Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Työttömyys jatkaa kasvuaan

Vierailija
21.11.2023 |

Mihin kaikki työttömät menevät töihin?

https://yle.fi/a/74-20061298

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkävuodet alkamassa. Ja lisää elätettäviä lappaa rajan yli. Yritykset konkurssissa, sähkö pilvissä, valtion syöttiläitä yli tarpeen. Iki viroissaan ja sopeutumiseläkkeellä. Pelottaa, alapään kansalaisena. Satatuhatta työtöntä. 

Mitäs alapään kansalainen luulet, että niitä valtion syöttiläitä on? Kuinka paljon ja millaisissa hommissa?

Niitä on vajaat 80 000. Määrä on pudonnut 80-luvun lopun huippuvuosista kolmannekseen. Enin osa niitä on turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan liittyvissä tehtävissä sotilaina, poliiseina, rajavartijoina, oikeuslaitoksessa. Jo nyt noiden alojen ihmisiä ei riitä tehtäviensä hoitamiseen. Kuinka kauan haluat odotella poliisia paikalle silloin kun tarvitsisit? 

 

"Kuinka kauan haluat odotella poliisia paikalle silloin kun tarvitsisit?"

Det spelar ingen roll då de inte nu heller uppenbarar sig om man skulle behöva dem.

Vad löst fläsk i administrationen beträffar, kan du väl addera kommunernas flerdubbla administration till statens siffror. Vad gör alla (direktörer) som blev över vid kommunsammanslagningarna? Varför görs sammanslagningarna så långsamt? Kan det bero på att vareviga nya kommun i sammanslutningen har givit fem år av full lön och dem som redan är i den?

Vierailija
22/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä alkoi muutos neuvottelut, jos sellaiseksi voi kutsua, muutama kymmenen saa lähteä kortiston jatkoksi.

Ei ollut mitään tarvetta tämmöisellä ennen kuin uusi hallitus aloitti nämä NS. sopeutustoimet, kysyntä hiipui huomattavasti.

 

Työkkärilläkin on selkeästi sentyyppinen näkemys ongelma että kun siellä saadaan palkkaa työkkärin listoilla olevista niin ei siellä ajatella kokonaiskuvaa että miten esim paljon esim ihmisiä on ja edelleen putoaa kokonaan työelämän ulkopuolelle, paukutetaan vaan sokeasti hakemaan kokoaikatyötä vaikka sehän voi nykyään kestää vaikka vain vuoden, silloinhan esim viisi vuotta kestänyt osa-aikatyö ilman työttömyys jaksoja olisi kaikille kannattavampi. Ei mitään arvostusta anneta enää nykyään työn jatkuvuudelle, sujuvuudelle (esim kätevät työmatkat) ja työhön kasvamiselle, ilmankos systeemi sirpaloituu ja työntekijät valittaa kun ei ehdi oppia, perehtyä ja juurtua oikein minnekään. Pienikin työ nimittäin tuo paljon hyvinvointia, koska lisää aktiivisuutta, itsetuntoa, ostovoimaa, sosiaalista elämää ehkäisten syrjäytymistä jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näitä työttömyyskorvauksen korotuksia en ole ymmärtänyt ikinä. Työttömyydestä sama korvaus kaikille ja lapsistahan tulee sitten muita lisiä, elatusmaksuja ja sossusta viimekädessä harkinnanvaraisiakin tukia.

Ei palkassakaan ole lapsikorotusta niin miksi se on ollut työttömyyskorvauksessa kun työttömyyskorvaus on henkilökohtainen korvaus siitä ettei saa palkkaa.

Vierailija
24/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enligt ANM som har de korrekta siffrorna, är den totala mängden folk som lever på arbetslöshetspengar i någon form, dryga 530.000 stycken. I siffran ingår de knappa 95.000 personer som är utanför arbetskraften samt de 115.000 som är i olika "tjänster".

Det är ganska löjligt av Statistikcentralen att rapportera om 190.000 arbetslösa, då gruppen som är sysselsatt eller i stödarbete alen uppgår till 210.000 personer.

Statistikcentralen uppger vidare, att mängden sysselsatta är 2,61 mn invånare. Enligt ANM (som har allas personbeteckningar) uppgår mängden arbetskraft till 2,65 mn invånare. Hur många som inte räknas till arbetskraft är enligt Statistikcentralen på jobb, då skillnaden mellan arbetskraftens mängd och sysselsatta endast är 40.000 personer? Hur länge skall Finland ännu betala för Statistikcentralens lögner?

Vierailija
25/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näitä työttömyyskorvauksen korotuksia en ole ymmärtänyt ikinä. Työttömyydestä sama korvaus kaikille ja lapsistahan tulee sitten muita lisiä, elatusmaksuja ja sossusta viimekädessä harkinnanvaraisiakin tukia.

Ei palkassakaan ole lapsikorotusta niin miksi se on ollut työttömyyskorvauksessa kun työttömyyskorvaus on henkilökohtainen korvaus siitä ettei saa palkkaa.

Suomi olisi oikeassa suunnassa itseasiassa mielestäni jos lapselliset palkansaajat saisikin tehdä 8 tunnin sijaan kuutta tuntia ja saisivat kuitenkin lapsikorvauksena palkan siltä puuttuvalta kahdeltakin tunnilta. Jopas parantaisi syntyvyyttä ja vanhempien sekä lasten jaksamista. Kaukana ollaan. T:lapseton nainen

Vierailija
26/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Konkurssit kasvaneet 20% vuoden takaiseen. 100000 uutta työtöntä tulossa itärajan takaa. Fiksuinta olisi pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja jättää maa lopullisesti.

Mietin vähän samoja juttuja tuossa aiemmin, että jos eivät sulje itärajaa äkkiä, niin tämä valtio saa pikkuhiljaa jäädä taakseni. Onneksi kuitenkin toimivat nopeaan - Kanada saa vielä odottaa.

Päättäjät eivät taida osata nähdä, että suomalaisetkin muuttuvat ja muuttavat, ellei valtio muutu parempaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
21.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulotason väheneminen joko osa-aikatyön tai työttömyyskorvauksen vuoksi on työelämään pakottavien säädösten (joita hallitus ehdottaa) vaatiman toiminnan vuoksi kokijalleen haaste. Itselle vuokranantajana ja lähituttavien kautta on avautunut muutamia tapauksia, joissa kyse on tällaisesta tilanteesta uusien hallituksen säädösten läpi mennessä. Monenlaisia haasteita on siis havaittu, koska sitten monille mikään normielämä ei voi jatkua esimerkiksi asumiskustannusten noustessa, kun rahat loppuvat, vaikka osa-aikaisen työn päätyttyä työttömyyteen. Työmatkat jatkuvat, jos töitä saisi ja siten ympäristöä kuormittava liikkuminen lisääntyisi, koska ei voi asua työn lähellä. Toisaalta mitään todellisia työllistäviä uusia innovaatioita ei ole syntynyt riittävästi työpaikkojen määrän ja Suomen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Yhteiskuntahan luo pohjan myös kekseliäisyyteen, innovaatioihin ja niiden hyvään käyttöön koulutuksen kautta ja se tietenkin vaatii myös veronsa. Pienessä maassa kaikki kyvyt on saatava parhaaseen käyttöön, jotta voidaan hallita kaikkia yhteisölle elintärkeitä toimia kilpailukyvyn säilyttämiseksi ulkomaisia toimijoita vastaan. Toistensa palveleminen maan sisällä ei tuo ulkomaista rahaa laadusta riippumatta. Siksi viennin merkitys ja sen tukeminen hyvillä innovaatioilla ja tuotteilla on hyvin merkittävää.

Valitettavasti kansakunnan heikko tieto- ja osaamistaso, sijoittajista uusien todellisten nykypäivään sopivien ympäristöä säästävien tuotteen luojiin, on romahtanut jo sitten Sipilän hallituksen toimien, vaikka kaikki asiaa tuntemattomat esittävätkin muuta kovaan ääneen. Tosiasiassa olemme näissä Turkin ja Chilen tasolla ja se johtaa pelkäksi raaka-aineen toimittajaksi sivistyneille kansoille. Myymme jopa uusiutumattomia maaperän rikkauksia ja muita kansamme kalleuksia alehinnoin muille, kun emme osaa (tai viitsi) jalostaa niitä.

Tämä taso ei riitä Suomen hyvinvointiin ja siksi tietyt alat, joista tutkimus, uusien keksintöjen ja työn tarve ei tule loppumaan näköpiirissä olevana aikana, vaativat lisää hyviä toimijoita. Niinpä oikea perusasioiden osaaminen tulevaisuudessa yhä vaativammassa energian (ruoka mukaan lukien) ja ympäristön (mikrobit mukaan lukien) haasteiden ratkaisemisessa vaativat todellisia osaajia näiltä aloilta (esim. kemia ja biologia ja niiden lähialat). Näennäinen fraasien luetteleminen alojen tärkeydestä, jota kuulee politikoista pinnallisesti koulutettuihin ympäristöihmisiin, ei johda mihinkään, vaikka onkin parempi kuin uskonvarainen haasteiden kieltäminen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi kahdeksan