Ilmaisia keinoja parantaa omaa elämänlaatua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on hyviä vinkkejä (yhteydenpito ystäviin, luonnossa liikkuminen, kalastus) mutta entäpä kun just ne laskee omaa elämänlaatua, että ei ole ystäviä eikä mahdollisuutta luonnossa liikkumiselle saati kalastamiselle.

Tuo luonnossa ulkoilu on melko tasan poissuljettua pk-seudulla asuvalle autottomalle. Itse kävin kerran julkisilla nuuksiossa ja toiste en mene, koska sielläkin oli julmetusti väkeä ja se mekkala ja ihmispaljous bussissa ja junassa nollasi kyllä täysin sen nautinnon mitä luonnosta sai. Ja tuolloin ei ollut edes mitenkään erityisen hieno sää. 

Mä haen luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa. Tosin vihaan muutenkin julkisia ihan yli kaiken.

Jos on muuttanut maalta kaupunkiin, niin kestää aikansa ennen kuin sisäistää, että luonto täällä ei ole sama kuin luonto maalla. Täällä luontoa on puskat pihalla (niissäkin käy lintuja!), lähikallion

Stadissahan on ihana meri ja rannat. Mene Mustikkamaalle, Suomenlinnaan. Seurasaaressa on kiva kävellä. Ihan eri kaupunginosissa on mukava, jos tykkäå erilaisista arkkitehtityyleistä vanha Munkka ja Kulosaari, Eira, Kaivari.

Mene auttamaan löytöeläintaloille 🐈🐱🐕💚

Nukkua tarpeeksi. Mahdollisuuksien mukaan aikatauluton elämä. Oman mielen mukaista.

Minusta paras on jäädä kokonaan pois työelämästä. Se vie terveyden ja ihmis suhteet, ja harrastukset ja oman perheen. Olen ollut kotiäiti monta vuotta kun olin pienten lasten äiti, 4 lasta, ja en tiedä parempaa työt kuin se. Oli aina aikaa lapsille, kodille, asioiden hoitoon, miehelle, ystäville, ja kotona oli paljon tekemistä että en olisi mitenkään ehtinyt olla töissä ja huolehtia sen jälkeen kodista ja lapsista ja itsestäni. Päivääkään en katunut, tekisin kaiken uudelleen.

Rahasta viis, se ei korvaa sitä  aikaa jonka olin kotiäitinä, parasta maailmassa.

Työ stressaa, sairastuttaa, vihastuttaa, eikä sillä ole mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa. Ihailen äitejä jotka pystyvät hoitamaan kaiken työssä ollessa, mutta kyllä siinä kärsii kaikki ja äiti itse. 

Kun olet itse kunnossa ja onnellinen, kaikki muutkin ovat. 

Nuku riittävästi! Useimmat tarvitsevat kahdeksan tuntia ja jotta tämän saa niin käytännössähän kannattaa mennä sänkyyn jo vähän ennen kuin heräämisaikaan on tasan 8h. Yksi avain riittävään ja laadukkaaseen uneen on ettei selaa ikinä somea sängyssä.

Suomessa ei ole sellaista kohtaa kuin ihan parin muutaman kaupungin keskustassa mistä ei pääsisi luontoon kävellen melko lyhyttäkin matkaa. Ja niissä Pasila Tikkurila Tampereissakin on puistoa, lähiömetsää yms.

Todella harvan päivittäinen luontoannos on joku jylhä kansallismaisema ja Karhunkierros tai saaristoretki aamuin illoin. 

Itse olen asunut mm. Kuusamossa, Somerolla, Lahdessa, Helsingissä ja Vantaalla.. Luonnonrauhan määrässä on tottakai valtavat erot mutta kaikkialta löytyy luontoa ja rauhallisia paikkoja missä ulkoiluttaa niin koiria kuin lapsiakin, tai käydä vaan itsekseen tauolla pieni kävely. 

Sitten jos ei ole liikuntarajoitteinen ja aivan täysin rahaton niin pääsee helposti tosiaan eri luontopaikkoihin, pk-seudullakin on muitakin kuin ne somehehkutusNuuksion yleisimmät pari ruuhkareittiä. 

Ulkoilu, vaikka kävely, edes vartin.

Mulla ei ole ajokorttia ja korona-aikaan etätyöt aloittanut mies tavannut viedä ja hakea mut töistä. Työpäivien jälkeen olen yleensä aina niin poikki, etten jaksa enää lähteä erikseen ulos lenkille tai minnekään. Olen alkanut lähteä töistä kävellen ja mies hakee mut noin puolesta välistä matkaa. Löysin ihanan ulkoilureitinkin samalla. 

Voi vaikuttaa, että olen ihan laiskaperse, mutta taustalla mulla sairastelua ja erilaista oireilua, syytä koitettu tutkia, mut oon luovuttanut osin, kun ei tarkkaan selviä mitään. Joudun sinnittelemään diagnoosin puutteen takia työelämässä. Arki on aikamoista selviytymistaistelua. Tämä voi vaikuttaa tosi pieneltä teolta, mutta itselle tällä on ihan suurensuuri merkitys ollut.

Mikä tämä on stremio + torrentio? 

                   ota iisisti

Älä lue vauvapalstaa tai somekommentteja. Jätä ne kaikki muutamaksi viikoksi ihan kokonaan pois, ja huomaat olossasi muutoksen. Suosittelen lämpimästi. Toteutan tuon itsekin taas joulusta eteenpäin.

Elämänlaatua lisäävät kaikki asiat, mistä pidät, mitä teet mielelläsi ja mikä on samalla itsestäsi välittämistä ja huolehtimista.

Esimerkiksi kaljoittelu ei siis kelpaa, vaikka kuinka tykkäisi dokaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Pidä kiitospäiväkirjaa.

Polta kynttilöitä (tai takkaa, jos on).

Kuuntele äänikirjaa (kirjaston kautta onnistuu tai kyttää ilmaisia pätkiä eri palveluista, jos et halua maksaa).

 

Muuten hyvä, mutta kynttilöiden poltto tekee todella huonoa keuhkoille ja pilaa sisäilman. 

Vierailija kirjoitti:

Hankkiudu eroon paskoista "kavereista".

Juu, riman alta vaan joka asiassa. Sillä tyylillä varmistaa sen, että kaikki vastoinkäymiset ja negatiiviset asiat elämässä tuntuvat maailmanlopulta.

Rimanalittaja ei opi koskaan selviytymisen ja ihmissuhde- ym. oleellisia taitoja, jotka todellakin lisäisivät myös sitä elämänlaatua, antaisivat voittajan tunnetta ym. hyvää.

Ajattelutavan muutos: mitä jos sinulla on jo kaikki, mitä onneen tarvitset. Ei tarvitse tavoitella mitään. 

Emigrera. Inget förbättrar livskvaliteten för en finländare mera än det. Skatterna sjunker, vädret blir bättre och mängden regler minskar. Folk är inte heller så noga med alla regler och andra petitesser. Som pricken på i, kommer inte de vars skatter inte skulle sjunka med dig. Snacka om livskvalitet.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole ajokorttia ja korona-aikaan etätyöt aloittanut mies tavannut viedä ja hakea mut töistä. Työpäivien jälkeen olen yleensä aina niin poikki, etten jaksa enää lähteä erikseen ulos lenkille tai minnekään. Olen alkanut lähteä töistä kävellen ja mies hakee mut noin puolesta välistä matkaa. Löysin ihanan ulkoilureitinkin samalla. 

 

Voi vaikuttaa, että olen ihan laiskaperse, mutta taustalla mulla sairastelua ja erilaista oireilua, syytä koitettu tutkia, mut oon luovuttanut osin, kun ei tarkkaan selviä mitään. Joudun sinnittelemään diagnoosin puutteen takia työelämässä. Arki on aikamoista selviytymistaistelua. Tämä voi vaikuttaa tosi pieneltä teolta, mutta itselle tällä on ihan suurensuuri merkitys ollut.

Eihän mitään erillisiä lenkkejä tarvitakaan. Ne voi olla jopa liikarasitus, jos on stressiä liikaa ja jos ei kerran fyysisesti jaksa enää työn jälkeen. Mutta jos työmatka sujuu liikkuen, niin anna ihmeessä palaa juuri silloin, kun sitä virtaa sinulla on. Nimenomaan juuri tuollaista suositellaankin, että se liikunta tulee luonnolliseksi osaksi omaa elämänrytmiä. Itse teen esim. työmatkat pyörällä ja jätän nykyään sen pyöränkin kauemmas ja kävelen loppumatkan. Todellakaan en enää sen lisäksi erikseen kuntoile, vain toisinaan voin muuten vain lähteä ulkoilemaan.

Siivoa pois turha roina kotoa.Tämä minulle kehoituksena ,että pääsen eroon kaikesta jotka ottavat tilaa kotona. 

Täysin ilmainen asia: nuku riittävästi. Aivan valtava vaikutus elämään, eikä maksa mitään :). 

Vierailija kirjoitti:

Minusta paras on jäädä kokonaan pois työelämästä. Se vie terveyden ja ihmis suhteet, ja harrastukset ja oman perheen. Olen ollut kotiäiti monta vuotta kun olin pienten lasten äiti, 4 lasta, ja en tiedä parempaa työt kuin se. Oli aina aikaa lapsille, kodille, asioiden hoitoon, miehelle, ystäville, ja kotona oli paljon tekemistä että en olisi mitenkään ehtinyt olla töissä ja huolehtia sen jälkeen kodista ja lapsista ja itsestäni. Päivääkään en katunut, tekisin kaiken uudelleen.

Rahasta viis, se ei korvaa sitä  aikaa jonka olin kotiäitinä, parasta maailmassa.

Työ stressaa, sairastuttaa, vihastuttaa, eikä sillä ole mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa. Ihailen äitejä jotka pystyvät hoitamaan kaiken työssä ollessa, mutta kyllä siinä kärsii kaikki ja äiti itse. 

Kun olet itse kunnossa ja onnellinen, kaikki muutkin ovat. 

Olen kotiäitiydestä pelkästään positiivista mieltä. Mutta olet selvästikin ihan vääränlaisessa palkkatyössä ollut, jos se ei mitään muuta sinulle antanut kuin rahaa.