Voiko velan jättää huomioimatta perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa? Yksi osakas vaatii niin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette te joudu lakikuluja maksamaan. Jos perinnön riitauttava häviää oikeudessa, hänet tuomitaan maksamaan vastapuolen kulut. 

Paino sanalla JOS

Ap kuvasi tilanteen siten, ettei velallisella ole mahdollisuuksia voittaa juttua.

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

Jos velka on kiistaton papereiden mukaan, niin tämän velkaa olevan pitää riitauttaa asia.

Onkohan tällä velallisella varaa riitauttaa asia? Ei julkinen oikeusapu välttämättä lähde velallisen asiaa ajamaan, jos näkee heti, että tämä on väärässä. Tai kotivakuutuksen maksama oikeusapu.

Ap ei tähän trollaukseen sitten vastannutkaan, koska jos on velkakirja, silloin on velkakin, ja se ilmoitetaan perukirjassa.

Lisäys edelliseen: siis vainajan ja osakkaan väisessä kiinteistökaupassa. 

Heh, tää olikin asiallinen kysymys, ei vauvapalstan tason mukainen trollaus 😂. Kyse olikin oikeasti velasta, ei velasta.

Ottakaa suosiolla joku ammattilainen hoitamaan asioita. Kun sitten asioita aletaan hoitamaan oikeudessa, niin se vasta on kallista touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette te joudu lakikuluja maksamaan. Jos perinnön riitauttava häviää oikeudessa, hänet tuomitaan maksamaan vastapuolen kulut. 

Paino sanalla JOS

Ap kuvasi tilanteen siten, ettei velallisella ole mahdollisuuksia voittaa juttua.

On mahdollista minusta voittaa parillakin pelikulmalla:

- velkakirjaa ja velan olemassaoloa ei voida todentaa

- velka on vanhentunut

Onko aloittaja sama joka edellisessä ketjussa luuli menevänsä lesken edelle hautajaisjärjestelyissä ja perimisasioissa ??

Vierailija kirjoitti:

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

Oleellisin kysymys: kuinka monta vuotta vanha ko. paperi mistä velka ilmenee on?

Milloin viimeksi velkaa on lyhennetty tai saatavasta on muistutettu velallista?

Vierailija kirjoitti:

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

Käytännössä hakee pesänjakajan määräystä käräjäoikeudelta ja kulut menee pesästä päältä, joten yhtä hyvin voitte neuvotella kohtuullisen sopimuksen itse sillä tulee halvemmaksi. Perukirjan riitauttaminen kuulostaa oudolta sillä jos perukirjassa on korjattavaa on tehtävä täydennysperunkirjoitus ja selviää siinä pesänjaossa. 

Ap lisää: velkasaatava  on tuotu esille jo toisen vanhempamme kuollessa hänen perukirjassaan. Kiinteistökauppa tehtiin siis osakkaan ja vainajan sekä tämän edesmenneen puolisonsa kanssa. Pelkkää velkakirjaa ei ole mutta kauppakirjassa sanotaan, että tuo velka maksetaan myöhemmin. Olisi todellakin ollut hyvä määrittää jokin järkevämpi aikaraami tuolle mutta näin vältyttiin aikanaan lahjaverolta (kiinteistö myytiin alle normaalin kauppahinnan) ja toisaalta jo silloin puhuttiin, että velka on vähän kuin ennakkoperintö. Sitä se ei ole kummassakaan perukirjassa vaan nimenomaan velkasaatava-nimellä.

Summa on niin iso, että sen huomiotta jättäminen tuntuu sitten taas meidän muiden perintöosuudessa.

Miksi ette antaneet ulkopuolisen tehdä perunkirjoitus,kerran pesässä rahaa?Vainajanhan rahat oli,ei teidän! Mitä väliä vaikka perunkirjoitus ulkopuolisella teettynä maksaa? Olisitte turhasta  riidasta säästyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

 

Oleellisin kysymys: kuinka monta vuotta vanha ko. paperi mistä velka ilmenee on?

Milloin viimeksi velkaa on lyhennetty tai saatavasta on muistutettu vel

Kokonaisvelka koski kiinteistökauppaa, joka tehtiin 10 vuotta sitten. Silloin lyhennettiin kaupanteon hetkellä (keksitty summa) 100 000 euroa ja loput 50 000 euroa määriteltiin maksettavaksi "myöhemmin". Tämä ihan sanantarkka ote kauppakirjasta. Velkaa ei ole lyhennetty sen jälkeen. Mitään dokumentteja siitä ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

Pesän ilmoittaja päättää, mitä perunkirjaan merkitään.  Teoriassa osakkaiden ei edes tarvitse olla perunkirjoituksessa paikalla.

 

Jos velkaa ei ole lyhennetty, korkoa ei ole maksettu, velkaa ei ole yritetty periä, eikä velallista ole muistutettu velan olemassaolosta, se vanhenee melko nopeastikin, kolmessa vuodessa. ( Yleinen vanhentumisaika)

Vierailija kirjoitti:

Osakas vetoaa siihen, että velka on vanha, ollut osa kiinteistökauppaa, jonka paperissa lukee, että puuttuva velka maksetaan myöhemmin (eli subventio). Mutta osakas ei sitä koskaan maksanut vainajalle. Perukirja on jo tehty ja hän aikoo sen riitauttaa, kun siellä on velkasaatava tuotu esille. 

Hän syyttää meitä kateellisuudesta ja ahneudesta, kun halusimme, että velka merkitään perukirjaan ja katkaisi meihin kaikki välit. Tarkoitus tietysti on, ettei hän meille mitään maksa vaan tuo velka vähennetään hänen perinnönjako-osuudestaan mutta se ei hänelle sovi. Hän haluaa saman kuin me muut, jotka emme ole koskaan mitään saaneet vainajan elinaikana, ei rahaa eikä lainaa tai subventiota. 

Jos kerran saaminen on vanhentunut, niin ei sitä silloin voi huomioida perukirjassa tai perinnönjaossa. Voitte lähinnä riidellä siitä, onko tuo katsottava ennakkoperinnöksi vai ei. Jos tuon katsomisesta ennakkoperinnöksi ei ole mitään mustaa valkoisella, on asiasta turha riidellä. Keskeistä on, kuinka kauan ko. kiisteistökaupasta on kulunut aikaa. Jos maksupaivä on kirjattu sopimukseen ja tästä on jo yli kolme vuotta, voi velan todennäköisesti unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette antaneet ulkopuolisen tehdä perunkirjoitus,kerran pesässä rahaa?Vainajanhan rahat oli,ei teidän! Mitä väliä vaikka perunkirjoitus ulkopuolisella teettynä maksaa? Olisitte turhasta  riidasta säästyneet. 

Sen tekikin ulkopuolinen taho ja se allekirjoitettiin. Osakas sanoi, ettei hyväksy sitä ja riitauttaa sen. 

Ahaa eli velka tosiaan voi olla vanhentunut? Vaikka se on tuotu 5 vuotta sitten esille edellisessä perunkirjoituksessa? Jos näin on niin ok. 

Ap on juuttunut epäoleellisuuksiin. Onko velkakirjaa vai ei? Ihan sama kuka väittää ja mitä, mutta onko velkakirjaa? Ilmeisesti ei, kun ap ei siitä puhu.

Vierailija kirjoitti:

Ap on juuttunut epäoleellisuuksiin. Onko velkakirjaa vai ei? Ihan sama kuka väittää ja mitä, mutta onko velkakirjaa? Ilmeisesti ei, kun ap ei siitä puhu.

Olen kirjoittanut nyt jo useamman kerran, että velka ilmenee kiinteistökauppakirjassa ja edesmenneen vanhempamme perukirjassa, nyt myös tässä uudessa perukirjassa. Mitään velkakirjaa koskien tuota subventiosummaa ei ole koskaan tehty.

Mulle on aivan sama, mikä on oma perintöni tms jos joku sitä luulee, haluan vain asioiden etenevän ja eroon koko hiton kuolinpesästä. Onhan se tietysti vähän epätasa-arvoista, että yksi on saanut muita enemmän ja vanhemmat luulivat, että sen voi kuitata perinnönjaossa näin. Se siis oli ideana alkujaankin, että tämä velka on kuin ennakkoperintö mutta ei sitä sellaiseksi ole missään merkitty.