Voiko velan jättää huomioimatta perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa? Yksi osakas vaatii niin

Jos velka on noin vanha, eikä sitä ole lyhennetty eikä korkoja maksettu, ei yritetty periä eikä muistutettu velan olemassaolosta, se on vanhentunut ajat sitten.

Mutta se, että vainaja antoi velan vanhentua, saattoi olla ennakkoperintö, joka pitäisi nyt ottaa huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on juuttunut epäoleellisuuksiin. Onko velkakirjaa vai ei? Ihan sama kuka väittää ja mitä, mutta onko velkakirjaa? Ilmeisesti ei, kun ap ei siitä puhu.

Olen kirjoittanut nyt jo useamman kerran, että velka ilmenee kiinteistökauppakirjassa ja edesmenneen vanhempamme perukirjassa, nyt myös tässä uudessa perukirjassa. Mitään velkakirjaa koskien tuota subventiosummaa ei ole koskaan tehty.

Mulle on aivan sama, mikä on oma perintöni tms jos joku sitä luulee, haluan vain asioiden etenevän ja eroon koko hiton kuolinpesästä. Onhan se tietysti vähän epätasa-arvoista, että yksi on saanut muita enemmän ja vanhemmat luulivat, että sen voi kuitata perinnönjaossa näin. Se siis oli ideana alkujaankin, että tämä velka on kuin ennakkoperintö mutta ei sitä sellaiseksi ole missään merkitty. 

Rintaperilliselle annettu lahja on oletusarvoisesti ennakkoperintö, ja jotta ei olisi niin pitää erikseen todeta ettei antaja halua olevan ennakkoperintöä, mutta siitä täytyy olla jotain näyttöä että velkasaatava olisi haluttu kuitata lahjana. 

Jos summa on merkittävä suhteessa käräjäoikeuden kuluihin, niin antaisin velallisen riitauttaa asian. Jos taas riitelyssä ei ole taloudellisesti järkeä, niin antaisin asian olla. Tosin välit menisi velalliseen moisesta p*rseilystä.

Vierailija kirjoitti:

Jos velka on noin vanha, eikä sitä ole lyhennetty eikä korkoja maksettu, ei yritetty periä eikä muistutettu velan olemassaolosta, se on vanhentunut ajat sitten.

Mutta se, että vainaja antoi velan vanhentua, saattoi olla ennakkoperintö, joka pitäisi nyt ottaa huomioon.

Riippuu siitä, miten tuo on sinne perunkirjaan kirjattu. Jos kirjattu saamiseksi, on hyvin epäntodennäköistä, että tuo jälkikäteen muuttuisi ennakkoperinnöksi. Jos kirjattu ennakkoperinnöksi jo perukirjaan, on asiasta mahdollista riidellä. Ennakkoperintöä vastaan puuhuu kuitenkin kauppakirjaan tehty kirjaus "maksetaan myöhemmin", eli velka on sovittu maksettavaksi, ei ennakkoperinnöksi. Velkana tuo on todennäköisesti jo vanhentunut, jos 5 vuotta sitten tehdyn perukirjoituksen jälkeen velasta ei ole todisteellisesti muistutettu tai velan maksusta ei olla sovittu. Muistutus / sopimus on jokaisen kuolinpesän osakkaan tehtävä henkilökohtaisesti velallisen kanssa, jos kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa.

Vierailija kirjoitti:

Jos summa on merkittävä suhteessa käräjäoikeuden kuluihin, niin antaisin velallisen riitauttaa asian. Jos taas riitelyssä ei ole taloudellisesti järkeä, niin antaisin asian olla. Tosin välit menisi velalliseen moisesta p*rseilystä.

Tässä ei kai ole tehty vielä perinnönjakoa, jotta siihen saa silloin virallisen pesänjakajan ja sen kulut menee pesästä päältä, että kaikki maksaa vaikka yksi hakee jos on vain pesässä varoja.

Onko kyse velasta, josta tehty velkakirja vai annettu ennakkoperintönä rahaa?  Pitää olla selkeä tieto ja mustaa valkoisella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on juuttunut epäoleellisuuksiin. Onko velkakirjaa vai ei? Ihan sama kuka väittää ja mitä, mutta onko velkakirjaa? Ilmeisesti ei, kun ap ei siitä puhu.

Olen kirjoittanut nyt jo useamman kerran, että velka ilmenee kiinteistökauppakirjassa ja edesmenneen vanhempamme perukirjassa, nyt myös tässä uudessa perukirjassa. Mitään velkakirjaa koskien tuota subventiosummaa ei ole koskaan tehty.

Mulle on aivan sama, mikä on oma perintöni tms jos joku sitä luulee, haluan vain asioiden etenevän ja eroon koko hiton kuolinpesästä. Onhan se tietysti vähän epätasa-arvoista, että yksi on saanut muita enemmän ja vanhemmat luulivat, että sen voi kuitata perinnönjaossa näin. Se siis oli ideana alkujaankin, että tämä velka on kuin ennakkoperintö mutta ei sitä sellaiseksi ole missään merkitty. 

Rintaperil

Ok, eli on sekavaa todistaa mistään suunnasta, onpa kiva. Minulla tavallaan sopisi, että painetaan velka villaiselle jotta päästään eteenpäin (ja minunkin perintöosuuteni tulee olemaan yli 10000 euroa pienempi...) mutta yksi sisarus on saanut pienen ennakkoperinnön ja se on mainittuna myös ihan ennakkoperintönä perukirjoissa. Hän tuskin suostuu, että velka unohdetaan. Ja me kaksi muuta emme ole saaneet koskaan mitään. Ja miten voidaan se tehdä, kun perukirja on jo laadittu ja toimitettu eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on juuttunut epäoleellisuuksiin. Onko velkakirjaa vai ei? Ihan sama kuka väittää ja mitä, mutta onko velkakirjaa? Ilmeisesti ei, kun ap ei siitä puhu.

Olen kirjoittanut nyt jo useamman kerran, että velka ilmenee kiinteistökauppakirjassa ja edesmenneen vanhempamme perukirjassa, nyt myös tässä uudessa perukirjassa. Mitään velkakirjaa koskien tuota subventiosummaa ei ole koskaan tehty.

Mulle on aivan sama, mikä on oma perintöni tms jos joku sitä luulee, haluan vain asioiden etenevän ja eroon koko hiton kuolinpesästä. Onhan se tietysti vähän epätasa-arvoista, että yksi on saanut muita enemmän ja vanhemmat luulivat, että sen voi kuitata perinnönjaossa näin. Se siis oli ideana alkujaankin, että tämä velka on kuin ennakkoperintö mutta ei sitä sellaiseksi ole missään

Perinnönjaon saa sopia siten kuin osakkaat haluaa, ettei tarvitse olla perukirjan mukaisesti, eikä yleensä arvot olekaan, ja ilmoitetun perukirjan saa korjattua sillä että pitää täydennysperunkirjoituksen, pikkusummia ei hyödytä, siitä sopii kysyä verottajalta. 

Mun kysymys on?? Onko vainaja ja velallinen tehnyt velkakirjan?

Näkyykö se saatu summa jossain paperilla?

Jos suoritus on annettu käteisellä tai ihan tilisiirrolla ja noissa kummassakaan ei ole mainintaa velasta, niin sit ei huomioida perinnönjaossa, koska ei ole todistetta velasta.

Tiedän tämän asian kokemuksesta, koska äitini antoi veljelleni ennakkona ja siitä ei ollut mitään paperia tehty. Kun tuli jako, niin esitin kysymyksen siitä ennakosta, niin lakimies kysyi olisko sitä paperia vilauttaa missä tämä asia näkyy ja veljeni sanoi aivan pokkana ettei ole saanut mitään, niin ei ole myöskään mitään paperia mistään.

En voinut tehdä asialle mitään, mutta veli sai käteistä 35 tuhatta ja puolet perinnöstä päälle. En alkanut itkemään jne, mutta siinä näin, että veli sai 35tuhatta ns ylimääräistä

Vierailija kirjoitti:

Onko kyse velasta, josta tehty velkakirja vai annettu ennakkoperintönä rahaa?  Pitää olla selkeä tieto ja mustaa valkoisella. 

Tähän olen jo vastannut monta kertaa mutta kyse on subventiosta kiinteistökauppahinnassa. Eli vanhemmat myivät osakkaalle mökin. Kauppakirjassa sanotaan, että kauppahinta on 150 000 euroa, josta ostaja (osakas) maksaa heti kaupanteon yhteydessä 100 000 euroa ja 50 000 euroa myöhemmin ostajan ja myyjän sopimuksen mukaan (näin vältyttiin myös lahjaverolta). Mitään sopimusta ei koskaan tehty, sillä vanhemmat olivat siinä luulossa, että näin toimimalla velkasaatava voidaan merkitä perukirjan jotta se otetaan huomioon aikanaan perinnönjaossa, jotta meitä lapsia kohdeltaisiin tasaveroisesti. Molemmat vanhemmat ovat nyt edesmenneet ja tämä velka näkyy jo aiemmin menehtyneen vanhemman perukirjassa velkasaatavana, ei ennakkoperintönä. Vanhemmilla oli keskinäinen testamentti joten mitään perinnönjakoa ei tuolloin aiemmin tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Onko velallinen mahdollisesti kuvitellut saavansa lahjan, ja velkakirja oli vain verojen välttelemiseksi väsätty?

Se on voivoi nyt, kun ei osannut miettiä tänne asti. Tietenkään velkoja ei jätetä perukirjassa huomioimatta.

Ehkä se on ollutkun alkujaan tarkoitus. Mutta kun lainaaja ei ole kantaansa sanomassa niin perijät tulkitsee tilanteen miten lystää. Ei nuo näennäisvelat niin hirveän harvinaisia ole kun halutaan kikkailla perheen kesken eri asioita ja välttyä lahjaveroilta.

Mutta riippuu tietty summista ja perijöiden ahneudesta. Jos vippi on satanen tai pari ja perittävää satoja tonneja per perijä niin ei luulisi että tuollaisen takia kannattaa lähteä nysväämään. 

https://www.minilex.fi/a/perunkirjoitus-ja-siihen-liityv%C3%A4-rikos

Jos tämä vainajan perijälleen antama lahja tai laina ylittää verottoman lahjan arvon, perijälle lankeaa perintöveron lisäksi maksettavaksi lahjavero.

Jos annetun lahjan tai lainan arvo alittaa verollisuuden rajan, sitä ei huomioida perukirjassa.

Verottomasti voi lahjoittaa 4999 euroa. 

Täydennysperunkirjoitus pidettävä kuukauden kuluessa siitä kun on ilmennyt uusia velkoja tai varoja siitä mitä ilmoitettu ja se on silloin täydennys- tai oikaisuperukirja mikä lähetetään verottajalle, laadittava samassa järjestyksessä kuin varsinainenkin, siis kutsuttava kaikki osakkaat ja oltava kaksi nimettyä uskottua miestä laatimassa, pesän osakas itse voi toki olla myös.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko velallinen mahdollisesti kuvitellut saavansa lahjan, ja velkakirja oli vain verojen välttelemiseksi väsätty?

Se on voivoi nyt, kun ei osannut miettiä tänne asti. Tietenkään velkoja ei jätetä perukirjassa huomioimatta.

Ehkä se on ollutkun alkujaan tarkoitus. Mutta kun lainaaja ei ole kantaansa sanomassa niin perijät tulkitsee tilanteen miten lystää. Ei nuo näennäisvelat niin hirveän harvinaisia ole kun halutaan kikkailla perheen kesken eri asioita ja välttyä lahjaveroilta.

Mutta riippuu tietty summista ja perijöiden ahneudesta. Jos vippi on satanen tai pari ja perittävää satoja tonneja per perijä niin ei luulisi että tuollaisen takia kannattaa lähteä nysväämään. 

Kyse on tosiasiassa melkein 40 000 euron subventiosta. Se on melkolailla se summa, jonka kukin meistä saa kun omaisuus on realisoitu ja perinnönjakoon joskus päästään. Paitsi tuo yksi, jolle on merkitty ennakkoperintö perukirjoissa, hän saa hiukan vähemmän ja se on kaikille ihan ok. Tässä ei kukaan muu ole ahne kuin tämä, joka nyt on sydänjuuriaan myöten suuttunut ja katkaissut välit kaikkiin siksi, että tuo velka tuli perukirjaan näkyviin. Se on tässä se toinen suuri harmitus. Asiat menee tosi mutkikkaiksi ja tuollainen öykkäröinti on täysin asiatonta. 

Vierailija kirjoitti:

https://www.minilex.fi/a/perunkirjoitus-ja-siihen-liityv%C3%A4-rikos

 

Jos tämä vainajan perijälleen antama lahja tai laina ylittää verottoman lahjan arvon, perijälle lankeaa perintöveron lisäksi maksettavaksi lahjavero.

Jos annetun lahjan tai lainan arvo alittaa verollisuuden rajan, sitä ei huomioida perukirjassa.

Verottomasti voi lahjoittaa 4999 euroa. 

Minilex on kaupallinen palvelu, siihen vetoaminen on sama asia kuin väittää, että ruoho on vihreää, jos puhutaan koivuista kesällä.

En jaksa lukea kokonaan läpi. Mutta olenkohan ainoa, joka tuli ketjuun ihmettelemään ilmiselvää provoa siitä kuinka vapaaehtoisesti lapseton perillinen halutaan jättää perinnöttömäksi 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko velallinen mahdollisesti kuvitellut saavansa lahjan, ja velkakirja oli vain verojen välttelemiseksi väsätty?

Se on voivoi nyt, kun ei osannut miettiä tänne asti. Tietenkään velkoja ei jätetä perukirjassa huomioimatta.

Ehkä se on ollutkun alkujaan tarkoitus. Mutta kun lainaaja ei ole kantaansa sanomassa niin perijät tulkitsee tilanteen miten lystää. Ei nuo näennäisvelat niin hirveän harvinaisia ole kun halutaan kikkailla perheen kesken eri asioita ja välttyä lahjaveroilta.

Mutta riippuu tietty summista ja perijöiden ahneudesta. Jos vippi on satanen tai pari ja perittävää satoja tonneja per perijä niin ei luulisi että tuollaisen takia kannattaa lähteä nysväämään. 

 

Kyse on tosiasiassa melkein 40 000 euron subventiosta. Se on melkolailla se summa, jonka kukin

Mitä hän sitten sanoo, korvannut velkansa vanhemmilleen tekemällään työllä vai millainen järjestely tämä kiinteistökauppa ollut. 

Ap.lle kysymys: mikä olisi vainajan tahto?

Jos hän ei vaatinut velkaa maksettavaksi, voisiko ajatella, että hän lahjoitti rahat tälle kyseiselle osakkaalle?

Vierailija kirjoitti:

Täydennysperunkirjoitus pidettävä kuukauden kuluessa siitä kun on ilmennyt uusia velkoja tai varoja siitä mitä ilmoitettu ja se on silloin täydennys- tai oikaisuperukirja mikä lähetetään verottajalle, laadittava samassa järjestyksessä kuin varsinainenkin, siis kutsuttava kaikki osakkaat ja oltava kaksi nimettyä uskottua miestä laatimassa, pesän osakas itse voi toki olla myös.  

Voi ei, menee tosi hankalaksi. Mitä jos jätetään perukirja noin ja jaetaan perintö miten jaetaan (jätetään velka huomiotta), niin minkä mukaan maksamme henkkoht perintöverot? Koska sittenhän me maksetaan liian suuret perintöverot, jos perukirjan mukaan verottaja tekee laskelman perintöverosta. 

voisi verottajalle vinkata että henkilö ostanut kiinteistön ja sitä ei ole maksettu kokonaan. tuon voisi tulkita lahjaksi. verottajaa voisi kiinnostaa saamatta jäänyt lahjavero.