Voiko uskovaisesta tulla täysin ateisti tai ateistista täysin uskovainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

No ei kyllä tapahdu, koska mitään yliluonnollista ei määritelmällisesti voi tapahtua, tai jos tapahtuisi niin emme kykenisi sitä havainnoimaan. Satuolennot eivät tietenkään myöskään kutsu yhtään ketään tai mitään. 

Tässä tyypillinen ateisti, jonka

No siinä olet oikeassa, että sielua ei voi tappaa. Koska sellaista ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

No ei kyllä tapahdu, koska mitään yliluonnollista ei määritelmällisesti voi tapahtua, tai jos tapahtuisi niin emme kykenisi sitä havainnoimaan. Satuolennot eivät tietenkään myöskään kutsu yhtään ketään tai mitään. 

Tässä tyypillinen ateisti, jonka

" sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista."

Pata kattilaa soimaa. Kumpikohan tässä solvasi ensin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ateisti ja musta tuli spirituaalinen ja hieman idän uskontoihin kallistuva. Meditoinnissa olen kokenut paljon transendentiaalisia kokemuksia ja muutenkin on ns. yliluonnollisia juttuja tapahtunut niin oli pakko muuttaa ajatusmaailmaani.

Käytätkö aineita? Kuuletko ääniä?

 

En käytä aineita enkä kuule ääniä. 'Näkyjä' olen nähnyt, yhteistä näille näyille on se, että noita tulee lähinnä meditoinnin yhteydessä ja näen myös erilaisia väripilviä kun keskityn meditoimaan tiettyä chakraa. Unien kautta saan aika paljon opastusta henkimaailmalta ja välillä astraalimatkailua.

 

 

Eli olet ihan perushihhuli, siis. Et vaan kutsu hihhulointiasi uskonnoksi.

Meillä on perhetuttu, joka oli ateisti, mutta alkoi yhtäkkiä kuulemaan jumalan sanaa ja tuli uskoon. Tosin, myöhemmin hänellä diagnosoitiin skitsofrenia, joka saattaa selittää tuon jumalan sanan kuulemisen.

Toki voi! 

On tiedossa tapauksia, jossa mieleltään sairastunut ateisti on tullut uskoon. Vastaavia tapauksia voi aiheuttaa esim. aivokasvain tai muu aivosairaus.

Eikä sekään ole pois sulettua, että ihminen ryhtyy käyttämään omia aivojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

 

Jos olisit oikeasti löytänyt Jumalan et puhuisi noin egoistisesti.

Mikä tuossa oli egoistista? Pitääkö mielestäsi uskovien olla aina ja ikuisesti alamaisen nöyriä sinulle ja muille? Älä unta näe, minulla on täysi oikeus sekä puolustautua että kertoa uskon ihanuudesta. Muista, että tämä kaikki on tarjolla jokaiselle, jos vaan ottaa Jumalan kutsun vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

Sinäpä kummallisissa houreissa olet. Lopeta niiden valheellisten pamflettien lukeminen. Lue jotain järkevää.

Jälleen solvaamista, kun muuta et osaa. Niin ja en ole tullut uskoon pamflettien lukemisella.

Pamfletit vahvistavat lapsena saatua aivopesua. Tiesitkö, että olit syntyessäsi ateisti aina siihen asti kunnes vanhempasi alkoivat iskostaa uskoaan sinuun. Jos he olisivat olleet hinduja, saarnaisit nyt täällä ihan muita jumalia.

Uskosi on vain ympäristön vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

 

Jos olisit oikeasti löytänyt Jumalan et puhuisi noin egoistisesti.

Mikä tuossa oli egoistista? Pitääkö mielestäsi uskovien olla aina ja ikuisesti alamaisen nöyriä sinulle ja muille? Älä unta näe, minulla on täysi oikeus sekä puolustautua että

Muista, että ne pään sisäiset satuolentosi eivät edelleenkään kutsu yhtään ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

Ei ole olemassa yliluonnollista. Kaikki mitä on, on luonnollista. Voit vetää huumeita ja väittää näkeväsi yliluonnollisia hallusinaatioita. Ne on kuitenkin hallusinaatioita, ei todellisia kuvia jumalasta niin kuin sinä kuvittelet.

Placebo auttaa lääketieteessä ja perustuu siihen, että parantumiseen uskova välittää parempia

 

Olet oikeassa siinä mielessä, että kaikki, mikä tapahtuu maailmankaikkeudessa, on periaatteessa osa luonnollista ilmiötä. Tieteemme ei vain ole vielä edistynyt niin pitkälle, että pystyisimme täysin ymmärtämään tai todistamaan henkimaailman olemassaolon. Se, ettemme vielä kykene tieteellisesti selittämään jotakin, ei kuitenkaan sulje pois sen mahdollisuutta olemassaoloon. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on perhetuttu, joka oli ateisti, mutta alkoi yhtäkkiä kuulemaan jumalan sanaa ja tuli uskoon. Tosin, myöhemmin hänellä diagnosoitiin skitsofrenia, joka saattaa selittää tuon jumalan sanan kuulemisen.

Selittää hyvinkin, vahvat uskonnolliset kokemukset rinnastuvat käytännössä täysin skitsofreniaan kun asiaa on tutkittu EEG-mittauksin.

Se, ettemme vielä kykene tieteellisesti selittämään jotakin, ei kuitenkaan sulje pois sen mahdollisuutta olemassaoloon.

Tosin se, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa sen olemassaolosta, tai edes mitään syytä olettaa sellaista olevaksi sulkee sen aika vahvasti pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

No ei kyllä tapahdu, koska mitään yliluonnollista ei määritelmällisesti voi tapahtua, tai jos tapahtuisi niin emme kykenisi sitä havainnoimaan. Satuolennot eivät tietenkään myöskään kutsu yhtään ketään tai mitään. 

 

Pata kattilaa soimaa. Kumpikohan tässä solvasi ensin?

Mikä tekstissäni oli solvausta? Totuuden kertojista ei yleensä pidetä.

 

Miten kenenkään uskonelämästä tai uskon puuttumisesta voi kukaan tietää täyttä totuutta, ja jos voisikin, mitä ihmettä me sillä tiedolla tekisimme?

Kun olin tai luulin olevani kristitty, luulin tietäväni mitä omassa sisimmässäni kannoin, luulin uskovani monenlaisiin asioihin (joita ei ole tarpeen tässä luetella) - mutta vähitellen vain lakkasin uskomasta, silmäni avautuivat ja muutuin hengelliseltä osaltani toisenlaiseksi. Hengellinen muutos tuo mukanaan myös elämänmuutoksen.

Minusta oli ja on hyvä että sain kokea murroksen. Uskovaiset (lue: kristityt uskovaiset) näkivät tilanteeni aivan toisin. Olin luopio, ja minua koski muutamakin kammottava pyhän kirjan säe, joka ei toivoa antanut ikuisuuden suhteen. Suomeksi sanottuna: minua odottaa, ei enempää eikä vähempää, helvetin sammumaton tuli.

Jokainen kulkee oman hengellisyyden tiensä. Kunpa voisimme olla kanssakulkijoita, vaikka emme samoja näkemyksiä tai uskoa jakaisikaan. Toivoa on hyvä pitää yllä...ehkä ihmiskuntakin voi nousta hengelliseltä tasoltaan ja kaikkien on vapaampi silloin elää tässä maailmassa.

Äärityypeillä on suurempi todennäköisyys flipata täysin vastakkaiseen asentoon. Aatu-vainaakin sano, että kyllä kommunistista aina kunnon natsin saa, mutta demarista ei millään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ateistille tapahtuu jotain yliluonnollista, joka saa heidät uskomaan tosissaan. Jumalalla on keinonsa kutsua ihmisiä luokseen. Se tapahtuu yleensä vain pari kertaa elämän aikana. Viisainta on ottaa kutsu vastaan, koska silloin elämä oikeastaan vasta alkaa ja moni asia saa selityksen. Vaikka maailmalla kiehuu ja kuohuu, voi aidosti uskova hymyillä turvallisin mielin ja sekös uskonnottomia pännii. Siksi he haukkuvat ja solvaavat kaikin mahdollisin keinoin uskovia, koska he ovat onnellisia ja ateisti epätoivoinen maailman ikävistä tapahtumista.

Sinäpä kummallisissa houreissa olet. Lopeta niiden valheellisten pamflettien lukeminen. Lue jotain järkevää.

Jälleen solvaamista, kun muuta et osaa. Niin ja en ole tullut uskoon pamflettien lukemisella.

Pamfletit vahvistavat lapsena saatua aivopesua. Tiesitkö, että olit syntyessäsi ateisti aina siihen asti kunnes vanhempasi alkoivat iskostaa uskoaan sinuun. Jos he olisivat olleet hinduja, saarnaisit nyt täällä ihan muita jumalia.

Uskosi on vain ympäristön vaikutusta.

 

Vanhempani eivät iskostuneet mitään uskoa päähäni. Heillä oli kiireiset ja vastuulliset työt, joten olivat hyvin väsyneitä töistä tultuaan. Iltarukous opetettiin ja itse halusin pyhäkouluun.

Raamattua minä lapsena luin ja nyt aikuisena. Kyllä, minulla on usko vain vahvistunut iän ja kokemusten myötä.

Toivon sinun ja muidenkin epäilijöiden ottavan Jumalan kutsun vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ateisti ja musta tuli spirituaalinen ja hieman idän uskontoihin kallistuva. Meditoinnissa olen kokenut paljon transendentiaalisia kokemuksia ja muutenkin on ns. yliluonnollisia juttuja tapahtunut niin oli pakko muuttaa ajatusmaailmaani.

Käytätkö aineita? Kuuletko ääniä?

 

En käytä aineita enkä kuule ääniä. 'Näkyjä' olen nähnyt, yhteistä näille näyille on se, että noita tulee lähinnä meditoinnin yhteydessä ja näen myös erilaisia väripilviä kun keskityn meditoimaan tiettyä chakraa. Unien kautta saan aika paljon opastusta henkimaailmalta ja välillä astraalimatkailua.

 

 

Eli olet ihan perushihhuli, siis. Et vaan kutsu hihhulointiasi uskonnoksi.

No samapa tuo jos joku minua pitää hihhulina. Mulle usko on semmoinen asia, joka löytyy ihmisen sisältä kun hän kääntyy sisäänpäin ja viettää aikaa hiljaisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisesta ei voi tulla täysin ateistia, jotain aina uskosta jää sisimpään. Mutta ateisteista tulee usein palavia uskovaisia.

No kyllä minusta tuli täysin ateisti noin 20 uskovaisvuoden jälkeen. Vähitellen vaan totesin, että en oikein enää vaan taida oikeasti uskoa, vaikka edelleen suoritin uskoon liittyviä asioita kuten kävin seurakunnan kokouksissa, rukoilin, luin Raamattua.

Pohdinta alkoi siitä, kun eräs seurakuntatuttu innostui karismaattisemmasta kristillisyydestä, jossa uskotaan ihmeisiin nykyaikana. Kävin hänen seurakseen erilaisissa parantamiskokouksissa yms. Siellä totesin, että minä en taida uskoa tähän ollenkaan. Ei se vielä toki ollut uskon tuho, päädyin vaan ajattelemaan että ihmeet olivat lähinnä merkiksi alkukirkon aikana, ja nykyään ne ovat hyvin harvinaisia, jos niitä esiintyy lainkaan.

Mutta vähitellen huomasin kauhukseni, että muukin usko alkoi murehtua pois.Yritin sitä vastaan kovin taistella, pyysin rukoustakin monia kertoja että Jumala kirkastaisi itsensä minulle ja suojelisi minua eksytyksiltä. Silti prosessi vaan meni eteenpäin, ja surullisena sain vain ikään kuin päältä katsella taas uusia asioita, joihin en vaan enää usko. Lopulta näin, että asia johon en enää usko, on koko kristinusko, tai itse asiassa koko yliluonnollisen tai hengellisen olemassaolo. Alkoi tuntua, että eri uskonnot on vain ihmisten keksimiä satuja, joilla on pidetty yhteisöjä koossa ja annettu lohtua usein kovaan elämään. En enää pystynyt todisteiden puutteissa uskomaan minkään yliluonnollisen olemassaoloon tai vaikutukseen tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Äärityypeillä on suurempi todennäköisyys flipata täysin vastakkaiseen asentoon. Aatu-vainaakin sano, että kyllä kommunistista aina kunnon natsin saa, mutta demarista ei millään.

Ei ateisti ole mikään äärityyppi! Sinäkään tuskin enään uskot Joulupukkiin, eikä sekään tee kenestäkään äärityyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Äärityypeillä on suurempi todennäköisyys flipata täysin vastakkaiseen asentoon. Aatu-vainaakin sano, että kyllä kommunistista aina kunnon natsin saa, mutta demarista ei millään.

Paitsi, että ateismi ei ole mitään ääriajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Se, ettemme vielä kykene tieteellisesti selittämään jotakin, ei kuitenkaan sulje pois sen mahdollisuutta olemassaoloon.

Tosin se, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa sen olemassaolosta, tai edes mitään syytä olettaa sellaista olevaksi sulkee sen aika vahvasti pois.

No siksi minä olin ateisti kunnes tuli omakohtaisia yliluonnollisia kokemuksia ja on hän näitä ollut ihmisillä läpi historian kulttuurista riippumatta, kenties niissä onkin jotain perää? Kannattaa muuten tutustustua CIA:n Gateaway projektiin, joka on todistanut että astraalimatkailu on mahdollista. Tuo oli pitkään salattu tutkimus, mutta joitakin vuosia sitten tiedostot declassifoitiin.

T. Tuo, joka aiemmin tähän ketjuun vastasi