Lue keskustelun säännöt.
Menetin rakkaan läheisen ja olen ollut kauhea, nyt minut jätetään
19.11.2023 |
Menetys tuli yllättäen ja järisytti elämääni todella paljon, olin pahimmillaan todella syvissä vesissä. Olin parisuhteessa samaan aikaan ja olin puolisolleni välillä todella kamala, tiuskin, ärsyynnyin pienestä, vetäydyin kuoreeni, en vaan aina jaksanut häntä, ilkeilin. Tapahtuneiden jälkeen kadutti ja pysyn aina anteeksi tekojani. Olin vaan niin rikki ja en osannut käsitellä tunteita oikein vaan kohdistin ne puolisoni. Nyt tästä on kulunut aikaa ja tilanne ja vointini on tasoittuneempi ja olen seesteisempi, en enää surun ytimessä. Nyt puoliso kertoi että haluaa erota koska olen toiminut niin kuin kuvasin. Hän ei halua riitaisaa suhdetta joten ero on ratkaisu. Olen aika ymmälläni, koska tämä tuli yllättäen mutta enpä voi häntä moittiakaan. Kai sitten olen tämän ansainnut. Pitäisi osata surra "paremmin ja oikein".
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Ja ap tuki puolisoaan kiukuttelemalla ja tahallisella ilkeydellä. Joo, ei jatkoon. Miksi kenenkään pitäisi tuhlata elämänsä tuollaisen sietämiseen? Parisuhde ei ole mikään velvollisuus, vaan siinä ollaan jos koetaan sen parantavan elämänlaatua. Jos siinä ei halua olla, niin pois vaan. Kuka haluaa olla yhdessä ilkeilijän kanssa? Miksi pitäisi?
Parisuhde ei tosiaan ole mikään velvollisuus, lähteä saa mistä syystä haluaa. Mutta ap:hän se menetyksen oli kokenut, miksi hänen olisi siinä vaiheessa puolisoaan pitänyt tukea?
Parisuhteessa tuetaan toinen toistaan. Koskee kaikkia hetkiä. Puoliso tarvitsi ilmiselvästi tukea, koska hänellä oli kaltoinkohteleva puoliso ja hän koki menetyksen elämänlaadussaan. Tuki olisi ollut helppoa, olla ihmisiksi. Varmasti olisi tullut tukea paremmin myös takaisin ja suhde olisi voinut jopa lujittua. Ap valitsi toisin ja sillä on luonnollinen seuraus. Jokainen tulee elämänsä aikana menettämään useita läheisiä ja tärkeitä henkilöitä. Ap näytti trailerin tulevasta ja puolisolle riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikää vielä. Jos muuten on ollut rakkautta ja hyvä suhde, se ehkä on korjattavissa.
Vakavan keskustelun paikka, sanon minä
N62
Minulta loppuisi kunnioitus tuollaisesta, eikä sitä voi saada noin vain takaisin.
Etkö saanut psyykkistä apua? Tai jaksanut hakea? Tsemppiä, nyt terapia vois auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"
LIsään vielä, että itse pyydän äärimmäisen harvoin asioita anteeksi. Pyrin elämään niin, ettei tarvitsisi koko ajan madella. Kun sitten kuitenkin olen mokannut, niin ensin mietin asian, sitten päätän muuttaa käytökseni, sitten pyydän anteeksi. Ja myöskin muutan käytöstäni. On aivan turha lupailla ettei koskaan juo enää ja kuitenkin jatkaa heti kun silmä välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"
Mutta ap:hän sanoi, ettei hän käyttäydy enää noin. Tietysti emme tiedä onko tuo totta, mutta eihän tällä palstalla ikinä tiedä onko mikään kenenkään kertoma totta vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksi, että huusin, anteeksi, että äyskin, anteeksi, että sanoin todella rumasti, anteeksi, että löin, anteeksi, että tönin, anteeksi, että rais ka sin, anteeksi, anteeksi, anteeksi. Noin. Nyt on pyydetty anteeksi, mutta jatkan silti kaikkea mistä pyysin anteeksi. Miki olet tuollainen ja et suostu antamaan anteeksi, kun pyysin sitä? Pyysin anteeksi tekemisiäni ja sanomisiani, mutta sinä olet niin ilkeä i di oot ti, että märiset vain. MINÄHÄN PYYSIN ANTEEKSI!!!
Näin. Kun pyytää anteeksi menneitä ja tulevia tekemisiään, niin kaikki pitäisi olla hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"
Mutta ap:hän sanoi, ettei hän käyttäydy enää noin. Tietysti emme tiedä onko tuo totta, mutta eihän tällä palstalla ikinä tiedä onko mikään kenenkään kertoma totta vai ei.
Saahan sitä sanoa ja luvata mitä tahansa, mutta totuus on usein toinen. Yleensä nämä ap:n tapaiset eivät opi mitään, vaan pistävät kaiken toisen niskoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua aloittaja. Olet saanut ikäviä vastauksia, mutta muutaman myötätuntoisenkin. Ei huono käytös ole hyvä juttu koskaan, mutta tietyissä tilanteissa sitä pystyy ymmärtämään johonkin asti. Esimerkiksi kuolema ja sairaus ovat tällaisia tilanteita. Vaikkapa mainitsemasi väliaikainen vetäytyminen ei ole mikään syy erota. Miehesi myös näkee että kyse oli tilapäisestä tilanteesta. En tiedä miten paha tilanne teillä oli ja kuinka pitkään, mutta vaikuttaa että se on joka tapauksessa ollut miehellesi liikaa, vaikka olet aidosti pyytänyt anteeksi kaikkea. Olen pahoillani puolestasi. Yritä ajatella positiivisesti. Sinä tarvitset sellaisen miehen joka sietää myös väliaikaisesti huonoja hetkiä parisuhteessanne, ja miehesi ei ole sellainen. Sellaisia miehiä on kuitenkin olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"
Mutta ap:hän sanoi, ettei hän käyttäydy enää noin. Tietysti emme tiedä onko tuo totta, mutta eihän tällä palstalla ikinä tiedä onko mikään kenenkään kertoma totta vai ei.
Se riittää, kun vuodenkin käyttäytyy toista kohtaan täysin kelvottomasti. Kun rakkaus on kerran kuollut, sitä on vaikea enää herättää henkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua aloittaja. Olet saanut ikäviä vastauksia, mutta muutaman myötätuntoisenkin. Ei huono käytös ole hyvä juttu koskaan, mutta tietyissä tilanteissa sitä pystyy ymmärtämään johonkin asti. Esimerkiksi kuolema ja sairaus ovat tällaisia tilanteita. Vaikkapa mainitsemasi väliaikainen vetäytyminen ei ole mikään syy erota. Miehesi myös näkee että kyse oli tilapäisestä tilanteesta. En tiedä miten paha tilanne teillä oli ja kuinka pitkään, mutta vaikuttaa että se on joka tapauksessa ollut miehellesi liikaa, vaikka olet aidosti pyytänyt anteeksi kaikkea. Olen pahoillani puolestasi. Yritä ajatella positiivisesti. Sinä tarvitset sellaisen miehen joka sietää myös väliaikaisesti huonoja hetkiä parisuhteessanne, ja miehesi ei ole sellainen. Sellaisia miehiä on kuitenkin olemassa.
Juu, kyllä sellaisia heittopussivässyköitä on, jotka sietävät ihan mitä tahansa. Heissä kuitenkin on yleensä myös jokin hyvä syy, miksi sallivat itseään kohdeltavan huonosti.
Tiuskimine ja ilkeily ei ole mitään automaattisia reaktioita vastoinkäymiseen vaan ihan sellaisia juttuja, mistä voi myös opetella pois. Kenenkään ei tarvi olla niiden kohteena. Mitä ap olet tehnyt oppiaksesi pois niistä?
Jos et mitään, ymmärrän toisen päätöstä vielä paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä ylemmyyden tuntoisia vastauksia sait ap. Parisuhde on toisen tukemista ja ymmärtämistä. Vaikka olet käyttänyt huonosti, olet pyytänyt anteeksi. Jos miehesi ei ymmärtänyt tuskaasi ja käytöstäsi, on parempi päästä eroon selkärangattomasta loukkaantujasta.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"
Mutta ap:hän sanoi, ettei hän käyttäydy enää noin. Tietysti emme tiedä onko tuo totta, mutta eihän tällä palstalla ikinä tiedä onko mikään kenenkään kertoma totta vai ei.
no jos on ollut pari vuotta ihan hirviö, niin ei se enää auta että en mä enää. Yhden raivoamisen voisi antaa anteeksi, jos siitä tulee tapa, niin ei.
mulla oli tollanen raivoava exä, osasyy varmaan myöskin suru. Useamman vuoden ajalta jokainen räyhäyskerta nakersi palan pois rakkaudesta, sitten tuli kauheana yllätyksenä ero muutaman vuoden päästä. Ei kukaan halua olla kotona jatkuvasta varpaillaan, oli mies tai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua aloittaja. Olet saanut ikäviä vastauksia, mutta muutaman myötätuntoisenkin. Ei huono käytös ole hyvä juttu koskaan, mutta tietyissä tilanteissa sitä pystyy ymmärtämään johonkin asti. Esimerkiksi kuolema ja sairaus ovat tällaisia tilanteita. Vaikkapa mainitsemasi väliaikainen vetäytyminen ei ole mikään syy erota. Miehesi myös näkee että kyse oli tilapäisestä tilanteesta. En tiedä miten paha tilanne teillä oli ja kuinka pitkään, mutta vaikuttaa että se on joka tapauksessa ollut miehellesi liikaa, vaikka olet aidosti pyytänyt anteeksi kaikkea. Olen pahoillani puolestasi. Yritä ajatella positiivisesti. Sinä tarvitset sellaisen miehen joka sietää myös väliaikaisesti huonoja hetkiä parisuhteessanne, ja miehesi ei ole sellainen. Sellaisia miehiä on kuitenkin olemassa.
Se on voi voi vaan, myöhäistä itkeä enää sen jälkeen, kun maidot ovat jo maassa. Mies on varmasti harkinnut tilannetta huolellisesti, mutta kun on ollut liian kauan ap:n raivon kohteena, niin rakkaus on kuollut täydellisesti.
Eikä kannata odottaa, että yksikään normaali mies jaksaisi olla viikkoja, jopa kuukausia toisen paskaämpärinä ja sen jälkeenkin vain hymyillä ymmärtäväisesti.
Eiköhän mies löydä vierelleen ihanan ja tunteidensa kanssa asiallisesti elävän naisen.
Miksi ap on käyttäynyt rumasti? Minkälainen tilanne oikeuttaa käyttäytymään rakkaalleen todella rumasti? No ei ainakaan suru. Jos ja kun siihen ehkä tulee vihan tunteita, niin silloin voi lähteä vaikka metsään huutamaan ja potkimaan kiviä, mutta ei se puoliso ole mikään potkittava ja rääkymisen kohde. Anteeksipyytelyt eivät auta enää sen jälkeen, kun toinen huomaa, että ne ovat vain sanahelinää ja kaikki sama paska jatkuu vaan.
Surun oksentaminen toistuvasti puolison tai muun läheisen päälle vihana ei ole mitenkään päin ok. Tilanteessa, jossa sinun surusi alkaa kuormittaa läheisiä, tulee hakeutua puhumaan paha olo jollekin ulkopuoliselle ammattilaiselle. Saa työkaluja käsitellä omia tunteitaan siten, että ne eivät purkaudu lähipiiriin ja ennenkaikkea jotta saat ne itsesi kanssa käsiteltyä.
Tästäkin opit jotain tärkeää ja jatkossa olet taas entistä sinua parempi.
Täällä vaimolla ollut samanlainen meno päällä jo pitkään. Kyllä se vaan alkaa pohja tulemaan jo vastaan ja erohalut kasvaa päivä päivältä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua aloittaja. Olet saanut ikäviä vastauksia, mutta muutaman myötätuntoisenkin. Ei huono käytös ole hyvä juttu koskaan, mutta tietyissä tilanteissa sitä pystyy ymmärtämään johonkin asti. Esimerkiksi kuolema ja sairaus ovat tällaisia tilanteita. Vaikkapa mainitsemasi väliaikainen vetäytyminen ei ole mikään syy erota. Miehesi myös näkee että kyse oli tilapäisestä tilanteesta. En tiedä miten paha tilanne teillä oli ja kuinka pitkään, mutta vaikuttaa että se on joka tapauksessa ollut miehellesi liikaa, vaikka olet aidosti pyytänyt anteeksi kaikkea. Olen pahoillani puolestasi. Yritä ajatella positiivisesti. Sinä tarvitset sellaisen miehen joka sietää myös väliaikaisesti huonoja hetkiä parisuhteessanne, ja miehesi ei ole sellainen. Sellaisia miehiä on kuitenkin olemassa.
Ihan mikä tahansa on syy erota, jos se eroa haluavaa siinä määrin häiritsee. Yleensä eroon päätyminen on monisyistä ja joku asia vain on se viimeinen niitti joka sinetöi homman. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa niin.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Mutta tältä palstalta on turha odottaa sympatiaa, koska tuollaista ei voi ymmärtää ellei ole vastaavaa kokenut.
Jokainen kokee elämässään surua, mutta reaktiota on aina mahdoton ennustaa. Sama ihminenkin voi reagoida eri menetyksiin täysin eri tavoin. Itse olen kestänyt aiempia menetyksiä paljon paremmin, vaikka ne eivät olleet yhtään pienempiä menetyksiä sinänsä. Nyt tämä viimeisin menetykseni rikkoi minut ihan eri tavalla, enkä meinaa millään päästä tolpilleni vuodenkaan jälkeen.
Paha olo ei tietysti ole tekosyy kohdella ketään huonosti, eikä sille voi mitään, jos tuo aika ja kohtelu sai puolisosi etääntymään sinusta niin ettei rakasta sinua enää. Mutta älä lähde itseäsikään asiasta syyllistämään. Fakta on, ettei kukaan tiedä etukäteen, millä tavalla mihinkin menetykseen tulee reagoimaan. Harvasta meistä tulee ainakaan parempi ihminen järkytyksen ja traumareaktion kourissa, vaikka itse ku
Kyllä täältä löytyy paljonkin sympatiaa, se kaikki sympatia on nyt aloittajan puolison puolella.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä vain, jos pyytäjän aitona tarkoituksena on muuttaa sitä käytöstä, joka anteeksipyynnön aiheutti. Jos jatkaa samaa käytöstä, ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä kuin vastuun lykkääminen vastapuolelle. Mikä taas on epäreilua käytöstä. "Mähän pyysin anteeksi, mikä nyt vaivaa?!"