Ihmiset jotka tarjoavat leipomista tai kävelylenkkiä lääkkeeksi masennukseen.. ihmiselle joka ei pysty edes suihkuun raahautumaan
Jos itsensä peseminen on jo liikaa niin millä voimavaroilla tämä ihminen vaivaisi pullataikinaa
Kommentit (1272)
Huomasitko kuinka alentavasti itse puhuit aiemmassa viestissäsi? Jos joku on näennäisesti terve ja välillä joutuu pakottamaan itsensä treenaamaan, niin hänelläkö sitten menee niin hyvin elämässä että hänelle on ok puhua alentuvasti? Mutta sinulle, syöpäsairaalle, ei hellanlettas saa puhua samalla tavalla kuin terveelle ihmiselle, niinkö?
Tästä sivusta totean, että olet sekaisin päästäsi, jos et hahmota eroa. Ihan kuin valittaisit sitä, että sinäkin joudut käyttämään happea ja hengitys ottaa niin voimille, että se on ihan kohtuutonta.
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on myös auttanut self help paljon. Se ei ole ainut keino, joka on auttanut parantumisessa, mutta itsereflektio auttaa minua tarkastelemaan omia ajatuksiani, tunteitani ja käyttäytymistäni objektiivisesti. Tämä auttaa minua saamaan syvemmän ymmärryksen itsestäni ja tunnistamaan mahdollisia negatiivisia ajatusmalleja, jotka voivat vaikuttaa mielialaani.
Tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista on askel kohti niiden hallintaa. Kun opppii tunnistamaan erilaisia tunteita ja niiden syitä, voi kehittää keinoja käsitellä niitä terveellisellä tavalla, kuten mindfulness-harjoitukset, meditointi, hengitysharjoitukset tai muut stressinhallintatekniikat.
Moni hallitsee niitä tunteitaan ja on tuntematta niitä ihan liikaakin. Ja se johtaa masennukseen. Tuo kaikki luettelemasi kuulostaa kovasti minulta ja ajalta, kun en vielä ollut masentunut vaan vasta matkalla sinne ja kuvittelin selvinn
Tänne on selkeästi pesiytynyt joku joka haluaa uskotella muille että he tulevat masentumaan.
Ok, hyvä jos olet pystynyt asiat hyväksymään ja pystyt keskittymään nykyhetkeen ja hyviin aisoihin. Tuosta aikaisemmasta viestistäsi sain sellaisen käsityksen että olet masentunut traumojesi takia etkä ole saanut masennukseesi apua koska et olisi pystynyt niitä traumojasi työstämään. Ymmärsin varmaan väärin mitä tarkoitit viestissäsi (viesti 455).
En tiedä miksi koit minut myrkylliseksi ihmiseksi viestini perusteella.
Olen kyllästynyt ihmisiin jotka niputtavat masentuneet laiskoiksi jotka haluavat vain velloa masennuksessaan. Näinhän sinäkin automaattisesti oletit.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat? Olen kyllä ollut masentunut. Enkä nyt ihan ymmärrä miten minua auttaneet itsehoito- ja selviytymiskeinot johtaisivat todennäköisesti suureen romahdukseen, jos ne ovat juuri nostaneet minut ylös sieltä masennuksesta.
Koska noin ne puut kerätään sinne suureen nuotioon. Pienillä masennuksilla ja burn outeilla, jotka hoidetaan "kuntoon" runnomalla, reipastumalla, olemalla toksisen positiivinen ja vaativa. Jos olisit turvassa, puhuisit ihan toisin.
En ole runnonut, "reipastunut", ollut toksisen positiivinen enkä vaativa.
Olen hyväksynyt että elämässä on ikäviä asioita, olen keskittynyt nykyhetkeen menneisyyden sijasta, olen koettanut välttää murehtimasta liikaa tulevaa, mutta suhtaudun lempeällä ymmärtäväisyydellä siihen että välillä negatiiviset asiat tai pelot tulevat mieleen. Tiedostan mitkä asiat lisäävät hyvää ja huonoa oloa ja sitä kautta pyrin keskittymään näihin hyvää oloa tuottaviin asioihin, pakottamatta kuitenkaan itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon vinkkejä ja neuvoja mitkä asiat saattaisivat auttaa masennukseen ja kerrottu mikä ihmisillä itsellään on auttanut masennukseen. Jostain syystä nämä kommentit saa osan porukasta epäilemään sitä, onko nämä kommentoijat olleet masentuneita alkuunkaan ja ryhdytään hirveälle puolustuskannalle ja aletaan joukolla haukkumaan neuvojia ja positiivisista kokemuksista kertovia.
Minä taas alan epäilemään sitä että nämä epäilijät eivät itse ole masentuneita. Negatiivisuus ja ilkeys on luonteenpiirteitä, toimintatapoja, mutta masennus on sairaus. Oletteko jotkut ajatelleet, että ette ehkä olisikaan masentuneita? Ehkä olette vain perusluonteeltanne negatiivisia?
Vertaisneuvoja: minäkin sairastin masennuksen, toivuin siitä leipomalla pullaa. Suosittelen omasta kokemuksestani!
Myrkyllinen piikkipörsykkä: masentunut, miksi et leivo, miksi makaat vain sängyssä etkä halua tehdä itsesi eteen mitään! Viitsisit nyt!
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko kuinka alentavasti itse puhuit aiemmassa viestissäsi? Jos joku on näennäisesti terve ja välillä joutuu pakottamaan itsensä treenaamaan, niin hänelläkö sitten menee niin hyvin elämässä että hänelle on ok puhua alentuvasti? Mutta sinulle, syöpäsairaalle, ei hellanlettas saa puhua samalla tavalla kuin terveelle ihmiselle, niinkö?
Tästä sivusta totean, että olet sekaisin päästäsi, jos et hahmota eroa. Ihan kuin valittaisit sitä, että sinäkin joudut käyttämään happea ja hengitys ottaa niin voimille, että se on ihan kohtuutonta.
Jos en hahmota mitä eroa? Että puhuu alentavasti terveelle vs. puhuu alentavasti sairaalle? Jos minä olen sairas sen takia että pidän terveelle alentavasti puhumista ihan yhtä pahana asiana kuin sairaalle alentavasti puhumista, niin sitten olen sairas.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon vinkkejä ja neuvoja mitkä asiat saattaisivat auttaa masennukseen ja kerrottu mikä ihmisillä itsellään on auttanut masennukseen. Jostain syystä nämä kommentit saa osan porukasta epäilemään sitä, onko nämä kommentoijat olleet masentuneita alkuunkaan ja ryhdytään hirveälle puolustuskannalle ja aletaan joukolla haukkumaan neuvojia ja positiivisista kokemuksista kertovia.
Minä taas alan epäilemään sitä että nämä epäilijät eivät itse ole masentuneita. Negatiivisuus ja ilkeys on luonteenpiirteitä, toimintatapoja, mutta masennus on sairaus. Oletteko jotkut ajatelleet, että ette ehkä olisikaan masentuneita? Ehkä olette vain perusluonteeltanne negatiivisia?
Minä taas epäilen, että sinä olet pelkkä trolli ja tämä oli ala-arvoinen suoritus.
0/5
Ens kerralla sit vähän yritystäkin peliin, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Keskustelu on rönsyillyt aika paljon. Ja sehän keskustelupalstan idea onkin että keskustellaan. Saa kai tässä ketjussa muustakin puhua kuin siitä, miten ärsyttäviä neuvot ovat? Kunhan pohdin syitä sille miksi neuvoja jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ok, hyvä jos olet pystynyt asiat hyväksymään ja pystyt keskittymään nykyhetkeen ja hyviin aisoihin. Tuosta aikaisemmasta viestistäsi sain sellaisen käsityksen että olet masentunut traumojesi takia etkä ole saanut masennukseesi apua koska et olisi pystynyt niitä traumojasi työstämään. Ymmärsin varmaan väärin mitä tarkoitit viestissäsi (viesti 455).
En tiedä miksi koit minut myrkylliseksi ihmiseksi viestini perusteella.
Olen kyllästynyt ihmisiin jotka niputtavat masentuneet laiskoiksi jotka haluavat vain velloa masennuksessaan. Näinhän sinäkin automaattisesti oletit.
En ole puhunut laiskuudesta yhtään mitään. Sanoin että kaikkia asioita voi työstää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän tossa tarkoitettu niitä jotka oikeasti makaa sängyn pohjalla siksi koska masentaa, ei siksi koska tarvitsevat lepoa... "
???
Siis miksi masentunut ei saisi levätä jos tarvitsee levätä? Jos masentunut sanoo että en jaksa, niin se tarkoittaa että hän tarvitsee lepoa.
Eikä tarkoita. Masennus ei parane lepäämällä.
Minulla ainakin toimintakyky paranee lepäämällä. Kun toimintakyky on parempi ja jaksaa toimia on vähemmän aikaa masennukselle ja ajatukset saa vietyä muualle.
Onko sinulla jotain tieteellistä aineistoa väitteesi perusteeksi?
There is evidence to suggest that excessive rest and passivity may not be beneficial for individuals experiencing depression. While rest is important for overall well-being, a sedentary lifestyle and prolonged periods of inactivity can contribute to the maintenance or exacerbation of depressive symptoms.
Several studies have explored the relationship between physical activity and mental health, including depression. Regular exercise has been shown to have positive effects on mood and can be an effective part of the treatment for depression. Physical activity is thought to stimulate the production of endorphins, neurotransmitters that contribute to feelings of well-being.
One study published in the American Journal of Preventive Medicine in 2013 found that higher levels of physical activity were associated with a lower risk of developing depression. Another study published in JAMA Psychiatry in 2016 suggested that engaging in regular physical activity could be as effective as antidepressant medications in treating mild to moderate depression.
It's important to note that the relationship between activity levels and depression can vary among individuals, and different types of activities may be more or less beneficial for different people. Additionally, the severity of depression can influence the appropriate level of activity, and individuals should consult with healthcare professionals to determine the most suitable treatment plan for their specific situation.
While staying active can be beneficial, it's equally important to recognize that depression is a complex mental health condition, and a comprehensive approach to treatment may include various interventions such as therapy, medication, and lifestyle changes. Always consult with a healthcare professional for personalized advice and guidance based on your specific circumstances.
Vierailija kirjoitti:
Masennukseen toisaalta liittyy usein (ei aina) myös tietynlainen itsekeskeisyys ja minä-keskitteinen ajattelutapa. Sitä on silloin jotenkin niin syvällä oman päänsä sisällä, että ei pysty välttämättä vastaanottamaan muiden sanoja.
Silloin sitä helposti reagoi toisten selviytymistarinoihin niin, että "miten tuo muka minua auttaisi, minun masennus on kyllä ihan erilaista" jne. Minusta yksi parhaista keinoista omiin ongelmiini on ollut se, että tarkastelee itseään ja ongelmiaan kauempaa. Joskus juuri se ulkoilu auttaa siihen, kun näkee muita ihmisiä eikä ole niin jumissa omassa kodissaan ja omissa ajatuksissaan silloin. Sille on ihan joku nimityskin ja varmasti siitä lintuperspektiivistä, kauempaa elämän katselusta, löytyy tietoakin netistä, minä en sen selittämisessä ole hyvä.
Minusta masennukseen tulee aina liittyä "itsekeskeisyyttä" tai miksi sitä ikinä haluaa sanoa. Sitä, että ihminen keskittyy itseensä ja käyttää niukaksi käyneet voimavaransa itseensä. Ei kai siitä muuten parane.
Masennus on elinvoiman ja elämänhalun katoamista ja sammumista. Siinä on todella iso ja vakava syy keskittyä itseensä. Moni väistelee sitä pitkään. Auttaa liiallisesti toisia, keskittyy toisten ongelmiin, yliurheilee, hautautuu töihin, syö tai juo turtuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, hyvä jos olet pystynyt asiat hyväksymään ja pystyt keskittymään nykyhetkeen ja hyviin aisoihin. Tuosta aikaisemmasta viestistäsi sain sellaisen käsityksen että olet masentunut traumojesi takia etkä ole saanut masennukseesi apua koska et olisi pystynyt niitä traumojasi työstämään. Ymmärsin varmaan väärin mitä tarkoitit viestissäsi (viesti 455).
En tiedä miksi koit minut myrkylliseksi ihmiseksi viestini perusteella.
Olen kyllästynyt ihmisiin jotka niputtavat masentuneet laiskoiksi jotka haluavat vain velloa masennuksessaan. Näinhän sinäkin automaattisesti oletit.
En ole puhunut laiskuudesta yhtään mitään. Sanoin että kaikkia asioita voi työstää.
Mitä ihan konkreettisesti tarkoitat työstämisellä ja mitä sillä saavutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Keskustelu on rönsyillyt aika paljon. Ja sehän keskustelupalstan idea onkin että keskustellaan. Saa kai tässä ketjussa muustakin puhua kuin siitä, miten ärsyttäviä neuvot ovat? Kunhan pohdin syitä sille miksi neuvoja jaetaan.
Ja minä siihen vastasin, että ei kannata jakaa silloin, kun ei osaa eikä ymmärrä toisen tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Suurin osa neuvoista on ollut ihan asiallisia, ja ne on tarkoitettu yleisesti masennuksen hoitoon eivätkä ainoastaan niille, jotka makaavat sängynpohjalla. Samoin se, joka sängynpohjallakin lepää, voi asettaa itselleen pieniä tavoitteita toipumiseen. Jos esimerkiksi ei ole poistunut kotoa kuukauteen, voi asettaa päivittäiseksi tavoitteekseen vaikka sen, että menee ulos ja kävelee talonsa portille asti. Sitten vaikka seuraavalla viikolla tavoitteena kävellä muutama metri enemmän. Kukaan ei odota, että syvästi masentunut henkilö lähtee seuraavana päivänä kahdenkymmenen kilometrin lenkille.
Eräs viisas terapeutti antoi minulle luvan olla suorittamatta. Niin oudolta ohjeelta kuin se saattaa kuulostaakin. Tämä vuosien kitumisen jälkeen jotenkin avasi ymmärrykseni siitä, että olen sairas ja että se on todellakin hyväksyttävää olla tekemättä asioita. Tämän jälkeen elämä on ollut paljon helpompaa ja toipumistakin on tapahtunut. Eli joskus se lepo ja sairastaminen on todellakin tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Suurin osa neuvoista on ollut ihan asiallisia, ja ne on tarkoitettu yleisesti masennuksen hoitoon eivätkä ainoastaan niille, jotka makaavat sängynpohjalla. Samoin se, joka sängynpohjallakin lepää, voi asettaa itselleen pieniä tavoitteita toipumiseen. Jos esimerkiksi ei ole
Jep, sitten kun se sängyn pohjalle päätynyt vielä välittäisikin itsestään ja elämästään, ehkä lähtisikin köpöttelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukseen toisaalta liittyy usein (ei aina) myös tietynlainen itsekeskeisyys ja minä-keskitteinen ajattelutapa. Sitä on silloin jotenkin niin syvällä oman päänsä sisällä, että ei pysty välttämättä vastaanottamaan muiden sanoja.
Silloin sitä helposti reagoi toisten selviytymistarinoihin niin, että "miten tuo muka minua auttaisi, minun masennus on kyllä ihan erilaista" jne. Minusta yksi parhaista keinoista omiin ongelmiini on ollut se, että tarkastelee itseään ja ongelmiaan kauempaa. Joskus juuri se ulkoilu auttaa siihen, kun näkee muita ihmisiä eikä ole niin jumissa omassa kodissaan ja omissa ajatuksissaan silloin. Sille on ihan joku nimityskin ja varmasti siitä lintuperspektiivistä, kauempaa elämän katselusta, löytyy tietoakin netistä, minä en sen selittämisessä ole hyvä.
Minusta masennukseen tulee aina liittyä "itsekeskeisyyttä" tai miksi sitä ikinä
Se, että laittaa itsensä etusijalle ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinä tiedät miten masennuksesta paranee paremmin kuin muut. Jos tietäisit et olisi masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun ongelma on se että ei edes suihkuun jaksa mennä, niin tuskinpa kukaan ulkopuolinen ihminen voi tätä ihmistä sinne suihkuun alkaa raahaamaankaan, eikä varsinkaan silloin jos kommunikointi tapahtuu anonyymina keskustelupalstalla. Silloin on monelle luontevampaa jaella näitä neuvoja, mitkä monia sitten tuntuu ärsyttävän.
Silloin on järkevintä olla ihan hiljaa, kun ei osaa auttaa. Siitähän koko ketjussa oli kyse, että jaellaan älyttömiä neuvoja ihmisille, jotka eivät kykene edes peseytymään.
Suurin osa neuvoista on ollut ihan asiallisia, ja ne on tarkoitettu yleisesti masennuksen hoitoon eivätkä ainoastaan niille, jotka makaavat sängynpohjalla. Samoin se, joka sängynpohjallakin lepää, voi asettaa itselleen pieniä tavoitteita toipumiseen. Jos esimerkiksi ei ole
Vaikuttaa siltä, että ajattelet jokaisen masentuneen olevan parannuttavissa. Ja että se parantuminen on kuin treeni.
Itse näkisin, että on sellainen masennuksen meri. Kun sinne paiskautuu, joku on lähtötilanteessa lähempänä rantaa kuin toinen. Vasta silloin on järkeä alkaa uida ja käyttää voimat siihen, kun on ranta näkyvissä tai edes selkeät merimerkit kohti satamaa. Siinä vaiheessa, kun on vielä aavalla, kannattaa keskittyä siihen, ettei huku ja katsella ja miettiä suuntaa ja strategiaa, kun on se hetki, ettei ole pinnan alla tai jatkuvasti vajoamassa. On ehkä löytänyt jonkun puunrungon, jonka avulla voi levätä tai meri on muuten vähän tyyntynyt.
Selvää on, että poispääsy tekemättä mitään, on täysin randomia, mutta hyvätkään aikeet ja toimet eivät aina takaa tulosta.
Masennukseen toisaalta liittyy usein (ei aina) myös tietynlainen itsekeskeisyys ja minä-keskitteinen ajattelutapa. Sitä on silloin jotenkin niin syvällä oman päänsä sisällä, että ei pysty välttämättä vastaanottamaan muiden sanoja.
Silloin sitä helposti reagoi toisten selviytymistarinoihin niin, että "miten tuo muka minua auttaisi, minun masennus on kyllä ihan erilaista" jne. Minusta yksi parhaista keinoista omiin ongelmiini on ollut se, että tarkastelee itseään ja ongelmiaan kauempaa. Joskus juuri se ulkoilu auttaa siihen, kun näkee muita ihmisiä eikä ole niin jumissa omassa kodissaan ja omissa ajatuksissaan silloin. Sille on ihan joku nimityskin ja varmasti siitä lintuperspektiivistä, kauempaa elämän katselusta, löytyy tietoakin netistä, minä en sen selittämisessä ole hyvä.