Mikä sinua ärsyttää joululahjoissa? - vertaistukiketju joulun lähestyessä

Se ärsyttää, kun ei saa lahjoja! Aikuisille ei tarvitse mitään ostaa, kaikilla on kaikkea tavaraa. Minäpä haluaisin lahjapaketteja availla.

Ei ärsytä mikään. Ostan tasan kaksi lahjaa, miehelle ja tyttärelle. 

Veljeni toivoo minulta boksereita ja hän antaa minulle rahaa koska on vammautunut ja hänen on vaikea liikkua. Äiti toivoo pientä kotimaista suklaarasiaa ja häneltä saan sukkia koska olen niitä toivonut. Lisäksi äiti sujauttaa rahaa vaikka en välttämättä tarttisikaan.  

Työpaikan joululahjat.

Viimeksi muutama vuosi sitten saatiin järkyttävän näköinen kassi, jossa oli jouluherkkuja. Kassin sisällössä ei mitään vikaa, mutta miksi tuollaisia rihkamakasseja pitää edes hankkia? Ei minua haittaisi, vaikka työnantajan joulumuistaminen olisi nuo herkut ja sanottaisiin, että ota oma kangaskassi mukaan, kun tulet hakemaan herkkusatsiasi.

Ihan turha käyttää työnantajan joululahjarahaa tuollaisiin kasseihin, joille ei ole mitään käyttöä. Pahin oli, kun aiemmassa työpaikassa oli painatettu joululahjaksi iso laukku työpaikan logolla. Kuka haluaisi mennä johonkin ison laukun kanssa, jossa lukee kissankokoisilla kirjaimilla joku "Peten pesulapalvelu" tai "Varkauden verotoimisto"?

Vierailija kirjoitti:

se että mun oletetaan hommaavan lahjat 5 siskonlapselle, hyvä jos saan niiden perheiltä edes jouluntoivotuksen takaisin. Tänä vuonna on vähän harkinnassa pitäisikö unohtaa koko lahjonta. t. se lapseton sisarus

Annat karkkilaatikon tai vastaavan yhteiseksi koko perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Saan joka vuosi lahjaksi anopilta, ystävältä tms joulukukan. Nuo joulukukat ovat aina jossain astiassa, kulhossa tms. Miksi ei voi antaa vain joulukukkaa, joka on jossain kierrätettävässä kukkapurkissa? Nytkin kaapin kätköissä lojuu monta eriparista astiaa ja kulhoa, kun ei noille ole joulun jälkeen käyttöä.

Vein meille kukka-asetelmista kertyneet purkit paikalliseen kukkakauppaan.  Ottivat mielellään vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni toivoo minulta boksereita ja hän antaa minulle rahaa koska on vammautunut ja hänen on vaikea liikkua. Äiti toivoo pientä kotimaista suklaarasiaa ja häneltä saan sukkia koska olen niitä toivonut. Lisäksi äiti sujauttaa rahaa vaikka en välttämättä tarttisikaan.  

Mikä tässä ärsyttää?  Tuo äidin sujauttama rahako?

Vierailija kirjoitti:

Se, että väkisin vaihdetaan lahjoja aikuisten kesken, koska jotain nyt vaan on pakko antaa. Jos aidosti haluaa muistaa läheistä ihmistä mietityllä lahjalla, niin se on eri juttu, mutta velvollisuuslahjat sellaisten kesken jotka voivat hyvin ostaa itse tarvitsemansa ovat älyttömiä.

Samaa mieltä. Velvollisuuslahjat aiheuttivat stressiä monta vuotta ja usein hankinnat menivät ihan pieleen. Muutama vuosi sitten ilmoitin, että en enää osta kenellekään mitään. Kaikilla on nurkat täynnä turhaa rojua muutenkin ja aikuiset ihmiset ostakoot itse mitä tarvitsevat. En itsekään halua mitään turhaa kun päinvastoin pitäisi päästä turhista romuista eroon. Alkuun vähän pelotti miten muut suhtautuvat kun en oikeasti enää antanut lahjoja, mutta ei kukaan vaikuta suuttuneen.

Pakollinen lahjojen ostaminen ja se, mitä kullekin ostaisi on stressaavaa. Paras olisi, kun tulisi tarkat ohjeet kohtuuhintaisista lahjoista ja voisin myös antaa vastaavasti tarpeista vinkkejä vastapuolelle. Tämä toimii oman perheen parissa ja kyllä isovanhempienkin osalta aika hyvin. Mutta joku kummityttö tai sisarusten lapset - vaikeaa on aina. Pelkkä raha on jotenkin kylmä lahja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni toivoo minulta boksereita ja hän antaa minulle rahaa koska on vammautunut ja hänen on vaikea liikkua. Äiti toivoo pientä kotimaista suklaarasiaa ja häneltä saan sukkia koska olen niitä toivonut. Lisäksi äiti sujauttaa rahaa vaikka en välttämättä tarttisikaan.  

 

Mikä tässä ärsyttää?  Tuo äidin sujauttama rahako?

Voi vitsi ny vasta luin kysymyksen tarkemmin. Sorry, ei ärsytä.

Se, ettei kukaan nykyisin muista.

Minulla on tapana laittaa muutamille läheisimmille työkavereille/lapsen kummeille jne. pienet joulumuistamiset. Yleensä kerään erilaisia käärellisiä konvehteja sellofaaniin. Nämä ihmiset eivät koskaan muista takaisin. Olisi kiva edes joskus saada vaikka kortti tai suklaapatukka.

Vierailija kirjoitti:

Pakollinen lahjojen ostaminen ja se, mitä kullekin ostaisi on stressaavaa. Paras olisi, kun tulisi tarkat ohjeet kohtuuhintaisista lahjoista ja voisin myös antaa vastaavasti tarpeista vinkkejä vastapuolelle. Tämä toimii oman perheen parissa ja kyllä isovanhempienkin osalta aika hyvin. Mutta joku kummityttö tai sisarusten lapset - vaikeaa on aina. Pelkkä raha on jotenkin kylmä lahja.

Miksi et voi sanoa, että "Hei minä tässä. Joululahjoista sen verran, että tämä vuonna budjettini on 15€/lapsi. Mikä olisi oikein tosi mieluinen juttu?" ja sitten lähetät tämän viestin.

Omien lasten puolesta voin vastata että raha on erittäin mieluinen lahja heille (ovat 8v, 12v ja 14v). Meidän suvuissa rahaa ei jaella ja se on siinä mielessä harmi, että lapset ei sitä paljoa sitten pysty säästämään. Annetaan kuukausirahaa, mutta aika vähän taloustilanteesta johtuen. No, isompi voi päästä ensi kesänä jo töihin, toivottavasti. 

Harmittaa kun ei ole ketään jolle ostaa lahjaa.

Pääsin kätevästi eroon suurimmasta osasta pakkolahjoja, kun muutamana vuotena vain ilmoitin että olin lahjoittanut lahjarahat hyväntekeväisyyteen. Ja oikeasti lahjoitinkin. Osa loukkaantui niin että lopetti joulukorttienkin lähettämisen.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan joululahjat.

Viimeksi muutama vuosi sitten saatiin järkyttävän näköinen kassi, jossa oli jouluherkkuja. Kassin sisällössä ei mitään vikaa, mutta miksi tuollaisia rihkamakasseja pitää edes hankkia? Ei minua haittaisi, vaikka työnantajan joulumuistaminen olisi nuo herkut ja sanottaisiin, että ota oma kangaskassi mukaan, kun tulet hakemaan herkkusatsiasi.

Ihan turha käyttää työnantajan joululahjarahaa tuollaisiin kasseihin, joille ei ole mitään käyttöä. Pahin oli, kun aiemmassa työpaikassa oli painatettu joululahjaksi iso laukku työpaikan logolla. Kuka haluaisi mennä johonkin ison laukun kanssa, jossa lukee kissankokoisilla kirjaimilla joku "Peten pesulapalvelu" tai "Varkauden verotoimisto"?

Tämä viesti summaa hyvin oman ärsytyksen aiheen. Saadaan ihän mieleistä sisältöä lahjana, mutta sitten revitään pelihousut siitä että se tulee liian rumassa tai omaan tyyliin sopimattomassa kassissa, tai mikä ikinä se "astia" onkaan. Tai ylipäätään jos lahja ei ihan 100 % osu, mutta on periaatteessa okei.

Aikoinaan silloinen työkaverini suuttui, kun työnantaja antoi Mariskoolit, jotka olivat Fazerin sinisiä konvehteja täynnä. Kuulemma konvehdit olivat ihan ok, mutta Mariskooli oli väärää väriä ja muutenkin liian juntti. Minusta kyse oli ihan kivasta ja hyvin neutraalista lahjasta. Ihme kitinää! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan joululahjat.

Viimeksi muutama vuosi sitten saatiin järkyttävän näköinen kassi, jossa oli jouluherkkuja. Kassin sisällössä ei mitään vikaa, mutta miksi tuollaisia rihkamakasseja pitää edes hankkia? Ei minua haittaisi, vaikka työnantajan joulumuistaminen olisi nuo herkut ja sanottaisiin, että ota oma kangaskassi mukaan, kun tulet hakemaan herkkusatsiasi.

Ihan turha käyttää työnantajan joululahjarahaa tuollaisiin kasseihin, joille ei ole mitään käyttöä. Pahin oli, kun aiemmassa työpaikassa oli painatettu joululahjaksi iso laukku työpaikan logolla. Kuka haluaisi mennä johonkin ison laukun kanssa, jossa lukee kissankokoisilla kirjaimilla joku "Peten pesulapalvelu" tai "Varkauden verotoimisto"?

Tämä viesti summaa hyvin oman ärsytyksen aiheen. Saadaan ihän mieleistä sisältöä lahjana, mutta sitten revitään pelihousut siitä että se tulee liian ruma

Mariskoolin saa myytyä eteenpäin, jos siitä ei tykkää. Jotain työpaikan logolla varustettua kassia ei saa. Plus tuollaiset kassit on turhaa krääsää. Suurimmalla osalla on kotona ihan riittävästi kangaskasseja ja muita. Harva haluaa julkisella paikalla mainostaa omaa työpaikkaansa kulkemalla jonkun mainoskassin kanssa. Ymmärrän hyvin, miksi ei nappaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan joululahjat.

Viimeksi muutama vuosi sitten saatiin järkyttävän näköinen kassi, jossa oli jouluherkkuja. Kassin sisällössä ei mitään vikaa, mutta miksi tuollaisia rihkamakasseja pitää edes hankkia? Ei minua haittaisi, vaikka työnantajan joulumuistaminen olisi nuo herkut ja sanottaisiin, että ota oma kangaskassi mukaan, kun tulet hakemaan herkkusatsiasi.

Ihan turha käyttää työnantajan joululahjarahaa tuollaisiin kasseihin, joille ei ole mitään käyttöä. Pahin oli, kun aiemmassa työpaikassa oli painatettu joululahjaksi iso laukku työpaikan logolla. Kuka haluaisi mennä johonkin ison laukun kanssa, jossa lukee kissankokoisilla kirjaimilla joku "Peten pesulapalvelu" tai "Varkauden verotoimisto"?

Tämä viesti summaa hyvin oman ärsytyksen aiheen. Saadaan ihän mieleistä sisältöä lahjana, mutta sitten revitään pelihousut siitä että se tulee liian ruma

Eiköhän se harmitus johdu siitä, että tuollaiset astiat/kassit ovat turhaa tavaraa, jota ei tarvitse. Kuluttavat ympäristöä ihan turhaan, jos ja kun lentävät roskiin. Ruoan voi aina syödä tai jotkut konvehdit antaa eteenpäin, jos ei itselle maistu. 

Se, että olen surkea lahjojen antaja ja ympäröity loistavilla lahjankeksijöillä. Siis näen oikeasti paljon vaivaa persoonallisten ja ilahduttavien lahjojen keksimiseen. Aloitan jo puoli vuotta ennen joulua keräämään listaa, ja kuuntelen tarkalla korvalla miten mieheni ohimennen mainitsee haluavansa asian x ja anoppini puhuu elämyksestä y. Sitten parin päivän päästä mies on ostanut asian x ja anoppi menossa elämykseen y ystävänsä kanssa. Tämä toistuu niin usein että marraskuun lopussa on pitkä lista lahjoista jotka eivät ole enää ajankohtaisia ja en yksinkertaisesti keksi mitään yhtä hyvää. Sitten kiertelen kuumeisesti kauppoja ja nettikauppoja yrittäen löytää lahjoja, jotka ovat saajalleen aidosti mieluisia, päätyen lopuksi lahjakorttiin. Sitten saan itse täydellisen nappiosuman saatesanoilla "törmäsin tähän ja tulit heti mieleen". Miksi minulle ei käy noin 😭

Arvostan valtavasti niitä ihmisiä jotka kertovat vaan suoraan mitä toivovat.

Komppaan n:o 13, joka joutuu lahjomaan sukulaisia yksipuolisesti.  Hankin joka joulu siskon lasten perheille, lapsille

ja aikuisille lahjat.  Etukäteen lähetän joulukortit kaikille.  Ennen joulua tulee jopa viestiä, mitä lahjoja haluttaisiin.

Mutta minua eivät muista, ei edes joulukorttia tai kiitosta lahjoista.

En ole kiitoksenkipeä ja antamisen ilo on tärkeintä, mutta silti tuntuu pahalta.  Toiset luettelee joulun jälkeen saamiaan

lahjoja, mutta minä olen jäänyt ilman.  Vain miesystäväni muistaa minua lahjalla.

Tänä jouluna en enää aio lähetellä lahjoja.

Joulu lahjojen vaihtoa ei ole ollut varmaan 21 vuoteen.Ei ole pieniä lapsia edes. Joten mikään ei ärsytä.