Lue keskustelun säännöt.
Jätin miehen. Aluksi helpotti mut nyt oon ihan hajalla, hädin tuskin töihin pääsen enää
14.01.2024 |
Siis kauanko tätä pitää kestää? Ei mitään tulevaisuutta olisi tuon miehen kanssa ollut, silti rakastin häntä enemmän kuin ketään tässä maailmassa ikinä. Mahdoton yhtälö oli vaan mahdoton yhtälö, myös hänen mielestään. Kolme vuotta oltiin yhdessä ja asuttiin yhdessä myös.
Eka viikko meni jonkinlaisen helpotuksen vallassa, mutta nyt on ihan järkyttävä ahdistus ja suru. Ja mustasukkaisuus, kun mies on jo käynyt treffeillä. Laastarimetodin valitsi, itse en pysty ajattelemaankaan.
"Tee kivoja asioita ja pidä itsestäsi huolta" En mä kykene! Työtkään ei enää suju, tein sekopäisyyksissäni hirvittävän virheen perjantaina ja tuntui että ihan sama vaikka saisin potkut.
En mä jaksa lähteä kävelylle enkä käydä vaikka kampaajalla hakemassa piristystä, en yhtään mitään! Jos mä vaan jotenkin selviydyn töistä ja sit makaan sikiöasennossa, niin kauanko tätä pitää kestää? En kestä!! 😓😓😓😓
Ei oo kavereita samalla paikkakunnalla, ja ajatuskin reissusta heidän luo tai että tulisivat tänne, ahdistaa niin että tekisi mieli olla mieluummin tajuton.. Vaikka rakkaita ja hyviä ystäviä ovat jo vuosien takaa.
Onko muita samassa tilanteessa tai joskus ollut? Kauanko tää kestää? 😞 Mitä se kaikkien tunteiden käsittely käytännössä tarkoittaa? Miten se tehdään? Ei mulla ole ikinä ennen sydän särkynyt, en yksinkertaisesti tiedä miten!
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Tietysti se ottaa aikaa, jos oikeasti toisesta välitti. Kyllä mullakin kesti useampi vuosi ja tuli eron jälkeen masennus.
Vaikka suhteemme olikin siinä loppuvaiheessa jo erittäin huono, eli en missään nimessä halunnut siihen palata. Mutta kaikki ne vuosien varrella kertyneet hyvät muistot kuitenkin kummitteli mielessä todella pitkään.
Nykyään, toipuneena olen tyytyväisempi elämääni kuin uskoin olevan edes mahdollista. Anna vaan aikaa itsellesi ja käy tarvittaessa ammattiauttajalla juttelemassa.
Kauanko sulla meni että alkoi yhtään helpottaa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime eron aikana jouduin hakemaan opamox reseptin että selviydyin alkuajoista. Se muutos ja kaikki vaan oli liikaa mulle.
Sitten vähän myöhemmin mua auttoi myös se että ostin vähän uusia vaatteita ja kuuntelin musiikkia ja haaveilin tulevaisuudesta.
Parempi olisi jos katkaisisit välit siihen exään niin et joutuisi kuuntelemaan sen deittailutarinoita.
Tuli mieleen sanoistasi "hädin tuskin töihin pääsen enää" Freemanin "töin tuskin töihin edes meen" sanat eli Kaksi lensi yli käenpesän kappele. Harmi jos suhteesta ei tule mitään, yhessäolo olisi sitten pitkittänyt sitä vaan, jos olisi kuitenkin pitänyt mennä eri suuntiin. Jos siitä ei todella tule mitään. Jos olisi tullut, ehkä olisi soittanut. Tunne aikanaan haihtuu, toinen kohteeksi vaihtuu. Tai jotain muuta tulee tilalle, kiva asia ja ainakin sinä elät itsesi kautta.
En osaa sanoa tarkkaa aikaa milloin helpotti. Tietysti ekat viikot oli niitä vaikeimpia. Erottiin keväällä, niin kesä oli vielä melko vaikeaa aikaa, mutta toisaalta oli hyviäkin hetkiä paljon. Syksyllä sitten aloin jo deittailemaan miehiä. Sitten tuli takapakkia, että luulin haluavani exän takaisin.
Sekin meni ohi kyllä. Vuosi erosta, niin en kaivannut enää exän kosketusta. Nyt en kosketusta edes halua, vaikka exällä on tapana halata kun nähdään. Mutta monia tunteita tässä on koettu. Yhdessä oltiin lähes kymmenen vuotta. Ja pakko olla tekemisissä lasten takia. Eron alussa halusinkin nähdä, nyt ei olisi enää niin väliksi. Sinkkuna olen ja näin on hyvä.
Mihin te itsenäiset ja vahvat naiset niin kovasti miehiä tarvitsette? Hommaa vaikka kissa tai koira jos seuraa kaipaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^En mä sitä miestä mihinkään tarvitse, sydän vaan vuotaa verta kun on revitty kahtia..
Jos mä asetan jonkun välitavoitteen. Kai joskus pitää pystyä muuhunkin kun tähän peiton alla kyhjöttämiseen. Kyllä mä tiedän että auttaisi jos pystyisin tehdä edes jotakin, ihan mitä tahansa. Just nyt en vaan kykene.
Miten helkkarissa sitä surutyötä oikein tehdään? En tajua! Joo itkeä kun itkettää, mut mikä sen erottaa siitä, että jää haitallisella tasolla vellomaan niihin tunteisiin? Voi v...... 😭
Ap
Yhä kysyn miten sitä surutyötä oikein tehdään? En mä osaa!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko se kiltti mies että sitä voi halata ja soitella. Vai oliko pieni pahis ja ei voi pitää yhteyttä. Mutta ei kai toimi niin ei. Joskus kerrasta helpompi, kun aikaa kuluu vähän. Juttele siitä jonkun kivan kanssa?
Ymmärrän. Eroahdistukset ovat hirveitä. Mutta nyt kun olen muuten sairaana, ajattelen silloin pystyin sentään liikkumaan. Koko ajatus siitä, että olin jonkun takia henkisesti niin rikki tuntuu oudolta. Nyt antaisin mitä vaan, jos saisin päivän elää terveenä.
Ihan normaalia. Tietysti se ottaa aikaa, jos oikeasti toisesta välitti. Kyllä mullakin kesti useampi vuosi ja tuli eron jälkeen masennus.
Vaikka suhteemme olikin siinä loppuvaiheessa jo erittäin huono, eli en missään nimessä halunnut siihen palata. Mutta kaikki ne vuosien varrella kertyneet hyvät muistot kuitenkin kummitteli mielessä todella pitkään.
Nykyään, toipuneena olen tyytyväisempi elämääni kuin uskoin olevan edes mahdollista. Anna vaan aikaa itsellesi ja käy tarvittaessa ammattiauttajalla juttelemassa.