Jatkaisitko tässä tapauksessa vielä miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

En tietenkään jatkaisi. Alussa voidaan edetä hitaasti, se on mun mielestä ihan ymmärrettävää ettei heti tiedä onko valmis kyseisen henkilön kanssa suhteeseen. Jotkut lämpenee hitaammin. Mutta sitten kun on päätetty olla yhdessä niin sitten joko ollaan tai erotaan, joku tauko on ihan outo ajatus. Mitä se edes tarkoittaa? Erotaan koska ei haluta olla toisen kanssa, mutta kuitenkin roikotetaan toista siltä varalta että yksin onkin vielä kurjempaa?

Mun käsityksen mukaan tuollaiseen suhteeseen on yleensä synnätty aivan suinpäin eli ei tosiaankaan ole edetty hitaasti. Tai tuo syntääminenkin on väärä sana ja oikeampi on takerruttu tai ainakin toinen on takertunut ja toinen ei sitten ole hennonnut alkaa irtautumaan, koska on kuitenkin edes se joku ja ihanhan se nyt siedettävä on..

Ja nämä ei tosiaankaan ole mitään hunksimiehiä kuten ei ole nämä naisetkaan instababeja vaan juurikin tuollaisia parisuhteita muodostuu heidän välille joilla ei käy flaksi käytännössä ikinä. Sitten kun käy niin siihen takerrutaan kuin oljenkorteen vaikka oltaisiin kuinka vääränlaisia toisilleen. Sitä ei oikein edes haluta nähdä vaan usein toivotaan, että toinen muuttuisi sopivammaksi tai jopa ihan toisenlaiseksi mutta se toinen välttää nyt, koska vihdoin on joku jonka kanssa olla parisuhteessa (nainen) ja joku jonka kanssa harrastaa seksiä (mies) ja eroavaisuudet/ongelmat katoaa kätsästi sillä, että niistä, tai mistään muustakaan syvällisemmästä tai tärkeästä, ei jutella.

Aikansa sitä auvoa kestää, mutta sitten alkaa oikuttelu tavalla tai toisella koska siinä suhteessa ei ole hyvä olla ja kaikki tärkeä on lakaistu maton alle.

En jatkaisi. Mies ei ole rakastunut sinuun eikä se muuksi muutu. Eihän hän edes yritä enää esittää. Varmaan ihmettelee itsekin jos jäät odottamaan hänen päätöstään. Tee se hänen puolestaan, adios ja verkot takaisin vesille. Ansaitset parempaa!

EI! Ei mitään miettimis taukoa  osta tälle kunnon rukkaset semmoset , joissa on lämmin Teddy vuori niillä tarkene talvella . Ja näin lumitöiden aikaan oikein erin omaiset.🧤

"Laulakoot sitten" Rukkaset mä sain"

Vierailija kirjoitti:

2-3 ensimäistä vuotta on suhteessa sitä aikaa, kun toista ei voi nähdä eikä koskettaa tarpeeksi eli sitä vaaleanpunaisten lasien aikaa. Jos toinen ilmoittaa vajaan kahden vuoden jälkeen, että haluaa pitää taukoa ei siitä enää elinikäistä tai pitkää suhdetta synny.

2-3 vuotta? Kuusi kuukautta. Älä luo ihmisille vääriä yliromantisoituja odotuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tietenkään jatkaisi. Alussa voidaan edetä hitaasti, se on mun mielestä ihan ymmärrettävää ettei heti tiedä onko valmis kyseisen henkilön kanssa suhteeseen. Jotkut lämpenee hitaammin. Mutta sitten kun on päätetty olla yhdessä niin sitten joko ollaan tai erotaan, joku tauko on ihan outo ajatus. Mitä se edes tarkoittaa? Erotaan koska ei haluta olla toisen kanssa, mutta kuitenkin roikotetaan toista siltä varalta että yksin onkin vielä kurjempaa?

 

 

 

Mun käsityksen mukaan tuollaiseen suhteeseen on yleensä synnätty aivan suinpäin eli ei tosiaankaan ole edetty hitaasti. Tai tuo syntääminenkin on väärä sana ja oikeampi on takerruttu tai ainakin toinen on takertunut ja toinen ei sitten ole hennonnut alkaa irtautumaan, koska on kuitenkin edes se joku ja ihanhan se nyt siedettävä on..

Ja nämä ei tosiaankaan ole mitään hunksimi

Syntääminen on väärä sana jo senkin takia, ettei sitä ole olemassa. Tarkoitit rynnätä, mutta kirjoitit sen kahdesti väärin.

Ei tarvitse miettiä kahta kertaa, en jatkaisi. Deletoisin joka paikasta, enkä ottaisi enää mitään yhteyttä. Uutta vaan tilalle. En edes tarvitsisi minkäänlaista keskustelua mistään. 

Kakkosen kolmosen nainen siellä koittaa pitää ylemmän tason miestä väkisin joustamalla ja olemalla patjana tarvittaessa. Säälittävää. Jätä se sika!

Aika erikoinen käsitys ihanasta miehestä. Vai onko ihana juuri siitä syystä, että olette tarpeeksi kaukana toisistanne?

Luin vain aloitusviestin. Kuulostaa siltä, että mies joko halusi tauon koska halusi kokeilla deittailla muita, tai sitten hänellä on vain vaikeaa oman jaksamisen tms suhteen. Tiedät itse varmaan paremmin kummasta on kyse. Riippuu sitten omista toiveistasi, haluatko jatkaa tuossa tilanteessa. 

Mies, joka on naisesta kiinnostunut, on todella kiinnostunut, eikä halua päästää naistaan vahingossakaan vapaalle jalalle. Hän ei todennäköisesti ole sinusta kiinnostunut. Voithan kysyä häneltä, että mistä kiikastaa. Mitä sinä olet hänelle liikaa tai liian vähän.

Tai sitten voit ilmoittaa, että sinua ei tällainen soutaminen ja huopaaminen kiinnosta: heihei. Jos olet miehen mielessä ja kiinnostat häntä, hän kyllä palaa luoksesi.

Nyt Ap pää pystyy ja itsearvostuksen lippu korkealle!

Oot ehkä mukava mut onks sul löysä pesä tai ookko lihonnu täs parin vuoden aikana?

Mitä ihmeen taukoa, ei sellaisia ole olemassakaan. Sitä joko ollaan tai ei olla, ja nyt ei olla. Mies on siis pistänyt suhteen poikki. En ottaisi takaisin. Parikymppisenä jo opin että nuo edes-takas veivaamiset johtaa vaan entistä huonompaan suhteeseen.

Kysymys kuuluu mihin tuosta enää palataan? Itselle ainakin tulisi tunne asioiden olleen valetta toisen osalta. Mitään noin isoa asiaa ei kukaan voi päättää yksin, jos ollaan parisuhteessa. Eikä tuollainen ole mikään katsotaan nyt fiiliksen mukaan, tai kokeillaan juttu. Jos ei tule kertaakaan kyselyä, ihmettelyä miksi et itse ota yhteyttä. Et saa järkeviä vastauksia. Asioista ei oikeasti puhuta vaan jätetään noin ilmaan. Ja kuitenkin vajaa 2 vuotta takana, eikä mikään satunnainen tuttavuus. On tuo äärettömän kylmää toimintaa. Nyt olisi hyvä hetki lopettaa noihin kalasteluihin vastaaminen  ja jättää mies pelaamaan ihan omia pelejään yksin. Tuossa ei voi kun hävitä. Luottamus, avoin keskustelu ja kriiseissä ratkaisukeskeisesti toimiminen ei ole mikään kompromissi, josta voi joustaa.

Kiitos vastauksista. Selkeä mielipide on että mun ei kannattaisi enää olla yhteydessä häneen ja että hän kohtelee minua huonosti. Olen miettinyt mitä niin pahaa olen tehnyt tai miten paha ihminen olen kun näin blokataan. Toki meillä on ollut erimielisyyksiä mutta ei minun mielestä mitään sellaista mikä oikeuttaisi tähän. Ja se on totta, että ei suhteessa pitäisi pelätä tai olla varuillaan, ei se ole oikein. Miehestä ei ole edelleenkään kuulunut mitään enkä tiedä kuuluuko. En edes tiedä mitä hänelle sanoisin jos soittaisi. Toisaalta mieli tekisi itse soittaa ja sanoa suorat sanat ja toisaalta tekisi mieli unohtaa koko mies. Toisaalta taas surettaa koko tilanne. On tosi ristiriitaiset ja ikävät fiilikset, lamaantunut olo. Mut kiitti vielä kaikille viesteistä, ne pisti ajattelemaan. Ap

Miten tällaisiin suhteisiin ajaudutaan? Miksi naiset suostuvat epäkunnioittavaan käytökseen miesten tahoilta?

Kyllä tuo suhde on ohi. Blokkaa tyyppi ja siirry eteenpäin. Ikävä tilanne, mutta Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Selkeä mielipide on että mun ei kannattaisi enää olla yhteydessä häneen ja että hän kohtelee minua huonosti. Olen miettinyt mitä niin pahaa olen tehnyt tai miten paha ihminen olen kun näin blokataan. Toki meillä on ollut erimielisyyksiä mutta ei minun mielestä mitään sellaista mikä oikeuttaisi tähän. Ja se on totta, että ei suhteessa pitäisi pelätä tai olla varuillaan, ei se ole oikein. Miehestä ei ole edelleenkään kuulunut mitään enkä tiedä kuuluuko. En edes tiedä mitä hänelle sanoisin jos soittaisi. Toisaalta mieli tekisi itse soittaa ja sanoa suorat sanat ja toisaalta tekisi mieli unohtaa koko mies. Toisaalta taas surettaa koko tilanne. On tosi ristiriitaiset ja ikävät fiilikset, lamaantunut olo. Mut kiitti vielä kaikille viesteistä, ne pisti ajattelemaan. Ap

Niin sinä mietit, murehdit ja ihmettelet. Mies ei taida edes ajatusta uhrata sinun miettimiseen, saatikka että häntä kiinnostaisi kuulla miten sinulla menee. Tuskinpa tuollaista kumppania haluat loppuelämäksesi?  Pidät hyvät muistot mutta muutoin vapauta itsesi tuosta "ihanasta" miehestä ja siirry elämässä eteenpäin.

Mies voi yrittää takaisinkin jos ei muuta naista löydy tai on taas seuraa, seksiä ja huomiota  vailla. Älä ota takaisin. Sama peli tulee varmaan jatkumaan ja ennenpitkää alat pelätä niitä toistuvia hylkäämisiä sekä esille nostamiasi puheenaiheita ettei mies taas hylkää. Näin kävi minulle. Menin aivan rikki henkisesti. 

Helposti alkaa tuollaisessa suhteessa kaipaamaan niitä ihania aikoja mutta sitten mennään taas kohti välttelyä ja hylkäämisiä. Tuollaisesta epävarmasta suhteesta kannattaa luopua ennenkuin olet traumasiteessä mieheen. Ei hän tule muuttumaan. 

No en todellakaan jatkaisi.