Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset jotka tarjoavat leipomista tai kävelylenkkiä lääkkeeksi masennukseen.. ihmiselle joka ei pysty edes suihkuun raahautumaan
19.11.2023 |
Jos itsensä peseminen on jo liikaa niin millä voimavaroilla tämä ihminen vaivaisi pullataikinaa
Kommentit (1272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että parempi on kun kukaan ei yritä mitenkään auttaa masentunutta. Masentuneen on itse haettava apua sitten kun on valmis ottamaan sitä vastaan. Tässäkin ketjussa moni on todella kaukana siitä että olisivat valmiita ottamaan neuvoja ja apua vastaan.
Kuinkakohan moni näistä neuvojista on oikeasti tarjonnut apuaan masentuneelle? Jos ei nyt näitä neuvoja oteta lukuun. Neuvo on kepeä "apu", kuuntelu ja läsnäolo vaatii paljon enemmän. Enkä nyt tarkoita, että kenenkään terapeutiksi tarvitsee ryhtyä oman hyvinvointinsa kustannuksella, mutta jotenkin jeesustelua marmattaa, että kun ei hyvät neuvot kelpaa niin olkoon. Siinä olet oikeassa, että masentuneen on oltava itse halukas ottamaan apua vastaan, jotta siitä voi olla jotain hyötyä.
No minä en ainakaan marmattanut että jos ei h
Voi kuule kun juuri se kommunikointi voi auttaa masentunutta. Oli se anonyymia tai trollausta tai mitä hyvänsä.
Jos impulssi tai suunnitelma mennä suihkuun tulee netttipalstan jälkeen, niin mitäs se sitten on jos ei auttamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eiköhän tossa tarkoitettu niitä jotka oikeasti makaa sängyn pohjalla siksi koska masentaa, ei siksi koska tarvitsevat lepoa... "
???
Siis miksi masentunut ei saisi levätä jos tarvitsee levätä? Jos masentunut sanoo että en jaksa, niin se tarkoittaa että hän tarvitsee lepoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että parempi on kun kukaan ei yritä mitenkään auttaa masentunutta. Masentuneen on itse haettava apua sitten kun on valmis ottamaan sitä vastaan. Tässäkin ketjussa moni on todella kaukana siitä että olisivat valmiita ottamaan neuvoja ja apua vastaan.
Kun on hakenut apua jo pitkään sekä psyk.polin asiakkaana sekä omin päin niin kuulostaa naurettavilta jotkut pilipalineuvot besserwisserin suusta.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmettelen miksi tälle tuli niin paljon alapeukkuja. Kyllä täälläkin monesta viestistä paistaa läpi että monella on joku tietty asia mikä eniten masentaa ja mitä kannattaisi ensimmäisenä lähteä muuttamaan. Joskus se asia on niinkin selkeä kuin liikakilot, joskus huono itsetunto, joskus menneisyyden trauma, jne. Ihan yhtälailla sitä huonoa itsetuntoa voi lähteä käsittelemään samalla tavalla kuin liikakilojakin.
"Mikään ei tunnu miltään" ja elämän merkityksettömyys on ihan yhtä lailla asioita minkä eteen voi tehdä asioita. Olisi kiva jos ihmiset osaisi vähän paremmin soveltaa näitä ohjeita omaan elämäänsä, eikä heti ryhtyä vastakannalle että "no mulla ei oo liikakiloja että ei kuule toimi mulla!!" "
Kerrotko vielä miten minä voisin käsitellä traumojani?
Taustalla mm. r*aiskauksia, sks.hyväksikäyttöä lapsena, vanhemman menettäminen traumaattisesti, vaikeita ja kivuliaita sairauksia, vii
En minä mistään ihmeparantumisista ole puhunut, vaan nimenomaan siitä että pitää tehdä töitä niiden asioiden eteen.
Ja niin, jotkut kokee että on tarpeen käsitellä niitä traumoja ja toiset kokee että on tarpeen keskittyä nykyhetkeen eli käytännössä oppia hyväksymään että mennyydessä on tapahtunut pahoja asioita, mutta niiden ei tarvitse antaa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään niin paljon.
Samoin oma tai läheisen tämänhetkinen huono terveys, on sellaisia asioita mihin aina ei voi vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin. Jos asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään, miksi jäädä vellomaan siihen ajatukseen? Silloin on opittava keskittymään niihin aisoihin mitkä on hyvin, tai mitkä voisi olla hyvin.
Luulisi että nämä on ihan perusjuttuja mitä hoidossa käsiteltäisi? Vai minkälainen hoitotahto sinulla on?
Kuinka heikoilla on äidinkielen taito, jos rinnastaa diagnosoidun masennuksen masentamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kokemusta masennuksesta usean vuosikymmenen ajalta. Olen kokenut lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta. Ihan psykoosiin asti en kai ole päätynyt, mutta osastolla olen ollut ja jotain tästä sairaudesta tiedän.
Olen kokenut aika monta masennuksen oiretta ja ilmentymää, ja tiedän mitä se on. Siksi en koskaan, en koskaan puhua päpätä ja neuvo muita ylhäältä päin, miten tästä parannutaan ja mitä masentuneen "vaan pitäää tehdä".
On ihme että olen ylipäätään hengissä. On ollut todella lähellä, että lähden täältä.
Älkää oikeasti syyllistäkö ja vähätelkö masentuneita, masennukseen kuuluu kohtuuttomat itsesyytökset ja itsensä vihaaminen jo muutenkin. Ja jos masennus on siinä vaiheessa, ettei oikeasti kykene kuin nukkumaan, niin on suurta kus1päisyyttä sellaiselle ihmismytylle käskyttää piristymään ja lenkille.
En masennus ole tyhmyyttä eikä laiskuutta.
Aikuinen normaaliälyinen tietää kyllä että liikunta on terveellistä ja mitä terveelliset elintavat ovat, ei niitä tarvitse lässyttäen selittää kuin tyhmälle.
Ihminen kyllä tekee kaikkensa minkä voi voimavarojensa puitteessa, että voisi paremmin. Ei kukaan tahallaan kärsi.
Se lepo ja lamaannus vaihe on ihan tarkoituksen mukainen, ei se auta yhtään jos siinä vaiheessa potkitaan ja komennellaan niskasta kiinni ottamaan.
Itse olen päässyt sieltä sängynpohjalta ylös ja liikkumaan, mutta vasta silloin kun olin tarpeeksi saanut vain olla ja kasata itseäni. Olen myös repinyt itseäni väkisin niskasta, ja tiedän että se on vaarallista ja siitä tulee aina takapakkia.
Omat rajat pitää tietää ja niitä kunnioittaa.
Masennukseen auttaa aina se, että siivoaa myrkyllisiä ihmisiä ja asioita pois läheltään. Ei se oikeastaan ole mahdollista edes toipua jos on myrkyllisen ihmisen kiusattavana, ei vaikka juoksisi maratonin viikottain tai söisi pelkkää salaattia.
Myrkylliset ihmiset ensin pois, ja sitten voi alkaa haaveilemaan siitä lenkille menosta.
Vierailija kirjoitti:
Piti vielä sanoa että tuo self help -teollisuus ei ole se mitä kannattaisin. Toki poikkeuksiakin on mutta se on miljoonabisnestä nykyään. Itsekin kulutin pitkän pennin kun yritin hakea hoitokeinoja. Kunpa olisi jo vuosikymmeniä sitten ollut itseluottamusta tarttua taiteelliseen kutsumukseeni ja olisin niillä rahoilla laittanut studion pystyyn. Olisi paljolta masennukselta säästynyt.
nro 476
No minua auttoi kyllä paljonkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että parempi on kun kukaan ei yritä mitenkään auttaa masentunutta. Masentuneen on itse haettava apua sitten kun on valmis ottamaan sitä vastaan. Tässäkin ketjussa moni on todella kaukana siitä että olisivat valmiita ottamaan neuvoja ja apua vastaan.
Kuinkakohan moni näistä neuvojista on oikeasti tarjonnut apuaan masentuneelle? Jos ei nyt näitä neuvoja oteta lukuun. Neuvo on kepeä "apu", kuuntelu ja läsnäolo vaatii paljon enemmän. Enkä nyt tarkoita, että kenenkään terapeutiksi tarvitsee ryhtyä oman hyvinvointinsa kustannuksella, mutta jotenkin jeesustelua marmattaa, että kun ei hyvät neuvot kelpaa niin olkoon. Siinä olet oikeassa, että masentuneen on oltava itse halukas ottamaan apua vastaan, jotta siitä voi olla jotain hyötyä.
No minä en ainakaan marmattanut että jos ei h
Nämä oireiden kuvailijat eivät ole hakemassa apua täältä tai etsi neuvoja parantumisen tielle, he haluavat lisätä ymmärrystä masennuksesta. Monet näistä auliisti annetuista neuvoista on sen verran kaukana masentuneen todellisuudesta, että saavat sen tähden huonon vastaanoton.
Vierailija kirjoitti:
En käyttänyt kolmena vuonna noin viisi tonnia kunakin hoitoihin. Etsinyt aktiivisesti eri hoitoja ja tietoa satoja tunteja ja erilaisia harjoituksia. Ei työkykyä vielä näköpiirissä.
Kyllä ihan mielelläni vaihtaisin osia monenkin kanssa. Toisaalta en haluaisi olla ketjun kusipäät, vaikka saisin terveyden takaisin.
Ei se ole rahasta tai käytetystä ajasta ja tiedon määrästä kiinnikään. Toivottavasti löydät vielä jotain mikä veisi lähemmäs terveyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän tossa tarkoitettu niitä jotka oikeasti makaa sängyn pohjalla siksi koska masentaa, ei siksi koska tarvitsevat lepoa... "
???
Siis miksi masentunut ei saisi levätä jos tarvitsee levätä? Jos masentunut sanoo että en jaksa, niin se tarkoittaa että hän tarvitsee lepoa.
Eikä tarkoita. Masennus ei parane lepäämällä.
Ja niin, jotkut kokee että on tarpeen käsitellä niitä traumoja ja toiset kokee että on tarpeen keskittyä nykyhetkeen eli käytännössä oppia hyväksymään että mennyydessä on tapahtunut pahoja asioita, mutta niiden ei tarvitse antaa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään niin paljon.
Samoin oma tai läheisen tämänhetkinen huono terveys, on sellaisia asioita mihin aina ei voi vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin. Jos asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään, miksi jäädä vellomaan siihen ajatukseen? Silloin on opittava keskittymään niihin aisoihin mitkä on hyvin, tai mitkä voisi olla hyvin.
Luulisi että nämä on ihan perusjuttuja mitä hoidossa käsiteltäisi? Vai minkälainen hoitotahto sinulla on?
Sivusta sanon, että sinulla on todella suuri riski sairastua masennukseen, koska itsehoito- ja selvitytymiskeinosi ovat juuri niitä, joilla kumuloidaan suuri romahdus. Ja joiden kautta moni meistä masentuneista on polkunsa vaikeaan masennukseen kulkenut.
Ja ei, siellä hoidossa ei todellakaan ole yhtään tuollaista kuin kuvittelet.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja sen, ettei sinun tarvitsisi joutua juoksemaan seinää päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän tossa tarkoitettu niitä jotka oikeasti makaa sängyn pohjalla siksi koska masentaa, ei siksi koska tarvitsevat lepoa... "
???
Siis miksi masentunut ei saisi levätä jos tarvitsee levätä? Jos masentunut sanoo että en jaksa, niin se tarkoittaa että hän tarvitsee lepoa.
Eikä tarkoita. Masennus ei parane lepäämällä.
Ei se kyllä parane silläkään, ettei lepää.
"Miksi koet tarvetta korostaa kuinka sinun ongelmat ovat suurempia kuin toisten ongelmat? Miksi sivuutat sen tosiasian, että kaikkien on tehtävä epämieluisampiakin asioita? Elämä ei tosiaankaan ole aina reilua. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja siihen miten suhtautuu asioihin, oli sitten kuinka isoja ongelmia tahansa."
Siksi koska sinä puhut alentuvasti ihmiselle joka elää keskellä hlvettiä. Sinä puhut siitä että ei huvita, mutta minun elämässäni on vähän toisenlaiset ongelmat, esim. syöpä ja syöpähoidot tai joku todella kipeä, liikuntakyvyn vuosiksi vievä leikkaus mitkä estää minua osallistumasta treeniin. Ja siltikin osallistun vaikka pikkurillilläni jos on mahdollisuus.
Rakastan liikuntaa ja näen punaista kun joku vihjailee että treeni olisi minulle epämieluisa asia jota minun ei huvittaisi tehdä.
Tiedän että elämä on epäreilua. Olen kuitenkin vahva ja osaan suhtautua ongelmiini ihan hyvin kiitos vaan. Silti masennukseni ja väsymykseni, uupumukseni, ahdistukseni ei poistu.
t. syöpäpotilas jolla alle 10 vuotta elinaikaa tai sitten vuosi, omaishoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käyttänyt kolmena vuonna noin viisi tonnia kunakin hoitoihin. Etsinyt aktiivisesti eri hoitoja ja tietoa satoja tunteja ja erilaisia harjoituksia. Ei työkykyä vielä näköpiirissä.
Kyllä ihan mielelläni vaihtaisin osia monenkin kanssa. Toisaalta en haluaisi olla ketjun kusipäät, vaikka saisin terveyden takaisin.
Ei se ole rahasta tai käytetystä ajasta ja tiedon määrästä kiinnikään. Toivottavasti löydät vielä jotain mikä veisi lähemmäs terveyttä.
Ihan kuin tässä ketjussa ei olisi käsketty ihmisiä hoitoon, suihkuun ja lenkille ja tahtomaan parantua ja tekemään töitä sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka on kokenut saman eli vaikean masennuksen osaa suhtautua siihen eri tavalla kuin ihminen jolla ei ole omakohtaista kokemusta sairaudesta.On varmasti monen asian summa, jotta paraneminen voi alkaa. Sellainen joka ei ole kokenut samaa niin ei ehkä pysty samalla tavalla asettumaan masentuneen asemaan. Tällöin voi helposti ajatella, että kyllä sitä piristyy ku alkaa vain tekemään jotain.
Moni niistä, jotka jakavat näitä neuvoja, ovat usein itse kokeneet masennusta ja ymmärtävät sen vaikutukset arkipäivän toimintoihin. Aktiivisuuden ylläpitäminen voi olla avainasemassa masennuksen vastaisessa taistelussa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aktiivisuus voi ilmetä monin eri tavoin ja sen taso vaihtelee yksilöittäin.
Masennuksesta kärsivien ihmisten tavoitteet ja toimintakyky voivat vaihdella suuresti. Olipa kyse sitten kuntosalilla käymisestä tai päivittäisen
Moni niistä jotka jakavat näitä neuvoja on pelkkä vttuilija ja meidän "laiskojen l0isijoiden" vihaaja.
Vierailija kirjoitti:
Ja niin, jotkut kokee että on tarpeen käsitellä niitä traumoja ja toiset kokee että on tarpeen keskittyä nykyhetkeen eli käytännössä oppia hyväksymään että mennyydessä on tapahtunut pahoja asioita, mutta niiden ei tarvitse antaa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään niin paljon.
Samoin oma tai läheisen tämänhetkinen huono terveys, on sellaisia asioita mihin aina ei voi vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin. Jos asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään, miksi jäädä vellomaan siihen ajatukseen? Silloin on opittava keskittymään niihin aisoihin mitkä on hyvin, tai mitkä voisi olla hyvin.
Luulisi että nämä on ihan perusjuttuja mitä hoidossa käsiteltäisi? Vai minkälainen hoitotahto sinulla on?
Hoitotahto? 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
"Miksi koet tarvetta korostaa kuinka sinun ongelmat ovat suurempia kuin toisten ongelmat? Miksi sivuutat sen tosiasian, että kaikkien on tehtävä epämieluisampiakin asioita? Elämä ei tosiaankaan ole aina reilua. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja siihen miten suhtautuu asioihin, oli sitten kuinka isoja ongelmia tahansa."
Siksi koska sinä puhut alentuvasti ihmiselle joka elää keskellä hlvettiä. Sinä puhut siitä että ei huvita, mutta minun elämässäni on vähän toisenlaiset ongelmat, esim. syöpä ja syöpähoidot tai joku todella kipeä, liikuntakyvyn vuosiksi vievä leikkaus mitkä estää minua osallistumasta treeniin. Ja siltikin osallistun vaikka pikkurillilläni jos on mahdollisuus.
Rakastan liikuntaa ja näen punaista kun joku vihjailee että treeni olisi minulle epämieluisa asia jota minun ei huvittaisi tehdä.
Tiedän että elämä on epäreilua. Olen kuitenkin vahva ja os
Älä välitä, tuo tyyppi on hoitanut traumansa ryhtymällä narsistiksi tai muuksi kusiaiseksi. Me olemme kaikkine vaikeuksinemme häntä onnekkaammat, että siinä mielessä hän on kyllä oikeassa, että hänen elämänsä se kurjaa onkin. Ja hän ei ole pystynyt käsittelemään asioita meidänkään vertaa vaan muodostanut grandioosin harhakuvitelman hallinnantunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän tossa tarkoitettu niitä jotka oikeasti makaa sängyn pohjalla siksi koska masentaa, ei siksi koska tarvitsevat lepoa... "
???
Siis miksi masentunut ei saisi levätä jos tarvitsee levätä? Jos masentunut sanoo että en jaksa, niin se tarkoittaa että hän tarvitsee lepoa.
Eikä tarkoita. Masennus ei parane lepäämällä.
Minulla ainakin toimintakyky paranee lepäämällä. Kun toimintakyky on parempi ja jaksaa toimia on vähemmän aikaa masennukselle ja ajatukset saa vietyä muualle.
Onko sinulla jotain tieteellistä aineistoa väitteesi perusteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jo vastattu moneen kertaan, mutta aina on joku vastuu myös sillä masentuneella itsellään. Jos heittäytyy ihan reppanaksi ja jää odottamaan että kaikki tehdään valmiiksi niin siinäpähän sitten odottaa.
"Varmaan jo vastattu moneen kertaan"
Mitä tarvetta siis tyydytit sillä, että tulit sanomaan tuon vielä jonon jatkoksi?
Mitä tarvetta sinä tyydytit sillä, että vastasit koppavasti asialliseen viestiin? Koppavuutesi johtui ilmeisesti ihan vain siitä että tosiasia ärsyttää sinua?
Piti vielä sanoa että tuo self help -teollisuus ei ole se mitä kannattaisin. Toki poikkeuksiakin on mutta se on miljoonabisnestä nykyään. Itsekin kulutin pitkän pennin kun yritin hakea hoitokeinoja. Kunpa olisi jo vuosikymmeniä sitten ollut itseluottamusta tarttua taiteelliseen kutsumukseeni ja olisin niillä rahoilla laittanut studion pystyyn. Olisi paljolta masennukselta säästynyt.
nro 476