Kertokaapa naiset: miksi niin moni nainen haluaa erota 40-50 -vuotiaana?

Selasin deitti ilmoituksia ja ymmärrän miksi osa nuorista miehistä ei kelpaa nuorille naisille. En mäkään ottaisi niitä edes näin yli 40 - vuotiaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys ja omahyväisyys on naisilla syy hylätä mies. M28

Onhan se toki itsekästä ,kun nainen ei enää suostu ilmaiseksi kotipiiaksi ja pimperoksi, josta joutuu vielä maksamaan 50% menoista ja katsomaan sohvalla verkkareissa röhnöttävää ja röhkivää perunaa kaukosäädin kädessä...

Ja taas av-leidi on iskenyt itselleen omaa tasoaan paremman miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla vaihdevuosien tuoma libidon katoaminen oli asia, joka sinetöi eropäätöksen. Kun olin vielä seksistä kiinnostunut, se lähensi minua ja miestäni ja piti suhteen kasassa, mutta kun tämä katosi huomasin ettei suhteessa ihan hirveästi ole kiinnipitämisen arvoista. Ja mitä omien kavereideni kanssa olen jutellut niin en ole ainoa, jolle on käynyt juuri näin.

Mitenkä tuo on mahdollista? "Libidon katoaminen"? Tällähän todistellaan todistelemasta päästyä että nainen on vaihdevuosissaan "seksuaalisuutensa huipulla"?

Niin mitenkä se sitten on, katoaako libido vai oletteko seksuaalisuutenne huipulla?

Siinä meillä on taas mies, joka ei tajua, että naiset on yksilöitä.

Hän on ilmeisesti oppinut tältä palstalta, että kaikki miehet ovat sitä ja tätä, joten miksi sitten naiset muka ovatkin yksilöitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuttavapiirissä lähiaikoina eronneet keski-ikäiset naiset ovat vaihtaneet suoraan toiseen mieheen eli salasuhteiltu on.

Minun tuttavapiirissä taas miehet ovat vaihtaneet uuteen naiseen ja naiset asuvat yksin. Joillakin miehistä jo useampi vaihto takana. 

Sitä teinien kahden päivän ihastumisten vaihtoa nyt ei oikein voi verrata aikuisten suhteisiin. 

Puhuin kyllä aikuisista miehistä. Nyt 45 v erosi kaksi vuotta sitten 20 v kestäneestä avioliitostaan rakastuttuaan työkaveriinsa. Muuttivat yhteen asumaan ja n vuosi sitten avovaimo vaihtui harrastuspiireissä tavattuun nykyiseen avovaimoon. Toinen esimerkki yli 70 v. Neljäs vaimo kierroksessa. Toki ovat varmaan pershäiriöisiä nämä miehet. Lapset ovat myös jääneet äitiensä hoidettaviksi. Kasva isoksi, älä aikuiseksi, onkin yhden tällaisen nyt kolmannessa avioliitossa olevan (60v) miehen motto. Myös naisissa on näitä suhteesta heti toiseen vaihtavia. Ehkä yksinolo pelottaa tai tuntee olevansa huonompi ilman parisuhdetta. En tiedä. Lapsille rankkaa.

Olen 40v nainen ja koen olevani seksuaalisesti huipussani juuri tässä iässä. Tiedän, mikä tuntuu hyvältä ja miten tuotan nautintoa miehelleni. Ollaan oltu yhdessä 15v. Meillä on mieheni kanssa paljon läheisyyttä ja erittäin tyydyttävää seksiä. Lapset tulevat teini-ikään, joten omaa aikaa on enemmän ja kerkeän urheilla ja pitää itsestäni hyvää huolta. Fyysisesti olen paremmassa kunnossa jopa kuin nuorempana, vaikka aina oon tykännyt liikunnasta. Eli ihan en allekirjoita tuollaista väitettä, että naiset ja miehet rapistuu 40-50-vuotiaana, kai me ollaan kaikki yksilöitä. Toki elämäntavat vaikuttavat isosti. 

Nelikymppisenä onkin moni vielä ihan vireessä ja terässä. Helposti. Kun 50 tulee niin kummasti saattaa tilanne muuttua. Olen yllättynyt tästä vähän, vaikkei kai pitäisi. Olen ollut jo muutaman vuoden sinkku ja tuntuu ihan helpottavalta ajatus elellä yksin.

Seksi yksistään tapailun syynä tuntuu entistäkin vastenmielisemmältä. 

Tavallaan vähän haikeaa ja toisaalta ihanaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen ja koen olevani seksuaalisesti huipussani juuri tässä iässä. Tiedän, mikä tuntuu hyvältä ja miten tuotan nautintoa miehelleni. Ollaan oltu yhdessä 15v. Meillä on mieheni kanssa paljon läheisyyttä ja erittäin tyydyttävää seksiä. Lapset tulevat teini-ikään, joten omaa aikaa on enemmän ja kerkeän urheilla ja pitää itsestäni hyvää huolta. Fyysisesti olen paremmassa kunnossa jopa kuin nuorempana, vaikka aina oon tykännyt liikunnasta. Eli ihan en allekirjoita tuollaista väitettä, että naiset ja miehet rapistuu 40-50-vuotiaana, kai me ollaan kaikki yksilöitä. Toki elämäntavat vaikuttavat isosti. 

Moni on nelikymppisenä ja vielä tuosta ehkä 5 vuottakin. Useinhan keho tuottaa naishormoneita jopa nuoruutta enemmän siinä vaiheessa kun munasarjat alkaa väsymään, mutta kun aivolisäke piiskaa niitä entistä kovemmin toimimaan, niin ne vielä pystyvät. Siksi monella, ei kaikilla, on esivaihdevuosi-iässä seksuaalisuuden huippu. Sitten kun vaihdevuosia kohti menevä prosessi etenee iän myötä pidemmälle, tilanne muuttuu. Toki, osa säilyy edelleen hyvin seksuaalisina, mutta suuri osa myös menettää kiinnostuksensa seksiin, joko osin tai kokonaan. Ja myös ne ikääntymismuutokset alkaa näkyä ja tuntua ihan eri tavalla kuin ennen. (Hormonikorvaushoito ei näihin yleensä auta, koska siinä pyritään terveyssyistä antamaan pienin mahdollinen annos, jolla hankalat oireet pysyy pois)

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä onkin moni vielä ihan vireessä ja terässä. Helposti. Kun 50 tulee niin kummasti saattaa tilanne muuttua. Olen yllättynyt tästä vähän, vaikkei kai pitäisi. Olen ollut jo muutaman vuoden sinkku ja tuntuu ihan helpottavalta ajatus elellä yksin.

Seksi yksistään tapailun syynä tuntuu entistäkin vastenmielisemmältä. 

Tavallaan vähän haikeaa ja toisaalta ihanaakin. 

Joo. Itse olen 49 ja minulta on kokonaan kadonnut kiinnostus seksiin. Olen sinkku, joten se on pääasiassa pelkästään hyvä asia. Mutta välillä tulee ajatuksia, että haluaisin vieläkn löytää elämänkumppanin, ja sellaisia on vaikea löytää seksittömään suhteeseen. Toisaalta on tässä iässä ihan mahdoton sekin ajatus, että saadakseni elämänkumppanin "antaisin" vaan, vaikka ei yhtään itsellä tee mieli. Yksinkin kyllä ihan hyvin viihdyn, kuten olen viimeiset 16 vuotta viihtynyt, joten eiköhän se pidä vaan panna kumppani-haihatteluille piste ja hyväksyä että yksin tulen loppuelämäni elämään.

Vierailija kirjoitti:

Ne naiset eivät voi hyvin parisuhteessa ja kun lapset alkavat muuttaa omilleen, on naisella hyvä sauma lähteä samaan aikaan pois suhteessa. Naiset yleensä käyttävät aikansa perheestä huolehtimiseen ja sitten kun tajuaa, että se ei lopu koskaan, koska isoin aikuisvauva pysyy siinä maailman tappiin, on helppo tehdä päätös. On ihanaa, kun voi käyttää aikansa muuhun kuin loputtomiin kotitöihin. Fiksut miehet tajuavat, että lasten lähtemisen myötä heidän elämä muuttuu myös eivätkä he odota entisen kaltaista hotellielämää. Sellaisista miehistä ei erota.

Eli eron jälkeen naisen ei tarvitse enää tehdä kotitöitä? Minkälaisessa loukossa he sitten asuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne naiset eivät voi hyvin parisuhteessa ja kun lapset alkavat muuttaa omilleen, on naisella hyvä sauma lähteä samaan aikaan pois suhteessa. Naiset yleensä käyttävät aikansa perheestä huolehtimiseen ja sitten kun tajuaa, että se ei lopu koskaan, koska isoin aikuisvauva pysyy siinä maailman tappiin, on helppo tehdä päätös. On ihanaa, kun voi käyttää aikansa muuhun kuin loputtomiin kotitöihin. Fiksut miehet tajuavat, että lasten lähtemisen myötä heidän elämä muuttuu myös eivätkä he odota entisen kaltaista hotellielämää. Sellaisista miehistä ei erota.

Eli eron jälkeen naisen ei tarvitse enää tehdä kotitöitä? Minkälaisessa loukossa he sitten asuvat?

Kun elää yksin siististi, ei siivottavaa ole paljon. Siivoukseen menee viikossa korkeintaan tunti, kun ensin ei tarvitse selvitellä tavarakasoja. Ja kun aamulla töihin lähtiessä koti on siisti, se on sitä myös illalla kotiin palatessa. Jotkut ei osaa tehdä edes yhtä voileipää jättämättä hirveää siivoa jälkeensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä onkin moni vielä ihan vireessä ja terässä. Helposti. Kun 50 tulee niin kummasti saattaa tilanne muuttua. Olen yllättynyt tästä vähän, vaikkei kai pitäisi. Olen ollut jo muutaman vuoden sinkku ja tuntuu ihan helpottavalta ajatus elellä yksin.

Seksi yksistään tapailun syynä tuntuu entistäkin vastenmielisemmältä. 

Tavallaan vähän haikeaa ja toisaalta ihanaakin. 

Joo. Itse olen 49 ja minulta on kokonaan kadonnut kiinnostus seksiin. Olen sinkku, joten se on pääasiassa pelkästään hyvä asia. Mutta välillä tulee ajatuksia, että haluaisin vieläkn löytää elämänkumppanin, ja sellaisia on vaikea löytää seksittömään suhteeseen. Toisaalta on tässä iässä ihan mahdoton sekin ajatus, että saadakseni elämänkumppanin "antaisin" vaan, vaikka ei yhtään itsellä tee mieli. Yksinkin kyllä ihan hyvin viihdyn, kuten olen viimeiset 16 vuo

En tiedä onko joissain toisissa maissa tämänikäisten kohtaaminen helpompaa. Toki riippuu varmaan persoonasta (onko puhelias, ekstrovertti) ja harrastuksista miten mahdollisia kumppaneita löytäisi.

Introverttinä ei ole tämänkään ikäisenä helppoa, nyt vielä kun itsetuntemus on ihan eri luokkaa kuin nuorena ei tee mieli suostua ns puolivillaiseen. Ei jaksaisi enää pettyä, mutta osaako sitä itsekään muuttua niin, ettei löytäisi itseään taas jostakin tyhjästä olemisesta. 

Ehkä yksinolo on vain keskimäärin houkuttavaa ja vaivatonta tässä iässä. En kaipaa aikaa jossa ihmiset nähtiin parisuhteen osina ja yksinäisiä sääliteltiin. Ihan turhaa. Tietysti olisi kiva os olisi voimaa antavia ihmissuhteita. Kyllä tässä olisi kulttuurisesti kehittämistä. 

Itse rakastuin oikeasti ekaa kertaa elämässäni vasta noin 50-vuotiaana. Mulle seksi oli aiemmin ollut vähän välttämätön pakko parisuhteessa ja olinkin sinkkuna vuosia ihan ilman ja se oli ihanaa. Siksi mulle tulikin aikamoisena yllätyksenä se että kun rakastuin, halusinkin kumppaniani ihan koko ajan. Eikä se tunne ole mihinkään muutamassa vuodessa kadonnut. Tälle on varmaan joku nimikin (demiseksuaali?) mutta en olisi itsestäni aiemmin uskonut. 

Vierailija kirjoitti:

Ne naiset eivät voi hyvin parisuhteessa ja kun lapset alkavat muuttaa omilleen, on naisella hyvä sauma lähteä samaan aikaan pois suhteessa. Naiset yleensä käyttävät aikansa perheestä huolehtimiseen ja sitten kun tajuaa, että se ei lopu koskaan, koska isoin aikuisvauva pysyy siinä maailman tappiin, on helppo tehdä päätös. On ihanaa, kun voi käyttää aikansa muuhun kuin loputtomiin kotitöihin. Fiksut miehet tajuavat, että lasten lähtemisen myötä heidän elämä muuttuu myös eivätkä he odota entisen kaltaista hotellielämää. Sellaisista miehistä ei erota.

Fiksut miehet on jo alun alkaen tehneet osuutensa kotitöistä eikä ole ollut mitään hotellielämää. Heillä onkin sitten kestävämmät liitot, koska heistä on jotain iloa puolisolle. Ne jätettävät miehet ovat semmoisia, joista on pelkkää riesaa jos tarkemmin ajattelee.

Lapset kasvaneet riittävästi ja puoliso ollut kutakuinkin siedettävä, vaikka rakkaus onkin kuollut.

Pitääkö meidän tietää sen ikäisten erot? Kysy heiltä. Tuossa iässä joku eroo, joku on sinkku, joku on suhteessa ja joku aloittaa suhteen. 

Koska tosi miehen pitää olla aina valmiina. Myös 30v seurustelun jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne naiset eivät voi hyvin parisuhteessa ja kun lapset alkavat muuttaa omilleen, on naisella hyvä sauma lähteä samaan aikaan pois suhteessa. Naiset yleensä käyttävät aikansa perheestä huolehtimiseen ja sitten kun tajuaa, että se ei lopu koskaan, koska isoin aikuisvauva pysyy siinä maailman tappiin, on helppo tehdä päätös. On ihanaa, kun voi käyttää aikansa muuhun kuin loputtomiin kotitöihin. Fiksut miehet tajuavat, että lasten lähtemisen myötä heidän elämä muuttuu myös eivätkä he odota entisen kaltaista hotellielämää. Sellaisista miehistä ei erota.

Fiksut miehet on jo alun alkaen tehneet osuutensa kotitöistä eikä ole ollut mitään hotellielämää. Heillä onkin sitten kestävämmät liitot, koska heistä on jotain iloa puolisolle. Ne jätettävät miehet ovat semmoisia, joista on pelkkää riesaa jos tarkemmin ajattelee.

Itse olen sellainen mies, joka on ollut koko suhteen ajan tekemässä kotitöitä, nyt lasten ollessa kouluikäisiä, teen niitä enemmän kuin koskaan, ja enemmän kuin vaimoni (joka lähinnä kuskailee lapsia harrastuksiin). 

Ajan myötä olenkin alkanut miettimään, otanko eron, kun lapset lähtevät kotoa. Omat seksihalutkaan ei ole kovin kaksiset, ainakaan vaimoa kohtaan. Olen jaksanut kyllä tsempata tähän asti, ja vaimoltakin tulee säännöllisesti hyvää palautetta, mutta eipä taida tietää, miltä minusta oikeasti tuntuu.

Rakkauden voi löytää viiskymppisenäkin. Mä löysin. Erosin lapsen isästä kolmekymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuttavapiirissä lähiaikoina eronneet keski-ikäiset naiset ovat vaihtaneet suoraan toiseen mieheen eli salasuhteiltu on.

Minun tuttavapiirissä taas miehet ovat vaihtaneet uuteen naiseen ja naiset asuvat yksin. Joillakin miehistä jo useampi vaihto takana. 

Sitä teinien kahden päivän ihastumisten vaihtoa nyt ei oikein voi verrata aikuisten suhteisiin. 

Puhuin kyllä aikuisista miehistä. Nyt 45 v erosi kaksi vuotta sitten 20 v kestäneestä avioliitostaan rakastuttuaan työkaveriinsa. Muuttivat yhteen asumaan ja n vuosi sitten avovaimo vaihtui harrastuspiireissä tavattuun nykyiseen avovaimoon. Toinen esimerkki yli 70 v. Neljäs vaimo kierroksessa. Toki ovat varmaan pershäiriöisiä nämä miehet. Lapset ovat myös jääneet äitiens

Sarjapettäjät ja sarjaeroajat eivät kykene rakastamaan ketään. Heille nainen on kuin muutaman vuoden välein vaihdettava Ikeasta haettu pöytä.

Vierailija kirjoitti:

Lapset kasvaneet riittävästi ja puoliso ollut kutakuinkin siedettävä, vaikka rakkaus onkin kuollut.

Kun rakkaus kuolee, on tyhmää olla yhdessä. Siinä pilaa oman elämän.