Pitäisikö minun kertoa valehtelustani entiselle ihastukselleni?
Huoh. Tämä on varsin nolo ja ehkä vähän omituinenkin juttu, mutta kerrotaan nyt kuitenkin. Olin palavasti ihastunut aikoinaan nuoruudessani erääseen mieheen. En saanut häntä millään mielestäni, vaan tuntui, että ajattelin häntä koko ajan. Ongelma oli, että hän oli varattu ja kihloissa. Lopulta tunneryöpyissäni päädyin varsin kyseenalaiseen tekoon ja valehtelin tälle miehelle hänen kihlattunsa pettäneen häntä. Sain tarinani tueksi vielä erään hyvän ystäväni, joka lähti juoneen mukaan. Erohan tälle ihastukselleni lopulta tuli ja silloin minusta tuntui vahingoniloiselta ja koin, että nyt minulla olisi itselläni mahdollisuus saada tämä mies omakseni. No, niin ei kuitenkaan lopulta käynyt. Ehkä kohtalo toimi sitten oikein.
Tästä on jo noin 10 vuotta aikaa ja olen nykyään hyvässä parisuhteessa ihanan miehen kanssa, mutta tämä tekoni on alkanut kaivamaan sisintäni ja tuntuu etten saa siltä mielenrauhaa. Aiemmin en edes potenut juurikaan huonoa omaatuntoa, koska olin sisäisesti yksinäinen ja tunsin katkeruutta, joten se vei empatian ja omantunnontunteet tehokkaasti mukanaan. Nyt tuntuu, että onko minulla oikeutta olla onnellinen, kun en tiedä, mitä tälle entiselle ihastukselleni kuuluu tekoni jälkeen ja miten hänellä menee. Kysynkin mielipidettänne, onko parempi antaa asian olla, vai olisiko se kaikkien kannalta parempi, että nostaisin kissan pöydälle vanhoista teoistani ja kertoisin tälle ex-ihastukselleni totuuden? Auttaako se enää ketään? Toisaalta tuntuu etten saa muutoin mielenrauhaa.
Kommentit (21)
Kerro niin saat mielenrauhan ja tuon syyttömän naisen maine puhdistuu. Teit väärin. Olet moraaliton jos et myönnä valheitasi. Ties kuinka moni ihminen pitää nyt sitä naista lutkana vain siksi että sinä olit epärehellinen kusipää.
Eiköhän ollut vai hyvä että erosivat jos luottamus parisuhteessa on tuota luokkaa että mieluummin uskotaan ulkopuolisten satuiluja kuin sitä omaa puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ollut vai hyvä että erosivat jos luottamus parisuhteessa on tuota luokkaa että mieluummin uskotaan ulkopuolisten satuiluja kuin sitä omaa puolisoa.
Kyllä se nyt varmasti luottamusta vie, jos useampi kuin yksi kertoo sinulle että puolisosi on ollut uskoton. Harvemmin ne pettäjät jää suoraan kesken aktin kiinni.
Niin, olet sitten aiheuttanut vahinkoa miehen ohella sille hänen ex-kihlatulleenkin. Hänhän on syytön valheisiisi eikä se ole oikein kiva juttu, että aina jotkut ihmiset kenties uskovat hänet "pettäjäksi", jos jotkut ovat päättäneet niin valehdella.
Vaikka sinä tuntisit empatiaa vain miestä kohtaan, niin tällainen ulkopuolinen lukija voisi tuntea empatiaa sekä miestä että hänen ex-puolisoaan kohtaan. Että ei se kyllä ihan oikein mennyt. Sääli, että ihmiset aina lähtevät niin innoissaan kaikkeen mustamaalauskampanjaan mukaan 😐😐😐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ollut vai hyvä että erosivat jos luottamus parisuhteessa on tuota luokkaa että mieluummin uskotaan ulkopuolisten satuiluja kuin sitä omaa puolisoa.
Kyllä se nyt varmasti luottamusta vie, jos useampi kuin yksi kertoo sinulle että puolisosi on ollut uskoton. Harvemmin ne pettäjät jää suoraan kesken aktin kiinni.
No ei vie ainakaakaan tämän satuilun perusteella. Ilmiselvää fantasisointia. Kerro tarina uskottavasti jos haluat olla uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ollut vai hyvä että erosivat jos luottamus parisuhteessa on tuota luokkaa että mieluummin uskotaan ulkopuolisten satuiluja kuin sitä omaa puolisoa.
Kyllä se nyt varmasti luottamusta vie, jos useampi kuin yksi kertoo sinulle että puolisosi on ollut uskoton. Harvemmin ne pettäjät jää suoraan kesken aktin kiinni.
No ei vie ainakaakaan tämän satuilun perusteella. Ilmiselvää fantasisointia. Kerro tarina uskottavasti jos haluat olla uskottava.
Mitä oikein sävellät? Miksi aloituksen tarina ei voisi olla tosi? Et vissiin itse ole koskaan ollut nuori ja tunteen vietävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ollut vai hyvä että erosivat jos luottamus parisuhteessa on tuota luokkaa että mieluummin uskotaan ulkopuolisten satuiluja kuin sitä omaa puolisoa.
Kyllä se nyt varmasti luottamusta vie, jos useampi kuin yksi kertoo sinulle että puolisosi on ollut uskoton. Harvemmin ne pettäjät jää suoraan kesken aktin kiinni.
No ei vie ainakaakaan tämän satuilun perusteella. Ilmiselvää fantasisointia. Kerro tarina uskottavasti jos haluat olla uskottava.
Mitä oikein sävellät? Miksi aloituksen tarina ei voisi olla tosi? Et vissiin itse ole koskaan ollut nuori ja tunteen vietävissä.
Juuri sen vuoksi tämän tunnistaakin pelkäsi fantasiaksi siitä että itse on niin uskottava että toiset eroavat kerroin heille tarinan miten tahansa.
Jätä se ihastus lopultakin rauhan. Hän on varmasti löytänyt itselle toisen kumppanin ja unohdanut menneet. Mikai menet uudelleen rikkomaan hänen muelenrauhaa? Etkö saa vieläkin itse rauhassa elää, kun toinen on onnellinen? Tekojen seurauksia pitää öohtia silloin kun niitä menee tekemään. Kuulostat sadomasohistilta ja narsistilta. He käyttäydyvät juuri niin kuin sinä. Hae apua ja äläkä koskee normaalien ihmisten yksittyielämään.
Todellakin otat mieheen yhteyttä ja puhdistat ilman. Kyllä itse ainakin miehenä haluaisin tietää, jos tuollaista olisi selkäni takana tapahtunut.
Teit nuorempana tosi pahasti, mutta nyt pitäisi olla kanttia tunnustaa ja pyytää nöyrimmästi anteeksi.
Saattaa kenties vaikuttaa entisen ihastuksesi elämään, mene ja tiedä.
Siis miten sairaita te jotkut naiset olette? Ei miehet ole mieleltään noin jälkeenjääneitä.
Pyydä anteeksi myös ihastuksen eksältä.
Lisäksi, tunnusta puolisollesi. Hänenkin pitää saada tietää, mihin alhaisuudessasi pystyt.
10 vuotta on pitkä aika. Tuolle miehelle tuskin nykyään on enää mitään väliä onko joku 10v takainen eksä hypännyt vieraissa vai ei. Mennyt jo eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten sairaita te jotkut naiset olette? Ei miehet ole mieleltään noin jälkeenjääneitä.
Naisethan toimii aina tunnemyrskyn kourissa. Jos haluttaa koiraa, niin se on saatava. Jos haluttaa saada lapsi, se on saatava. Ihan sama että miten järkevästi ne asiat rationaalisesti ajateltuna todellisuudessa elämäntilanteeseen sopii.
Mä menen nyt vastavirtaan ja sanon, että ehkä ei kannata kertoa. Ainakaan jos osapuolet ovat tahoillaan uusissa parisuhteissa. Jos hämmennät nyt soppaa uudestaan, vanhat haavat aukeavat ja kohta voi lisää parisuhteita katketa. Jos kaipaat itsellesi synninpäästöä, puhu vaikka papille. Itse en sitä paitsi antaisi sinulle anteeksi tuollaista tekoa, vaan saattaisin sanoa aika rumastikin, jos tulisit anteeksi pyytämään.
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta on pitkä aika. Tuolle miehelle tuskin nykyään on enää mitään väliä onko joku 10v takainen eksä hypännyt vieraissa vai ei. Mennyt jo eteenpäin.
Joillekin on väliä, että heille ei valehdella tai heistä ei valehdella. Ehkä sellainen ihminen, joka itse helposti "hyppää vieraissa" tai helposti valehtelee, ajattelee, että se on "ihan sama" kun se on edellispäivän patologista omaneduntavoittelua.
Jollekin toiselle taas on iso juttu joko se, että särkee sydämensä tai se, että tulee mustamaalatuksi kenties suurelle joukolle ihmisiä sellaiseksi, millainen ei ole.
jokaisella arvomaailmansa
Jos sinussa on yhtään pillua, niin kerrot.
Totta hitossa kerrot. Voi olla todella tärkeä asia tuolle miehelle.
Ei tarvitse kertoa. Olet ihan normi palstanainen.