Välilevyn pullistumako?
Oisko täällä jollain kokemuksia kaularangan välilevyn pullistumasta. Miten oireili, paraniko itsestään?
Itselläni alkoi maanantaina yhtäkkiä kova kipu rangan ja lapaluun välissä ja sittemmin pahin kipu siirtynyt ihan rangan viereen heijastaen siitä muuallekin. Kipua on vain sillä puolella rankaa, toisella puolen ei lainkaan. Kipu on lievempää makuuasennossa vastakkaisella kyljellä. Kun nousen seisomaan menee hetki niin kipu tuntuu kuin iskettäisiin puukolla rangan viereen ja jäisi siihen. Siis niin kova kipu ettei saa kunnolla hengitettyä.
Nyt 5. päivä lihasrelaksantin maksimiannoksella ja tulehduskipulääkkeen maksimiannoksella, ajatuksella että lihakset vaan jumii. Lääkkeet ei ole auttaneet vaikka nyt vahvempi relaksantti eilisestä saakka käytössä.
Illalla kipu alkoi heijastaa saman puolen käteen ja siinä kohtaa aloin epäillä pullistumaa. Vuosia sitten on leikattu 2 pullistumaa lannerangasta, niska ei ole ennen oireillut mutta nytkö sitten.. Maanantaina menen lääkäriin ellei ole helpottanut ennen sitä ja ellen joudu päivystykseen sitä ennen.
Kommentit (45)
Vanha ketju mutta itsellä tuore samantyyppinen vaiva. Itsellä alkoi vajaa 2 viikkoa sitten pistävällä rintakivulla. Seuraavana yönä alkoi särkeä olkapäätä. Pistävää kipua myös kaulalla ja kyljessä. Panadolista ja Buranasta vain lyhytaikainen apu. Kivut lisääntyvät iltaa kohden ja yöllä nukkumisesta ei tule mitään, vain pieniä torkkuja. Sitten alkoi takaraivon ja niskan kipu joka säteili pistävänä kipuna korvaan ja käteen. Sain lääkäriltä Norflex-reseptin sekä Panadol extend ja Burana reseptin. Olin sitä ennen syönyt käsikauppalääkkeitä (Panadol, Burana) ja niitäkin kovien kipujen vuoksi maksimiannoksia. Olin vähän pettynyt kun lääkäri ei kirjoittanut vahvempia lääkkeitä jotka tehoavat paremmin hermokipuun ja että saisin nukuttua öisin. On ollut elämäni surkeimmat kaksi viikkoa, ruokakaan ei maistu ollenkaan. Koko ajan mietin kuinka kauan tämä kipuhelvetti jatkuu. Haluan saada entisen elämäni takaisin ilman kipuja. Nyt ei jaksa tehdä yhtään mitään ja on tylsää yrittää saada päivä kulumaan. Diagnoosiakaan en ole saanut, ei ole kuvattu.
Mäkin haluisin tietää aloittajan voinnista! Mulla oli 10kk sitten elämäni hirveimmät viikot tän vaivan kanssa. Järkkyjen hermokipujen lisäksi pahin oli se, kun terveydenhuollossa vähäteltiin!! Oireina oli juurikin toi "puukoniskemiskipu" niskassa, pään pakkoasento, toinen käsi oli holtiton ja tärisi, naamassa kihelmöi, nieleminen vaikeaa, en nukkunut viikkoon kuin 2h yössä, sängystä ylös pääseminen sai toivomaan kuolemaa!! Lääkkeet ei auttaneet mitään. Päivystyksestä lähetettiin kotiin. Kaiken lisäksi oli 2kk ikäinen vauva kotona. Itse myöhemmin hakeuduin magneettiin (kun pystyin..) ja tuloksena iso välilevyn pullistuma, joka painoi edelleen ties minne hermoihin ja selkäytimeen. Oon tosi traumatisoitunut tästä keissistä. Vieläkin välilevy vaivaa.. Mutta siis vertaistukea joo kiitos tänne ja isot tsempit kaikille vastaavassa tilanteessa olleille.
Joo muakin kiinnostaisi ap:n tilanne. Mulla 08/2023 alkoi lapaluun alueen särky joka heijasteli kainaloon käsivarteen ja se jatkui ja jatkui. Syyskuun lopussa 2023 magneettiin Mehiläiseen (500 eur itse maksoin) ja 3 prolapsia kaularangassa joista 6-7 väli painoi hermoa kaventaen sen 7mm. 3 viikkoa saikkua, lepoa, särkylääkkeitä ja paljon pitkiä kävelylenkkejä sekä OMT-fysikaalista. Oireet välillä paremmat ja sitten taas takaisin, kunnes 8 kkn jälkeen 03/2024 oireet oli poissa........ja taas samarumba alkoi 08/2024 ja nyt jonkin verran pahempana. Aamuöisin alkaa särky ja kun ylös nousee niin lapaluun alueella kivulias krampoi joka heijastelee olkapäähän ja käsivarteen. Särkylääkettä, kävelyä, lepoa. Taas odotellaan josko se siitä. En usko että leikkaavat, kun ei tuntopuutoksia ja pärjään Panacod/Panadol/Sirdalud kattauksella. Mut on tää perseestä. Voimia saman kanssa taisteleville.
Mikä operaation nimi oli tarkalleen ja mitä tunkivat täytteeksi?
Ovatko nikamasi nyt kiinni toisissaan, vai onko tuo fylli jotain joustavaa joka sallii vielä taittumisen?
Samaa vaivaa minulla, mutta ei vielä niin pahana että olisin jonossa - varmaan joskus sekin edessä.