Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko rakastuneelle ehdottaa kaverisuhdetta?
27.11.2023 |
Tilanne se, että törmäsin tinderissä ikäiseeni mieheen, joka asuu vieläpä melko lähellä. Erittäin mielenkiintoinen tyyppi, olemme treffailleet pari kuukautta. Käyneet elokuvissa, syömässä, lenkillä, teatterissa, ja varsinkin käyneet tosi hyviä keskusteluita. Mies on minuun hyvin ihastunut, sanoi kerran viinipäissään olevansa rakastunutkin. Vähän vierastan näin nopeaa tunteiden tunnustamista ja sitä että mies tuntuu lähestulkoon palvovan minua.
Tämän ja muutaman muun painavan syyn vuoksi (toinen liittyy arvoihin, minä esim. teen työtä jota hänen arvomaailmansa ei kestä, tyyliin toinen on vegaani ja toinen kasvattaa lihakarjaa, ja toinen haluaa lapsia, toinen ei) en näe meitä yhdessä. Miestä tämä arvoristiriita ei näytä haittaavan, ja kuulemma lasten hankkimattajääminenkään ei haittaisi, mutta olen itse melko varma että näistä tulisi isoja ongelmia tulevaisuudessa.
Ehdotin miehelle, että voisimmeko olla kavereita, ja siis ihan oikeasti kavereita, eikä vaan pehmeänä tekosyynä esitettynä. Olisin todella iloinen näin fiksusta uudesta ystävästä elämässäni.
Mies suostui tähän, mutta luulen että osaksi sen vuoksi, että toivoo meistä tulevan vielä joskus jotain. Vähän sinnepäin lipsauttikin "ehkä joskus sitten muutakin..."
Onko eettisesti väärin pitää "friendzonella" ihmistä, joka on rakastunut sinuun ja toivoo enemmän, jos olet itse 99% varma ettette ikinä ala pariskunnaksi?
Vai voinko ajatella niin, että minä hänelle olen melko selvästi kantani ilmaissut (ok, jätin prosentin mahdollisuuden, mistäs ikinä varmaksi tietää mitään elämässä) mutta että hän siis pitäköön huolen itsestään ja lopettakoon ystävyytemme, jos se käy hänelle vaikeaksi?
N37
Kommentit (85)
Aloittaja on päättänyt sekä säästää että syödä kakun. Et voi tehdä molempia. Olin sinkkuna monet kerrat tilanteissa missä jonkun naisen kanssa oli vaikka kuinka mukavia säännöllisiä yhdessäoloja, fyysisyyttä ja orastavaa kiintymystä. Mutta kun oli selvä syy miksen voinut kuvitella suhdetta, niin ei sellaista voi loputtomiin jatkaa.
Mitä enemmän muuten tarjoat seuraasi miehelle antamatta enempää, niin sitä vaikeampi hänen on päästä sinusta yli. Pahimmillaan hänelle syntyy pidempiaikainen pysyvä ahdistus tilanteesta. Sinä saisit mitä haluat, mutta mies voisi pahoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit tietenkin ehdottaa mutta hän tekee sitten omat ratkaisunsa. Minulle on ehdotettu lyhyen tapailun jälkeen tilanteessa, jossa olin itse korvia myöten vielä rakastunut. Ei voinut vähempää kiinnostaa vaikka vakuuttelin että sopii hyvin. En koskaan enää ottanut häneen mitään yhteyttä ja poistin hänet somestani sekä hänen numeronsa. Eipä sillä, ei hänkään enää koskaan ottanut minuun yhteyttä, vaikka itse ehdotti että jatketaan yhteydenpitoa.
Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia että heistä haluaa joko kaiken tai ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä jotain inhoan, niin naisia jotka pitävät miestä kaverizonella. Onneksi itse tunnistan nämä nykyään ajoissa ja heivaan luiskaan.
Tämä. Nai-seksi on henkilö nimetty käyttötarkoituksen mukaan. Harvalla sinkkunaisella on miespuolisia kavereita, koska naisen seura pelkiltään ei ole minkään arvoista.
Väännä sille miehelle rautalangasta tuo oma näkemyksesi teidän suhteenne tulevaisuudesta. Se on mies. Jos mutiset jotain epämääräistä, ehkä sitten joskus.... niin se jää odottamaan kieli pitkällä, ja tuskastuu siihen. Jos rakkaus kuolee, niin siitä ei jää ystävyyttä jäljelle. Ei vaikka olis miten fiksu mies. Miehelle se on joko tai.
Vierailija kirjoitti:
Toi voi toimia niin kauan kun olet sinkku, mutta varaudu että "ystävyys" loppuu draamaan tai ghostaamiseen siinä vaiheessa kun löydät miehen, josta oot kiinnostunut. Silloin sydän särkyy molemmilla, jos toisistanne tykkäätte (sä ystävänä ja hän enemmänkin).
Noin tulee tapahtumaan täysin varmasti. Onko tämä aloitus provo? 37-vuotias nainen ei ymmärrä tällaista elämän perusasiaa? Sen ymmärtäisi, jos kysyjä olisi 20-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mielestäni ihan rehellistä ystävyyttä, että ehdottaa sille sinuun rakastuneelle ihmiselle ystävyyttä. Rakastunut ihminenhän on valmis kokonaisvaltaiseen suhteeseen, johon kuuluu myös seksi ja seksuaalinen halu. Jos toinen osapuoli ei tunne tuollaista halua, niin mielestäni on tosi väärin ehdottaa kaveruutta tai ystävyyttä ja toivoa, että toisen tunteet laimenisivat. Mielestäni pitää olla suora ja rehti, eikä jäädä johonkin ystävyydeksi nimettyyn tosi epämääräiseen suhteeseen.
En ole asiantuntija, mutta eikö Tinderiin mennä 99% parisuhteen haku mielessä? Kai siellä voi ihan ystävystyäkin, mutta itse miehenä etsin naisessa vain ja ainoastaan parisuhdetta. Siis omalla kohdallani parisuhdetta. Ei FWB, ei yön yli tms.
Kun mies on pääsääntöisesti se aloitteellinen osapuoli, niin aika monta kertaa tulee turpiin yhtä onnistumista kohti. Mutta millekään friendzonelle en jäisi. Sitä varten on äijät, jos ystävyyttä kaipaa. Ja miesten kaveruus on 1000 kertaa helpompaa ja mutkattomampaa. Mutta siis, jos et halua suhdeta, kerro se niin selvin sanoin kuin osaat. mies ei ole synnynnäinen rivien välistä tai pään asennosta tulkitsija.
Vierailija kirjoitti:
Naiset haluavat kaverimiehiä vain yhteen tarkoitukseen, tasapainoksi sekoilusuhteilleen ja itsetunnon kohottamiseen aina kun sekoilusuhteessa tulee osumaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Usein kuvioon liittyy myös suoranainen hyväksikäyttö palvelusten kautta.
Mä peukutin tätä ylös, vaikka olen osittain eri mieltä: siis itsellänikin on kaverimiehiä, mutta välillämme ei ole koskaan ollut mitään romanttista, korkeintaan jonkun kanssa joku orastava "ihastutaanko vai ei, no ei ihastuta", eikä sen kummempia palveluksia, mitä nyt kavereiden kesken muutenkin voisi olla sukupuolesta riippumatta. Ja olen parisuhteessa, kuten kaveritkin ja ollaan kavereita myös puolisoidemme kanssa (itse asiassa eräänkin kaverimiehen puolisosta on nyttemmin tullut mun hyvä ystävä).
Mutta ap:n tapauksessa kuvio on ihan toinen, kun miehellä selvästi on suuretkin tunteet ap:tä kohtaan, niin onhan se nyt ihan vaan ap:n itsekästä ajattelua, että voisi pitää toista siinä "kaverina", kun toinen voi elätellä vaikka kuinka kauan toiveita muusta. Voihan se olla kiva tietää, että aina jos saa siipeen muualta,yksi ainakin aina uskollisesti ihailee, mutta ei se tilannetta sen reilummaksi tee. Siis miehen itsensä takia, nyt peli poikki ja etsit ystävät ja kaverit muualta! Varsinkin sitten, jos alat kehitellä parisuhdetta jonkun toisen kanssa, tilanne voi äityä tosi hankalaksi ja viimeistään silloin menetät "ystäväsi". Parempi nyt suoraan vaan lopettaa kaikki kaveeraus. Älä ole itsekäs, sinun tapauksessasi ystävyys ei vaan toimi tai ole aitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Haluat vain käyttää toista hyväksi omaan yksinäisyyteesi ja puutteisiisi. Anna hyvän miehen mennä ja löytää joku joka arvostaa häntä.
Naiset ovat sitä mieltä, että voivat olla miesten kavereita. Täydentääkseen omaa osaamattomuuttaan tai muita puutteita. Miehet eivät koskaan katso hyvällä naistensa mieskavereita, eivätkä päästä muita miehiä omalle 'tontilleen'. Miksiköhän? Ehkä miehet tietävät mitä 'kaveri'miesten mielessä liikkuu. Eli se ei suinkaan ole kaveruus :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehdottaisi kaverisuhdetta enkä rakastuneena tuollaiseen suostuisi. Melkein pahinta mitä voit rakastuneelle tehdä. Ei ihminen voi päättää tunteistaan, itsestä tuntuisi oudolta kaveeraata ihmisen kanssa, joka olisi minuun rakastunut. Varoisin varmaan koko ajan sanomisiani ja tekemisiäni, ettei toinen vaan ala kuvitella mitään. Samoin itse rakastuneena olisi kyllä tuskallista olla tekemisissä rakkauden kohteen kanssa vain kaverimielessä.
Sanon nyt suoraan: EI kannata.
Mies ja nainen ovat joko rakastajia, tai he eivät ole mitään. Tee valintasi.
Ainoat naiset, joiden kanssa olen ollut ystäviä, ovat olleet lesboja (sivumennen todettuna: huippuporukkaa), koska siinä tilanteessa seksuaalisuus ei pääse ystävyyttä pilaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli myös nainen joka oli ehkä lopuksi enemmänkin kaveri. Olimme myös sängyssä jonkun kuukauden ajanjakson aikana ja hän oli välillä ihmeellisen ahdistunut. Olisin ottanut hänet, mutta hän sanoi ettei tunne minua kohtaan sellaisia tunteita. Oli tietystibrehellistä sanoa se, mutta ihmettelen kuinka hän oli aivan täpinöissään sängyssä ja huusi kun sai. Sitten nukahti viereeni. Seuraavana päivänä saattoi olla sitten taas ahdistuneen oloinen. Ehkäpä oli hyvä ettei siitä tullut mitään. Ei sitä olisi jaksanut pitemmän päälle
Vierailija kirjoitti:
Naiset haluavat kaverimiehiä vain yhteen tarkoitukseen, tasapainoksi sekoilusuhteilleen ja itsetunnon kohottamiseen aina kun sekoilusuhteessa tulee osumaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Usein kuvioon liittyy myös suoranainen hyväksikäyttö palvelusten kautta.
Itse olen myös kokenut tätä. Kyllä ollaan maireata kun kysytään avuksi johonkin. Jos on ollut hieman kauemmin kestävä juttu, niin onpa saattanut saada pilluakin siinä välissä. Silloin olen käyttänyt tilaisuuden ja poistunut takavasemmalle. Nykyään en enää edes viitsi sormea oikaista jos joku sattuman tuttu ottaa jonkun tällaisen asian puheeksi. Ja ei tällaisella ole todellakaan mitään tekemistä ystävyyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jessus mitä kommentointia taas. :D Mies typistetään tahdottomaksi pikkulapseksi jolla ei ole minkäälaista vastuuta omista ihmissuhteistaan.
Ap, sinä et tee mitään väärin kun olet ollut miehelle rehellinen tunteistasi ja aikeistasi. On miehen valinta ja vastuulla miten hän toimii, voiko ja haluaako hän olla ystäväsi vai ei.
Ei tuollaisessa tilanteessa ystävyydelle. Ehdottomasti ei.
Kuten moni on nostanut esiin, tilanne on a) ihastunutta hyväksi käyttävä ja b) tuottaa 100% varmuudella ongelmia tulevaisuudessa.
Nostan vielä kohdan b) esille, ja tarkoitan sillä sitä, että se tuottaa ongelmia, jos b1) sinä löydät miehen, johon rakastut; tai b2) mies löytää naisen johon hän rakastuu ja joka rakastuu häneen.
Eli tilanteessa b1) tästä sinuun ihastuneesta kaverimiehestä alkaa aivan varmasti paljastua "uusia puolia", ja tilanteessa b2) on iso riski sille, että tämän "kaveri" miehen uusi naisystävä kuulee tai saa selville, että hänen miehellään on ollut (on ehkä vieläkin) tunteita sinua kohtaan, ja kokee itsensä tässä tilanteessa sinun seurassasi epävarmaksi.
Eräs mies esitti ystävää vuosia, kunnes normi kaverijuhlien yönä heräsin, kun kähmi rintojani. En ollut ikinä tajunnut että niin fiksua esittävä onkin vain elukka. Lääkäri on. Terveisiä päijät-hämeen sairaanhoitopiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat sitä mieltä, että voivat olla miesten kavereita. Täydentääkseen omaa osaamattomuuttaan tai muita puutteita. Miehet eivät koskaan katso hyvällä naistensa mieskavereita, eivätkä päästä muita miehiä omalle 'tontilleen'. Miksiköhän? Ehkä miehet tietävät mitä 'kaveri'miesten mielessä liikkuu. Eli se ei suinkaan ole kaveruus :D
Nuorilla tai lapsellisilla ihmisillä varmaan näin. Kypsempään ikään ehtineillä on ennättänyt olla monenlaisia tapaamisia ihmisten kanssa, osaan on tutustuttu jo lapsena tai nuorena koulussa, toisiin harrastuksien myötä, joihin työkuvioissa, joihinkin muiden ystävien myötä.
Jos ihminen on avoin, reilu ja ylipäätään kykeneväinen hyvään ystävyyteen, hän kyllä ystävystyy näissä ihmisten kanssa sukupuolesta riippumatta. Joihinkin syvemmin, joihinkin pinnallisemmin.
Ja yllätyshän se monelle on, että kaikki eivät katsele toisiaan koko ajan pano mielessä, eli ympärilleen pelkin panosilmin.
Mutta se mielestäni todellakin edellyttää, että ystävystytään. Ei rakastuta, ei kuolailla, ei tunneta semmoista vetoa toisiinsa. En minä naispuolisten ystävieni kanssa pohdi, mitä he ajattelevat minusta seksuaalisessa mielessä, enkä tahdo tehdä sitä miespuolistenkaan kanssa. Erityisen ahdistavaa ja mahdotonta olisi tietää, että he haluavat jotain muuta enemmän kuin ystävyyttä.
Eli: ei onnistuisi itseltäni. Seksi ja seksuaaliset ajatukset eivät kuulu ystävyyteen. Toki aviomieheni on myös ystäväni, mutta ennen kaikkea rakastettuni. Mutta ei hän koskaan katsele minua samoin silmin kuin ystäväni tekevät, niin kritiikin kuin muunkin suhteen. Hänelle olen jotain muuta kuin ystävilleni.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli myös nainen joka oli ehkä lopuksi enemmänkin kaveri. Olimme myös sängyssä jonkun kuukauden ajanjakson aikana ja hän oli välillä ihmeellisen ahdistunut. Olisin ottanut hänet, mutta hän sanoi ettei tunne minua kohtaan sellaisia tunteita. Oli tietystibrehellistä sanoa se, mutta ihmettelen kuinka hän oli aivan täpinöissään sängyssä ja huusi kun sai. Sitten nukahti viereeni. Seuraavana päivänä saattoi olla sitten taas ahdistuneen oloinen. Ehkäpä oli hyvä ettei siitä tullut mitään. Ei sitä olisi jaksanut pitemmän päälle
Uutisia sulle: nainenkin voi haluta pelkästään ja ainoastaan seksiä. Olit siinä hänelle sopiva ja hän piti seksistä kanssasi, mutta muuten ihmisenä et ollut tyyppiä, jonka kanssa hän halusi parisuhteen.
Onko sulle miehenä koskaan käynyt niin, että ajattelet, että panisin, mutta en mä ton kanssa suhdetta halua? Jos, niin sitten ymmärrät, että tällä naisella oli ihan sama tilanne.
Se, joka on vähemmän ihastunut/ei-rakastunut, omaa valtaa siihen, joka on rakastunut. Vastuu. Se on piinaa sille ihastuneelle/rakastuneelle. Jos oikeasti välittää toisesta, niin päästää irti. Muutoin toinen jää toivomaan.
Alue: Aihe vapaa
Naiset haluavat kaverimiehiä vain yhteen tarkoitukseen, tasapainoksi sekoilusuhteilleen ja itsetunnon kohottamiseen aina kun sekoilusuhteessa tulee osumaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Usein kuvioon liittyy myös suoranainen hyväksikäyttö palvelusten kautta.