Perheensisäinen adoptio ilman biologisen isän suostumusta
Meillä on meneillään adoptioprosessi, missä mieheni adoptoi vanhimman lapsemme. Meillä on myös kaksi yhteistä lasta. Mies on ollut myös vanhimman lapsen elämässä siitä asti kun tämä oli taapero ja lapsi kutsuu häntä isäksi. Biologista isää kutsuu nimellä. Biologiseen isään lapsella ei ole mitään yhteyttä koska biologinen isä ei halua tavata, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Biologinen isä on nähnyt lapsen viimeksi tämän ollessa noin vuoden, nyt lapsi on kohta jo koululainen.
Ongelma adoptiossa on kuitenkin se että biologinen isä vastustaa adoptiota. Tavallaan osasin odottaa sitä että vastustaa, vaikka sitten ihan vaan periaatteesta. Biologinen isä on tällä hetkellä isä vain juridisesti, +biologisesti, hän ei ole lapsen huoltaja eikä myöskään osallistunut lapsen elatukseen ensimmäisiä kuukausia lukuunottamatta. Erosimme aikoinaan lapsen isän arvaamattoman ja väkivaltaisen käytöksen vuoksi.
Tiedän että perheensisäinen adoptio voidaan tietyissä tilanteissa vahvistaa myös silloin vaikka biologinen isä vastustaa adoptiota, mikäli adoptio on lapsen edun mukaista. Voisiko tämä olla sellainen tilanne?
Kommentit (82)
Vai että voi bioisällä vielä olla halua tutustua lapseensa? Hahah. Jos on nähnyt lapsen viimeksi 1v niin tuskin kovin suurta halua on tutustuakaan jos ei ole lähes kouluikäistä sen jälkeen edes nähnyt. Ei siinä mitään sidettä ole.
Kun isäpuoli adoptoi lapsen, saa lapsi kaksi läsnäolevaa juridista vanhempaa. Se on aina vahvempi, jos esimerkiksi ap kuolisi, niin lapselle jäisi todellinen isä, tämä isäpuoli, myös juridisesti vanhemmaksi. On myös lapsen etu että lapsi saa elatusta molemmilta juridisilta vanhemmilta. Tällä hetkellä ei saa kuin yhdeltä ja isäpuolelta. Adoptio muuttaisi tilanteen vain vastaamaan nyt jo olemassaolevaa tilannetta myös juridisesti.
Miksi on mikään pakko olla juridinen vanhempi? Oheishuoltajuudenhan miehesi saa satavarmasti noilla spekseillä. Vai onko tarkoitus vain näpäytellä ja kiusata bioisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko että onnistuu. Bioisä ei ilmeisesti ole ollut väkivaltainen lasta kohtaan tms. Pelkkä välinpitämättömyys ei vielä ole riittävä peruste ja toisekseen jos hän vastustaa adoptiota niin se tarkoittaa että hän haluaa pysyä juridisena isänä.
Bioisän mielipide ja haluamiset sellaisenaan ei ole mikään merkitsevä asia kun adoption vahvistamisesta päätetään. Päätös tehdään lapsen edun mukaan.
Ja tässä tapauksessa ei ole kovinkaan montaa asiaa mikä puoltaisi sitä että bioisä olisi edelleen juridinen isä. Hänellä ei ole ilmeisesti minkäänlaista suhdetta lapseen joten hänellä ja lapsella ei ole mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaistakaan suhdetta. Hän ei myöskään osallistu lapsen elatukseen millään tavalla. Mikä siis tässä olisi lapsen edun mukaista että hän olisi lapse
Tällaiset isät osoittaa kiinnostusta lapseensa yleensä siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa itse tienaamaan rahaa tai sitten siinä vaiheessa, kun yksinäinen vanhuus alkaa pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi on mikään pakko olla juridinen vanhempi? Oheishuoltajuudenhan miehesi saa satavarmasti noilla spekseillä. Vai onko tarkoitus vain näpäytellä ja kiusata bioisää?
Mitkä bioisän ansiot mielestäsi puoltaa sitä seikkaa että bioisän pitäisi saada edelleen olla juridinen isä?
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Mitä tarkoitat lapsen edulla, jonka adoptio hänelle toisi?
Miksi olette aloittaneet hakuprosessin tsi jatkaneet sitä isän kieltäytymisestä huolimatta?
Vierailija kirjoitti:
Vai että voi bioisällä vielä olla halua tutustua lapseensa? Hahah. Jos on nähnyt lapsen viimeksi 1v niin tuskin kovin suurta halua on tutustuakaan jos ei ole lähes kouluikäistä sen jälkeen edes nähnyt. Ei siinä mitään sidettä
Ei voi tietää. Isä saattaa pitää äitiä häiriintyneenä ja katsoa lapsen kannalta paremmaksi olla sekaantumatta; kun lapsi on 12-vuotias, hän saattaa vaikka muuttaa isänsä luokse niin halutessaan. Tai olla aikuisena yhteydessä,kun äiti ei pysty sitä manipuloimaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat lapsen edulla, jonka adoptio hänelle toisi?
Miksi olette aloittaneet hakuprosessin tsi jatkaneet sitä isän kieltäytymisestä huolimatta?
Meinaatko että lapsen pitäisi elää bioisän oikkujen mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että voi bioisällä vielä olla halua tutustua lapseensa? Hahah. Jos on nähnyt lapsen viimeksi 1v niin tuskin kovin suurta halua on tutustuakaan jos ei ole lähes kouluikäistä sen jälkeen edes nähnyt. Ei siinä mitään sidettä
Ei voi tietää. Isä saattaa pitää äitiä häiriintyneenä ja katsoa lapsen kannalta paremmaksi olla sekaantumatta; kun lapsi on 12-vuotias, hän saattaa vaikka muuttaa isänsä luokse niin halutessaan. Tai olla aikuisena yhteydessä,kun äiti ei pysty sitä manipuloimaan.
Mistä sitten johtuu että bioisä laiminlyö jopa elatusvelvollisuutensa?
Miksi ihmeessä lapsi muuttaisi tuntemattoman ukon luo?
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Vierailija kirjoitti:
Silloin viette lapselta oikeuden periä bioisä ja bioisovanhemmat.
Jos nyt mitään perittävää edes on?
Kannattaa ajaa asiaa, moni seikka puoltaa adoptiota. Juridisesti katsottuna merkittävää on mm. se, että lapsi perii sisarustensa kanssa tasavertaisesti, ja huoltajuus säilyy varmemmin jos Ap sattuisi kuolemaan.
isäpuoleni adoptoi minut kun olin jo täysi-ikäinen, silloinkin bioisältä kysyttiin mielipidettä. Hän jätti suostumuksen allekirjoittamatta lähinnä periaatteesta, muttei se vaikuttanut asiaan mitenkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Kenen vastuulla on olla sen lapsen puolella, kun toinen vanhempi laiminlyö lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Lapsenko olisi pitänyt asia itse hoitaa? Äiti on hänen virallinen huoltajansa ja toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii täten myös alaikäisen taloudellisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Kenen vastuulla on olla sen lapsen puolella, kun toinen vanhempi laiminlyö lasta?
Kenen luulet elättäneen lasta kun bioisää ei ole huvittanutkaan hoitaa velvollisuuksiaan?
Olisko se äiti? Ja ilmeisesti myös isäpuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Sinulta puuttuu ajattelukyky kokonaan? Totta hitossa se on lähivanhemman velvollisuus huolehtia, että lapsen etu toteutuu.
Jos isä ei ole millään tavalla edes pyrkinyt lasta näkemään, niin en usko oikeuden katsovan, että isällä olisi enää minkäänlaista osaa lapsen elämässä ja siksi varmaan olettaisin, että adoptio onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heittämällä menee varmasti läpi jos adoptiota haette. Biologinen isä on laiminlyönyt jopa ainoaa olemassa olevaa velvollisuuttaan, elatusvelvollisuutta ilmeisesti lapsen koko elämän ajan. Eiköhän oikeus katso että adoptio on lapsen edun mukainen.
Ihan samalla tavalla äiti on laiminlyönyt kun ei ole hakenut lapselle kuuluvaa etuutta. Lapsella on oikeus saada elatusta kummallakin vanhemmalta ja äiti on ollut lapsen virallinen edunvalvoja.
No nyt on kyllä oikea ajattelun helmi. Äidin vika että isä laiminlyö elatusvelvollisuuden!
Sinulta puuttuu ajattelukyky kokonaan? Totta hitossa se on lähivanhemman velvollisuus huolehtia, että lapsen etu toteutuu.
Mitä ihmettä sepität. Tässähän lähivanhempi on yksin ja isäpuolen kanssa vastannut lapsen elatuksesta. Lapsi on saanut riittävän elatuksen. Mitä elatusvelvollinen bioisä sen sijaan on tehnyt?
En ymmärrä... miks lapsen eduksi ei voi mitään katsoa, silloin kun toi lapsi oli vielä äidinsä sisällä? Kyllä mun mielestä miehillä myös pitäisi olla oikeus aborttiin!
Nimittäin juridinen abortti! Miehen pitäisi voida hylätä lapsi tämän olleessaan äidinsä kohdussa!!!