Mies haluaisi muuttaa syrjäseudulle, apua

En lähtisi lapsen kanssa mukaan, mies saisi muuttaa yksin. Olet ihan oikeassa, lapsi on tuolla hyvin yksinäinen eikä mies kuitenkaan jaksa kuljettaa häntä muiden lasten seuraan ja harrastuksiin.

Ankeeta on eikä asuntoa saisi edes myytyä koska tulevaisuudessa ne palvelut on vielä kauempana.

Et varmaan itse huomaa, kuinka naurettavalta vaikutat todellisella syrjäseudulla asuvan mielestä.

Täältä lähimpiin palveluihin noin 50 km, koulumatka tunnin, koska kuljetus ei voi kierrellä ja kaverit 30 kilometrin päässä.

Asuin lapsena maalla syrjässä ja halusin sieltä koko ajan pois jo 5 vuotiaana. Halusin pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa mutta ei voinut koska pitkä matka kaupunkiin ja oltiin köyhiä ettei ollut mahdollisuutta kulkea. Tylsää oli koko ajan mutta 8-9 vuotiaana tuli pelastus kun äiti alkoi juomaan paljon alkoholia ja jouduin lastenkotiin kun äiti ei voinut huolehtia. Lastenkoti oli ihan urheilukentän vieressä ja kouluun oli 300 metriä hallelujaa huusin ja talvella sitä kenttää siinä jäädytettiin ja oli kaukalot ja kaikki ja pelasin siellä aina jääkiekkoo

Meillä oli naapurilla aikanaan sama tilanne, avovaimo ja lapsi jäi lopulta vuokrakämppään kaupunkiin ja mies löysi vierelleen naisen, jolle maalla asuminen ei ole kauhistus ja jolla oli osaamista muihinkin kuin Helsingin keskustassa tehtäviin töihin. Tiettävästi se eka vaimoke on edelleen vihainen siitä, että ei ole ollut varaa asua haluamallaan tavalla ja miehen uusi nainen sai ihan kaiken sen, mitä hän olisi halunnut, tosin asuen kaava-alueella.

Elämä on valintoja, ei sinun ole pakko valita maallemuuttoa.

Vierailija kirjoitti:

Et varmaan itse huomaa, kuinka naurettavalta vaikutat todellisella syrjäseudulla asuvan mielestä.

Täältä lähimpiin palveluihin noin 50 km, koulumatka tunnin, koska kuljetus ei voi kierrellä ja kaverit 30 kilometrin päässä.

Et vaikuta onnelliselta ihmiseltä. Siellä syrjässä tai taida olla kovin mukavaa?

Vierailija kirjoitti:

Et varmaan itse huomaa, kuinka naurettavalta vaikutat todellisella syrjäseudulla asuvan mielestä.

Täältä lähimpiin palveluihin noin 50 km, koulumatka tunnin, koska kuljetus ei voi kierrellä ja kaverit 30 kilometrin päässä.

No varmaan vaikutan, entä sitten. Ei se poista sitä tosiasiaa että mun mielestä tuo ei kuulosta yhtään kivalta. Omassa lapsuudessa oli parasta kun oli kavereita lähellä, valitsi vaan mihin suuntaan lähti pyöräilemään. 

Korpeen saisi muuttaa kaikki, jotka haluavat muuttaa. Jos et halua, älä muuta

Vierailija kirjoitti:

Asuin lapsena maalla syrjässä ja halusin sieltä koko ajan pois jo 5 vuotiaana. Halusin pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa mutta ei voinut koska pitkä matka kaupunkiin ja oltiin köyhiä ettei ollut mahdollisuutta kulkea. Tylsää oli koko ajan mutta 8-9 vuotiaana tuli pelastus kun äiti alkoi juomaan paljon alkoholia ja jouduin lastenkotiin kun äiti ei voinut huolehtia. Lastenkoti oli ihan urheilukentän vieressä ja kouluun oli 300 metriä hallelujaa huusin ja talvella sitä kenttää siinä jäädytettiin ja oli kaukalot ja kaikki ja pelasin siellä aina jääkiekkoo

Me ostettiin aikoinaan asunto koulun vierestä, matkaa oli 300m. Kun lapset oli kouluiässä, suljettiin koko koulu ja sen noin 500 oppilasta joutuivat muihin kouluihin, joihin oli matkaa 3-5 km.

Vaihdetaan ukkoja, meillä päin vastoin. Ukko saakin jäädä kaupunkiin ihan rauhassa. Olen itse maalta kotoisin, mies kaupungista.

Muutan kyllä mielellään maalle, olen itsekin ihan maalaistalosta kotoisin, ja kuten sanoin asumme pikkukaupungissa (10k asukasta) eli maalla tämäkin käytännössä on. En vain ymmärrä, mikä hinku on asua hankalasti kaukana ihan kaikesta? Maaseudun hyvät puolet saa myös niin että on kohtuullinen matka kouluun, kavereille jne. Maalla kyllä kirkonkylilläkin on sitä metsää. Ap 

No ette muuta 

Vierailija kirjoitti:

Ankeeta on eikä asuntoa saisi edes myytyä koska tulevaisuudessa ne palvelut on vielä kauempana.

Itse tuollaisessa sijainnissa lapsuuteni viettäneenä, tosi ulkopuoliseksi jää kun ei ole mahdollisuutta nähdä kavereita vapaa-ajalla ilman etukäteissuunnittelua kuskauksineen.

Ei ole reilua lapselle. 

Eikö tuo nyt ole ihan selvä asia, että muuttaminen ei tule kysymykseen kun vain toinen teistä haluaa muuttaa ja toinen ei?

Entäs tällainen kompromissi: pitäkää se maaseudun talo ns. Kesämökkinä. Kesällä tuolla voi olla ihan kiva rentoutua. Lapsen takia kannattaa pitää kaupunkiasunto. Kasvoin maalla ja se oli niin tylsää ja ankeaa. 

Itse lähtisin miettimään tuota kahdelta kannalta: Säästättekö lainkaan rahaa muuttamalla tähän asuntoon ja miten paljon maalla asuminen tulee viemään teidän aikaa, kun kuskaatte lasta edestakaisin?

Luulen, että mies ei vain haluaisi päästää irti lapsuudenkodistaansa, ei ehkä nyt ajattele tuota muuttoa järjellä vaan tunteella. Yritä puhua järkeä ja siitä, että sen ostaminen saattaisi olla teille taloudellinen riski. Maalla asuminen kannattaa vain silloin, kun haluaa sillä ylimääräisellä tilalla jotain tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli naapurilla aikanaan sama tilanne, avovaimo ja lapsi jäi lopulta vuokrakämppään kaupunkiin ja mies löysi vierelleen naisen, jolle maalla asuminen ei ole kauhistus ja jolla oli osaamista muihinkin kuin Helsingin keskustassa tehtäviin töihin. Tiettävästi se eka vaimoke on edelleen vihainen siitä, että ei ole ollut varaa asua haluamallaan tavalla ja miehen uusi nainen sai ihan kaiken sen, mitä hän olisi halunnut, tosin asuen kaava-alueella.

Elämä on valintoja, ei sinun ole pakko valita maallemuuttoa.

Mies hylkäsi lapsensa ja puolisonsa sen takia, koska ei saanut juuri silloin muuttaa maalle? Ei esimerkiksi voinut odottaa, kun lapsi on vaikka 16v ja saa mopokortin, niin voisi itsenäisesti liikkua eikä vanhempien tarvitsisi?

Tulee olo, ettei se uusikaan puoliso varmaan kovinkaan onnellinen ole, kun mies tekee aina niinkuin tahtoo ajattelematta puolisoa tai edes omaa lastaansa.

No en todellakaan muuttaisi. 

Vierailija kirjoitti: Itse lähtisin miettimään tuota kahdelta kannalta: Säästättekö lainkaan rahaa muuttamalla tähän asuntoon ja miten paljon maalla asuminen tulee viemään teidän aikaa, kun kuskaatte lasta edestakaisin? Luulen, että mies ei vain haluaisi päästää irti lapsuudenkodistaansa, ei ehkä nyt ajattele tuota muuttoa järjellä vaan tunteella. Yritä puhua järkeä ja siitä, että sen ostaminen saattaisi olla teille taloudellinen riski. Maalla asuminen kannattaa vain silloin, kun haluaa sillä ylimääräisellä tilalla jotain tehdä.

Mun mielestä ap:n ei tarvitse alkaa puhumaan järkeä miehelleen. Se johtaa vain siihen, että mies alkaa puhua sitä omaa järkeään eli muuton puolesta ja kohta on kauhee vääntö asiasta. Riittävä syy olla muuttamatta on se, ettei hän halua muuttaa.