Äitini on tavarahamsteri - onko toivoa?
Isäni kuoltua parisenkymmentä vuotta sitten, äitini jäi asumaan omakotitaloon. Tässä parinkymmenen vuoden aikana paikat ovat pikkuhiljaa täyttyneet kaikenlaisista tavaroista. Vanhoja huonekaluja (myös kirpputorilöytöjä), koriste-esineitä, kasveja (kuihtuneet ovat paikoillaan) jne jne. Kaikenlaista arvotonta roinaa. Joka ikinen huone, siis ihan jokainen on täynnä, jopa portaat. Tavaroiden keskellä on kulkuaukkoja, jotka joskus ovat nekin tukittu uusilla hankinnoilla. Mitään roskapostiakaan ei voi heittää pois, koska joukossa voi olla jotain "arvokasta", niinpä paperia on ihan kaikkialla.
Palokuorma on valtava, jos halutaan karmeimmasta päästä lähteä. Lämmityskulut eivät ainakaan pienene, kun jokaisen patterin edessä on roinaa. Ketään ydinperheen ulkopuolelta ei voi päästää käymään, kun häpeää tilaa. Kulkeminen on vaikeaa ja kun on kohta 80-vuotias, niin terveyskään ei välillä sallisi ylimääräisiä liikkeitä vaan siksi, että pääsisi sohvalle istumaan (sen peitellyn lehtikasan viereen).
Me lapset emme saa siivota. Hermostuminen alkaa välittömästi jos katsookaan jotain romuläjää sillä silmällä, että pitäisi siirtää. Edelleen ostellaan kirpputoreilta kaikenlaista ja kun kevät tulee, niin kiireesti ostellaan kaikenlaisia kasveja, jotka ovat istutusruukuissaan pihalla (vuosia). Nurmikkoa ei ajeta ja ei, me lapset emme saa ajaa. Allekirjoittanut on kerran tyhjentänyt pari kassillista melkein vuodenkin vanhoja ruokatavaroita, esim. tarjouslihoja jotka ovat olleet lämpimässä ja pakkauslaatikko on räjähtämäisillään (siis mädäntymässä).
Äitini kärsii, me lapset kärsimme ja tilanne pikkuhiljaa vain huononee. Ei ole mitään järkeä, että kunnon pikkuhiljaa vääjäämättä heikentyessä asuinolosuhteet aiheuttavat vain stressiä, koti ei ole levon paikka. Onko tilanteeseen mitään apua? Onko kukaan saanut hamsteria kuntoutumaan, tajuamaan tilanteensa ja hankkiutumaan tarpeettomasta tavarasta eroon?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vertaistuesta. Tietynlaista hamstrausta oli ehkä aistittavissa jo viime vuosituhannen puolella, mutta kun silloin ei asunut yksin, niin ylimääräistä tavaraa ei kertynyt niin paljoa. Sehän se tässä huolestuttaa, kun vauhti tuntuu hiljakseen kiihtyvän. Mitään ei heitetä pois. Kyllä, lapsuutensa oli köyhä ja ehkä hiukan samaa vikaa siskoissaan, mutta noiden linkitettyjen taudikuvausten mukaan lapsuuden deprivaatio ei ole edellytys keräilypakkoon ja itse uskon tämän.
Kaikkein tylsintä tässä on se, että ne oikeasti arvokkaat asiat, eli vanhat valokuvat ovat siellä jossain. Ehkä jopa vielä kehityskuorissaan. Käyttökelpoisia työkaluja on varmasti romujen alla tai muuta käyttökelpoista. Mutta päällä on lapsenkorkuisia tavarakasoja.
En usko, että me lapset olemme tekemässä huoli-ilmoitusta tässä vaiheessa. Kuten ketjussa on todettu, jä
Kuulostaa hirvittävän kalliilta pitää taloa kaksi vuotta tyhjillään tavaran takia. Harkitsitteko kuolinpesille myymistä tai ihan roskalavojen tilaamista? Mitä tekisit nyt jälkikäteen, kun tiedät, millainen urakka oli? Itselläni tämä on vielä edessä, kun läheisestä aika jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja joulu tulee, mummoille kannetaan lisää turhaa tavaraa, kynttilöitä jalkoineen, pyttyjä ja liinoja ja tavaraa entisen päälle. Sukkia, huiveja, hartialiinoja jne
Uskokaa ies jos mummo sanoo:mitään en tarvitse.
Miten tämä liittyy aiheeseen?
????? Mitenkäkö liittyy? Kuoleman jälkeen syytetään mummon kun on tavaraa huusholli täyteen.
Varmaan näissä hamstraamistapauksissa ei ole kyse siitä, että mummo on saanut liikaa lahjoja, vaikka on niistä kieltäytynyt.
Tämä sinun aggressiivinen paasauksesi, jälkeläisten näpäyttäminen ja hamstraavien vanhusten puolustelu ei millään tavalla liity aiheeseen.
Kiitos tästä. Itse hamsterin tyttärenä olen niin poikki vielä kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen, että en osannut edes suhtautua tavallasi tuohon viestiin, mutta aivan oikeassahan olet. On tässä paljon keräiltävää, ennen kuin sielu on kutakuinkin ehjä. Niin paljon hylkäämistä, surua ja pettymystä on pitänyt vuosien varrella kestää, että siinä olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi kymmenelle.
Minä muistuttaisin tästä, että kannattaa kiinnittää ekstrahuomiota omaan jaksamiseen, ja mahdollisimman tehokkaasti laittaa viestiä viranomaisille, sosiaalipuolelle ja terveydenhuoltoon. Ilman sitä kaikki vain venyy entisestään. Muistuttelen myös muistisairauden todennäköisyydestä. Kyllä omakin äitini oli huono heittämään vanhoja tavaroita pois, mutta kaikki korostuu kun pää alkaa pettää muutenkin. Ei hän aiemmin olisi nakellut vaippoja pitkin vessan lattiaa niin, että hän kahlasi niiden keskellä. Mutta varmasti hamstraustaipumus sai hänet jättämään ne laittamatta roskiin alun perin.
Oho, ketju siis palautettiin! En ole tiennyt että se on mahdollista. Hyvä ap, hyvä ylläpito!
"Kuulostaa hirvittävän kalliilta pitää taloa kaksi vuotta tyhjillään tavaran takia. Harkitsitteko kuolinpesille myymistä tai ihan roskalavojen tilaamista? Mitä tekisit nyt jälkikäteen, kun tiedät, millainen urakka oli? Itselläni tämä on vielä edessä, kun läheisestä aika jättää."
Olen eri mutta et selvästikään tuttu himohamstraamisen kanssa. Asunto ei ole tyhjä, vaan se on kattoon asti täynnä roskaa, romua ja kaikenlaista sälää. Ei sellaista kukaan osta. Sisälle joutuu menemään avaruuspuvun näköisessä varustuksessa kaasunaamarissa. Tavallinen siivousammattilainen ei edes tee noita, vaan olisi pitänyt olla sellainen, joka siivoaa rikospaikkoja ym. ainakin meidän tapauksessa. Komerosta hyppäsi rotta minunkin naamalleni eli oli se melkoista touhua kaikkineen. Vain yksi huone oli sellainen, johon mahtui kävelemään sisälle. Sisällä ei siis varsinaisesti ole tavaroita, vaan roskaa. Kaiken joutui heittämään pois paitsi kolme puista huonekalua ja taulut. Rotat olivat repineet kaiken lattiatasolla olevan reikäiseksi ja rottien ulosteet ja virtsa olivat pilanneet huonekalut. Rotanpesiä oli tekstiilikasoissa ym.
Ei paljon hamsterin elämä ja kuolema rasittanut. Kuoleman jälkeen siivousfirma paikalle ja 7 kuormalavaa lähti tavaraa kaatopaikalle.
Ihminen on sitä mitä on, turha sitä on yrittää väkisin muuttaa. Itse tapasin äitiäni aina kodin ulkopuolella ja keskityin ihmiseen, en siihen tavaraan mikä hänellä oli kotonaan.
Onpas vanhukset heitteillä kun kukaan ei käy heitä näköjään katsomassa. No joka päivähän täällä luetaan: taatusti en auta enkä mene hautajaisiin. Kuitenkin se tavaran siivous eessä jos vaikka kuitenkin talosta ja tontista jotain saisi
Vierailija kirjoitti:
Ei paljon hamsterin elämä ja kuolema rasittanut. Kuoleman jälkeen siivousfirma paikalle ja 7 kuormalavaa lähti tavaraa kaatopaikalle.
Ihminen on sitä mitä on, turha sitä on yrittää väkisin muuttaa. Itse tapasin äitiäni aina kodin ulkopuolella ja keskityin ihmiseen, en siihen tavaraan mikä hänellä oli kotonaan.
Meillä rasitti. Roskiin ja "aarteiden" seassa oli rahaa ja tärkeitä papereita. Ei voinut jättää siivousfirman perkattavaksi.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
"Kuulostaa hirvittävän kalliilta pitää taloa kaksi vuotta tyhjillään tavaran takia. Harkitsitteko kuolinpesille myymistä tai ihan roskalavojen tilaamista? Mitä tekisit nyt jälkikäteen, kun tiedät, millainen urakka oli? Itselläni tämä on vielä edessä, kun läheisestä aika jättää."
Olen eri mutta et selvästikään tuttu himohamstraamisen kanssa. Asunto ei ole tyhjä, vaan se on kattoon asti täynnä roskaa, romua ja kaikenlaista sälää. Ei sellaista kukaan osta. Sisälle joutuu menemään avaruuspuvun näköisessä varustuksessa kaasunaamarissa. Tavallinen siivousammattilainen ei edes tee noita, vaan olisi pitänyt olla sellainen, joka siivoaa rikospaikkoja ym. ainakin meidän tapauksessa. Komerosta hyppäsi rotta minunkin naamalleni eli oli se melkoista touhua kaikkineen. Vain yksi huone oli sellainen, johon mahtui kävelemään sisälle. Sisällä ei siis varsinaisesti ole tavaroita, vaan roskaa. Kaiken joutui heittämään pois paitsi kolme puista h
Tässä tapauksessa otettiin varmasti yhteyttä myös tuholaistorjuntaan ja näitäkin palveluita tarvittiin? Siivoojien, edes näiden rikospaikkasiivoojien ei edes ole lupa tällaisia toimenpiteitä tehdä, vaikka vahvojakin pesu ja puhdistusainetta käyttäjätkin. Näihin varsinaisiin tuholaistorjuntatoimenpiteisiin tarvitaan kuitenkin tuon alan yrityksen työntekijä.
Kiihkouskovaisten narsistien jälkeläisten oireilua.
Huoli-ilmoitus ja palotarkastaja paikalle.
"Tässä tapauksessa otettiin varmasti yhteyttä myös tuholaistorjuntaan ja näitäkin palveluita tarvittiin? Siivoojien, edes näiden rikospaikkasiivoojien ei edes ole lupa tällaisia toimenpiteitä tehdä, vaikka vahvojakin pesu ja puhdistusainetta käyttäjätkin. Näihin varsinaisiin tuholaistorjuntatoimenpiteisiin tarvitaan kuitenkin tuon alan yrityksen työntekijä. "
Ei tarvittu tuholaistorjujia, ötököitä oli elintarvikejätteissä ja ruuantähteissä, jotka houkuttivat myös rottia. Kun pihapiiri ja roskat siivottiin ja rottien pesimispaikat poistettiin sisältä ja ulkoa, niin rottia ei ole enää näkynyt. Talossa oli myös ulostetta ja virtsaa, niiden takia tarvittiin suojaimia. Luteita siellä tuskin oli, koska niitä ei kotoperäisenä ole paitsi lepakoissa lepakkoluteita.
Keskustelu on näköjään palautettu. Saataisiinkohan nyt keskustelurauha niille, joita aihe kiinnostaa.
Lieneeköhän Suomessa miten hamstraukseen perehtyneitä terapeutteja? Myönnän, että tarvitsisin apua, mutta haluaisin jonkun oikeasti asiansa osaavan. T. Hamsteri
Vierailija kirjoitti:
Kiihkouskovaisten narsistien jälkeläisten oireilua.
Alapeukuttajat, kyllä tämä tutun tuttuun sopii. Ollut kai ankea lapsuus kun pitää kerätä turvaa tavaroista ja hallita perheenjäseniä.
Ei hukata tätä tärkeää aihetta tuonne kymmenien sivujen päähän. Nyt kun on keskustelurauha.
Vierailija kirjoitti:
Lieneeköhän Suomessa miten hamstraukseen perehtyneitä terapeutteja? Myönnän, että tarvitsisin apua, mutta haluaisin jonkun oikeasti asiansa osaavan. T. Hamsteri
Ei ole minun tietääkseni, koska hamstraukseen ei ole olemassa mitään virallista hoitosuositusta. Ennen sitä hoidettiin kuten pakko-oireita eli pyrittiin vähentämään ahdistusta, jota hamstraamalla hallitaan. Mutta kaikki eivät ilmeisesti ole ahdistuneita, jolloin ahdistusta vähentävä hoito ei auta.
Lueskelin näitä netistä aikoinaan hyvin laajasti, vaikka meidän hamsteri ei ole hoitoon halunnutkaan. Hänen mielestään me muut olemme häntä vastaan ja haluamme tuhota käyttökelpoista tavaraa yms. Ja hän on jo sen verran iäkäs, ettei hoito varmaan auttaisi, vaikka sitä olisikin tarjolla.
Sinulla on hyvä tilanne, jos olet itse ymmärtänyt tarvitsevasi apua. Jos raivausta on kertynyt paljon, niin sekin on todella iso urakka yksistään. Ammattiraivaajilla vai mitä järjestäjiä ovatkaan on ilmeisesti kokemusta tällaisesta toiminnasta, mutta jos toimintaa tehdään hitaasti tavara kerraan ja keskustellen, niin tulee varmasti erittäin kalliiksi, jos kyseessä on ihan oikea hamsteri.
Huomasittehan että tämä on palautettu häiriköstä huolimatta. Mutta hänen kommenttejaan ei ole poistettu? Jatketaan keskustelua.
Varmaan näissä hamstraamistapauksissa ei ole kyse siitä, että mummo on saanut liikaa lahjoja, vaikka on niistä kieltäytynyt.
Tämä sinun aggressiivinen paasauksesi, jälkeläisten näpäyttäminen ja hamstraavien vanhusten puolustelu ei millään tavalla liity aiheeseen.