keskinäistä keskustelua. Ennen käytiin enemmän kylässä, lapset pyöri siinä, ja monesti ihan seurasivat keskustelua (tai ainakin itse näin tein). Monia asioita oppi siinä. Kuten vaikka tuo luottotiedot juttu, sen tiesin jo pienestä pitäen ihan aikuisten keskusteluista.
No tämä on varmaan pieni osa, mutta osa ehkä kuitenkin. Nykyään keskustelut käydään usein jossain whatsappissa tms
Joo! Minulle on neuvottu ettei lasten kuullen kannata puhua asioita. Olen puhunut ja en ole katunut koska hän tietää paljon kaikkea. Ei tietysti mitään mikä ei hänen ikäiselleen kuulu. Ja kun ollaan kylässä tai meillä on joku kylässä niin puhelimilla ei näpytellä
Vierailija kirjoitti:
Ne vedättää sinua, ap. Olet tosi nuori eikä varmaan kokemusta lasten kanssa olemisesta. Varmuutta tulee kokemuksen myötä, eikä enää ihan noin vaan jokaiseen vedätykseen usko. Juoksuttavat tahallaan. Kun sinusta tulee kokemuksen myötä itsevarmempi ja myös rennompi, lapsetkin alkaa pysyä kurissa kerhossa.
Jospa lapset vain hakevat kontaktia? He kaipaavat aikuisen huomiota ja sitä, että puhutaan yhdessä. He voivat
saada paljon hyvää mukaansa tästä harrastusryhmästä, jos sinä jaksat ohjata heitä. Kokeilepa!
Onkohan koulu-uudistukset epäonnistuneet? Pisa-tuloksetkin romahtaneet. Viro pärjää hienosti. Siellä opetus on hyvin vanhakantaista ja opettajajohtoista ja kaikki oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat niistä eka tokaluokkalaisista tekee pöljiä. Pidetään pikkuvauvoina. Ei päästä aamuisin koulun ovesta sisään ilman että äiti saattaa sisälle. Sitten halataan ja pussataan.
Ja tosiaan kelloa ei osata, käsineitä ei saada käsiin, kengännauhoja ei osata sitoa....
PÄIVÄHOITOA kysellään koulujen loma-ajoiksi.
Ihan kaikki mahdollinen pitäisi passata koulun puolesta
Juuri tänään luin uutisia länsimaasta, jossa opettajat valittavat, kun joutuvat siivoamaan vessaan kuuluvia
jätöksiä ja tekemään asioita, jotka eivät millään tavalla kuulu opetustyöhön. Jotkut joutuivat ostamaan ruokaa
omista rahoistaan, kun lapsia tuli kouluun ilman eväitä (siellä ei ole kouluruokaa) ja opettajasta tuntui pahalta.
He toimivat myös "mentorina" vanhemmille, jotka eivä osanneet toimia yhteiskunnassa, esim.
vanhemmat eivät osanneet käyttää jotain pankin tunnistautumista jne.
"lapset ovat oikeasti tyhmiä"
Sanoo, joka kutsuu itseään alan ammattilaiseksi ja saanut siihen vielä koulutuksen.
Olisiko peiliin katsomisen paikka. Ainakin verorahat ovat menneet koulutuksessa hukkaan.
Ihan sama, jos lääkäri, joka on saanut koulutuksen ja harjoittaa ammattia, leimaisi potilaansa laiskoiksi, kun eivät noudata terveitä elämäntapoja.
Tietysti vanhemmat ja lapset ovat yleistää riistaa ja heitä voi aina syyllistää ja haukkua, kun haluaa keikutella sädekehää päänsä päällä.
Jos olisit oikeasti huolissasi lapsista, miettisit missä alan ammattilaiset ovat tehneet virheen, kun kuitenkin Suomessa lapsen etua ja oikeuksia valvotaan heti synnyttyä ja varhaiskasvatus suurimmalla osalla alkaa jo 1-2v iässä ja 6v jo pakollisena esikoulu, jos kommentisi olisi faktaa, eikä pahansuopaisuutta.
Aloitus ei anna hyvää kuvaa alan ammattilaisista, tosin hän edustaa kokkukerhoineen pientä ryhmää. Todellisuudessa suurin osa lapsista voi hyvin, osaa monia taitoja, osaamista ja jopa 10v lapsi saattaa puhua useampaa kieltä, ovat sosiaalisia, koulukiusaaminen vähentynyt, samoin väkivaltarikokset, päihteiden käyttö jne. jos vertaa esim. ap. omaan nuoruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ihan tavallista, että lukemaan opetettiin ensimmäisellä luokalla aapisesta. Tosin moni oli oppinut lukemaan jo sitä ennen, mutta eivät kaikki, eikä kukaan sitä odottanutkaan.
Koulunhan kuuluisi alussa opettaa nuo perusasiat: kuukaudet, ilmansuunnat, kertotaulun jne.
Tässä taas av-mamma, joka yrittää ulkoistaa kaiken opettamisen koululle 🙄 Miksi niitä lapsia pitää pykätä, jos ei niiden kanssa viitsi tehdä mitään? Kodin kuuluu opettaa perusasiat lapselle, eli laittakaa se känny pois ja alkakaa kasvattaa!
Nim. Vela
Suomalaislasten hyvät Pisa-tulokset johtuivat varmasti siitä, että kansalaisilla oli silloin hyvä ja sujuva lukutaito.
Toki matematikan osaamiseen vaikuttivat muutkin syyt.