Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko rakastuneelle ehdottaa kaverisuhdetta?
27.11.2023 |
Tilanne se, että törmäsin tinderissä ikäiseeni mieheen, joka asuu vieläpä melko lähellä. Erittäin mielenkiintoinen tyyppi, olemme treffailleet pari kuukautta. Käyneet elokuvissa, syömässä, lenkillä, teatterissa, ja varsinkin käyneet tosi hyviä keskusteluita. Mies on minuun hyvin ihastunut, sanoi kerran viinipäissään olevansa rakastunutkin. Vähän vierastan näin nopeaa tunteiden tunnustamista ja sitä että mies tuntuu lähestulkoon palvovan minua.
Tämän ja muutaman muun painavan syyn vuoksi (toinen liittyy arvoihin, minä esim. teen työtä jota hänen arvomaailmansa ei kestä, tyyliin toinen on vegaani ja toinen kasvattaa lihakarjaa, ja toinen haluaa lapsia, toinen ei) en näe meitä yhdessä. Miestä tämä arvoristiriita ei näytä haittaavan, ja kuulemma lasten hankkimattajääminenkään ei haittaisi, mutta olen itse melko varma että näistä tulisi isoja ongelmia tulevaisuudessa.
Ehdotin miehelle, että voisimmeko olla kavereita, ja siis ihan oikeasti kavereita, eikä vaan pehmeänä tekosyynä esitettynä. Olisin todella iloinen näin fiksusta uudesta ystävästä elämässäni.
Mies suostui tähän, mutta luulen että osaksi sen vuoksi, että toivoo meistä tulevan vielä joskus jotain. Vähän sinnepäin lipsauttikin "ehkä joskus sitten muutakin..."
Onko eettisesti väärin pitää "friendzonella" ihmistä, joka on rakastunut sinuun ja toivoo enemmän, jos olet itse 99% varma ettette ikinä ala pariskunnaksi?
Vai voinko ajatella niin, että minä hänelle olen melko selvästi kantani ilmaissut (ok, jätin prosentin mahdollisuuden, mistäs ikinä varmaksi tietää mitään elämässä) mutta että hän siis pitäköön huolen itsestään ja lopettakoon ystävyytemme, jos se käy hänelle vaikeaksi?
N37
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Eli minäkö olen vastuussa toisen tunteista? Vaikka olisin suoraan sanonut, että haluan vain ystävyyttä?
Aika paha paikka. Oikeasti pidän hänestä ja näkisin meissä loistavat kaverukset, mutta 99% varma olen siitä, ettei meidän suhde toimisi. Miettikää nyt itse, jos toinen hautaa lapsihaaveensa, tuloksena on karvasta katkeruutta. Eikä tämä ollut edes ainoa syy miksei meistä voisi tulla mitään.
Ap
Aikas turhaa roikkumista.
Mutta teet kuin teet.
Mä en sen miehen asemassa haluais kaveerata. Jättäisin siihen.
Itse hän päättää. Ja voihan olla että se kaveeraus on hänelle helppoa. Saa edes viettää kanssasi aikaa.
En tiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi voi toimia niin kauan kun olet sinkku, mutta varaudu että "ystävyys" loppuu draamaan tai ghostaamiseen siinä vaiheessa kun löydät miehen, josta oot kiinnostunut. Silloin sydän särkyy molemmilla, jos toisistanne tykkäätte (sä ystävänä ja hän enemmänkin).
No kyllä se jonkin sortin loukkaus varmasti on, mutta ei varsinaisesti mitenkään väärin.
Suunnitelmasi ei tule onnistumaan,mies odottaa koko ajan "ystävyyden" muuttuvan muuksi.
Mitä tahansa ap täällä selitteletkin, niin olet sisimmältäsi aika tympeä ihminen. Kunnon Sex and the City -Carrie.
Nyt vain leikit toisen tunteilla ajatellen vain ja ainoastaan itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP haluaa fwb -suhteen?
Onko mies joku ääripersu?
Jos olet asian ilmaissut selkeästi niin mun mielestä se on täysin OK. Itse oon ehkä vähän samantyyppisessä tilanteessa, joskaan mitään rakkaudentunnustuksia ei ole tullut. Mutta oon joutunut jarruttamaan tätä tyyppiä ja tuonut sen ilmi moneen kertaan että kavereita ollaan vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä voin sanoa että friendzone roikotus on oikeasti todella syvältä. Se voi alkuun tuntua mukavalta olla ihastuksen lähellä mutta pikkuhiljaa turhautuminen kasvaa ja lopulta se on ihan äärimmäisen turhauttavaa ja todennäköisesti mielenterveydelle ja itsetunnolle haitallista. Ei koskaan enää.
Minuakin on roikutettu kaverizonella, sitten vielä haukuttu ulkonäköä. En puhu enää mistään muusta kuin ihan arkiasioista, en edes omistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ollut naisena kiinnostunut ystävästäni (myös naisista pitävä nainen), mutta hän ei ollut kiinnostunut minusta ja mitä halusimme elämältämme, oli erilaista. Olin se enemmän ihastunut osapuoli ja käyttäytymisessänikin sen varmaan näki. Mutta ystävyytemme jatkui, tosin niin, että tämä ystävä ei ollut kanssani kahden missään, näimme vain isommalla porukalla, eikä hän useinkaan tullut kun kutsuin porukan menoihin. Mutta nyt tästä on jo vuosia, tunteet haalenneet ja voimme kahdestaankin nähdä.
Miesten suhteen en tiedä toimiiko sama. Jos toinen jää "roikkumaan" epätoivoisesti toiseen, niin ei se tee hyvää sille roikkujalle. Mutta kukin voi itse olla roikkumisestaan vastuussa. En vain usko, että mies siihen ap:n tapauksessa pystyy. Oppii sitten kantapään kautta.
Aviomies oli sitä mieltä että 20 vuoden avioliiton voi siirtää kaverizonelle kun haluaa. En suostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mielestäni ihan rehellistä ystävyyttä, että ehdottaa sille sinuun rakastuneelle ihmiselle ystävyyttä. Rakastunut ihminenhän on valmis kokonaisvaltaiseen suhteeseen, johon kuuluu myös seksi ja seksuaalinen halu. Jos toinen osapuoli ei tunne tuollaista halua, niin mielestäni on tosi väärin ehdottaa kaveruutta tai ystävyyttä ja toivoa, että toisen tunteet laimenisivat. Mielestäni pitää olla suora ja rehti, eikä jäädä johonkin ystävyydeksi nimettyyn tosi epämääräiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa että friendzone roikotus on oikeasti todella syvältä. Se voi alkuun tuntua mukavalta olla ihastuksen lähellä mutta pikkuhiljaa turhautuminen kasvaa ja lopulta se on ihan äärimmäisen turhauttavaa ja todennäköisesti mielenterveydelle ja itsetunnolle haitallista. Ei koskaan enää.
Mutta eihän friendzonelle ole pakko jäädä jos se tuntuu liian pahalta. Voi sanoa, ettei pysty olemaan pelkästään kaveri ja sen vuoksi lopettaa yhteydenpidon. Eihän siinä ketään roikoteta jos on sanottu että kaveruutta enempää ei ole ilmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa että friendzone roikotus on oikeasti todella syvältä. Se voi alkuun tuntua mukavalta olla ihastuksen lähellä mutta pikkuhiljaa turhautuminen kasvaa ja lopulta se on ihan äärimmäisen turhauttavaa ja todennäköisesti mielenterveydelle ja itsetunnolle haitallista. Ei koskaan enää.
Mutta eihän friendzonelle ole pakko jäädä jos se tuntuu liian pahalta. Voi sanoa, ettei pysty olemaan pelkästään kaveri ja sen vuoksi lopettaa yhteydenpidon. Eihän siinä ketään roikoteta jos on sanottu että kaveruutta enempää ei ole ilmassa.
Miksi pitää kavereita jotka haluavat olla muutakin kuin kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väärin miestä kohtaan. Tuon "kaveruuden" vuoksi hän elättelee toiveita teistä kahdesta. Parempi pistää välit poikki ja antaa miehen toipua tunteistaan ja löytää arvoisensa naisen. Sä vain kidutat miestä tuollaisella "kaveruudella".
N44
Itse naisena pitäisin miestä vajaana, jos hän katsoisi olevansa minua parempi päättämään, mikä minulle on hyväksi.
Joo, voihan se olla typerää ja voihan siinä ottaa takkiinsa. Mutta kyllä minulla on aikuisena ihmisenä oikeus tehdä omat tyhmyyteni ilman, että kukaan tulee holhoamaan ja suojelemaan tunteitani puolestani. Sama koskee muita. Ei se mies mikään lapsi ole, jota pitäisi suojella itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa että friendzone roikotus on oikeasti todella syvältä. Se voi alkuun tuntua mukavalta olla ihastuksen lähellä mutta pikkuhiljaa turhautuminen kasvaa ja lopulta se on ihan äärimmäisen turhauttavaa ja todennäköisesti mielenterveydelle ja itsetunnolle haitallista. Ei koskaan enää.
Mutta eihän friendzonelle ole pakko jäädä jos se tuntuu liian pahalta. Voi sanoa, ettei pysty olemaan pelkästään kaveri ja sen vuoksi lopettaa yhteydenpidon. Eihän siinä ketään roikoteta jos on sanottu että kaveruutta enempää ei ole ilmassa.
Miksi pitää kavereita jotka haluavat olla muutakin kuin kavereita?
Voivat ihmisinä olla niin kiinnostavia ja kivoja muuten. Ja jos se ihailu ei ole mitään outoa läähätystä vaan aikuismaisesti kerrottu tunteista, niin voisi ajatella että järkevä ihminen osaa ottaa pakit myös niin, ettei niiden takia koko itsetunto romahda.
Se voi toimia maksimissaan niin pitkään kun pysyt erossa muista miehistä. Jos se mies saa tietää, että sinulla romanttista säpinää jonkun toisen miehen, mies raivostuu siitä. Mies kokee tällöin samanlaista mustasukkaisuutta kuin olisi oikeasti suhteessa. Tilanne voi päättyä todella huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa että friendzone roikotus on oikeasti todella syvältä. Se voi alkuun tuntua mukavalta olla ihastuksen lähellä mutta pikkuhiljaa turhautuminen kasvaa ja lopulta se on ihan äärimmäisen turhauttavaa ja todennäköisesti mielenterveydelle ja itsetunnolle haitallista. Ei koskaan enää.
Mutta eihän friendzonelle ole pakko jäädä jos se tuntuu liian pahalta. Voi sanoa, ettei pysty olemaan pelkästään kaveri ja sen vuoksi lopettaa yhteydenpidon. Eihän siinä ketään roikoteta jos on sanottu että kaveruutta enempää ei ole ilmassa.
Miksi pitää kavereita jotka haluavat olla muutakin kuin kavereita?
Voivat ihmisinä olla niin kiinnostavia ja kivoja muuten. Ja jos se ihailu ei ole mitään outoa läähätystä va
Miehille pelkkä naiskaveri ei ole minkään arvoinen. Romanttinen suhde on ainoa mitä mies tavoittelee naisesta. Siihen romanttiseen pakettiin sisältyy myös ystävyys.
Alue: Aihe vapaa
Itse jotenkin ajattelen, että väistämättä miehen ensihuuma minuun laimenee ajan kuluessa. Näinhän käy parisuhteissakin, miksi sitten ei tässä. Ehkä sen myötä koko ajan paremmin pystyisi hänkin ajattelemaan minua vain kaverimielessä?
Ap