Mitä tehdä kun vauva nukkuu vain sylissä?
Tulen kohta hulluksi! eli vauva on 1 kk ikäinen. Hän nukahtaa syliin mutta kun hänet laskee johonkin nukkumaan, alkaa ähinä ja pian sitten alkaa itkemään tai herää kokonaan. Ollaan kokeiltu pinnasänky, vanhempien sänky, vaunukoppa, unipesä ja sohva. Tasainen alusta ja pään alla koroketta että ois pystymmässä, ei auta.
itselle rupee nuo yöt olemaan tosi raskaita sohvannurkassa vauva sylissä kun on huono asento ja unesta säpsähtelee vähän väliä hereille kun pelottaa että vauva putoaa.
Päivisin on sama ongelma. Ainut missä nukkuu ihan hyvin on liikkuvat vaunut ja tehdäänkin joka päivä vaunulenkki. Kantoreppua olen kokeillut myös mutta vauva herää heti jos istuu alas ja haluaisin edes joskus itsekin hieman huilata vauvan nukkuessa.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetin itseni siihen, että en jokaisesta ähinästä mennyt pelastamaan lasta kauhealta yksinäisyydeltä. Vauvan uni ei ole tasaisen syvää, mutta jos menee "apuun" kevyen unen aikana, niin lapsi herää. Muutama älähdyskään ei ole pahaksi, uninen vauva nukahtaa kyllä uudestaan, jos ei häiritä.
Vuoteen päätyä voi nostaa ylöspäin ja vauvan syöttää siten, että tämä on kapalossa. Silloin ei tule lämpötilanvaihteluja, kun siirrytään sänkyyn nukkumaan.
Minä muistan tuon. Vauva alkaa äheltämään ja itse väsyneenä ajattelee vain, että älä herää kiltti pieni. Lisää ähellystä, mutinaa, kitinää ja lopulta kunnon itku. Ikinä ei jatkanut uniaan.
Meillä onneksi toisin. Osasyynä varmaan se, että nukkiúivat alusta alkaen omassa huoneessa, en kuullut jokaista inahdusta.
Opeta lapsesi nukkumaan muuallakin kuin sylissäsi. Ei se kuole vaikka itkeekin huomiota sinulta kun on oppinut että sitä sinä hänelle itkemisellä annat
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapsesi nukkumaan muuallakin kuin sylissäsi. Ei se kuole vaikka itkeekin huomiota sinulta kun on oppinut että sitä sinä hänelle itkemisellä annat
Nyt puhutaan 1kk vanhasta. Sen ikäisen itkuun vastataan a i n a ja mahdollisimman pian. Nämä kivikautiset neuvosi voit tunkea sinne minne aurinko ei paista.
Kokeile kantoliinaa: siinä saa äitikin vapaat kädet ja hyvänä puolena on se, että vauva vierottuu siitä isompana helposti, kun haluaisi jo itse päästä liikkumaan.
Samoin suosittelen täällä jo useasti mainittuja kapaloa tai unipussia. Oma huonosti nukkuva vauvani nukutettiin sisälläkin vaunukoppaan (vauvalle turvallisen tuntuisen kokoinen) unipussissa.
Äläkä välitä täällä näistä pelottelukommenteista, noin pieni ei totu vielä mihinkään ja hyvä perusturvallisuuden luominen (jota oletkin tehnyt) luo pohjan myös vauvan myöhemmälle itsenäiselle nukahtamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Kun on tarpeeksi rääkynyt sängyssään niin kyllä lopulta nukahtaa. Älä hemmottele liikaa muuten saattaa jatkaa sitä koko elämäs.
Entä jos on nälkä, vaippa märkä, pipo silmillä tai peitto kasvojen edessä? Varminta aina tarkistaa.
Pipo voi valua kasvoille ja märkä vaippa voi sotkea sängyn.
Pidä sylissä esim. tunti syönnin ja vaipanvaihdon jälkeen ja siirrä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tiktokissa on monia videoita joissa vauva matkii vanhempaa ilmeillä ja eleillä. Voisitko esittää, että itsekin muka nukut ja pidät silmiä kiinni. Niin hänkin laittaisi silmät kiinni ja nukkuisi.
Lapsen kehitystä on kiva seurata. Kunpa saisitte aina välillä nukuttua väsymystä pois.
Ikää oli 1 kk. Tuon ikäistä ei huijata nukkumaan pitämällä silmiä kiinni.
Vastasyntyneen itkuun on todellakin aina (joka kerta) reagoitava - ja mahdollisimman pian. Ahtaat ja lämpimät paikat ovat yleensä vauvalle mieluisia nukkumiseen. Kuin kohdussa olisi.
Jos vauvan tarpeet jo laiminlyödään (kuten joku ehdotti suosittelemalla jättämään vauvan huutamaan ilman reagointia), on turha ihmetellä, millaisiin väkivallan tekoihin aikuiset ihmiset ryhtyvät. Reagoimattomuus johtaa siihen, ettei vauva opi normaalisti tunnistamaan omia tarpeitaan ja hermostokaan ei kehity tavallisesti. Isompana kokee selittämätöntä turvattomuutta ja kiintymyssuhde ei muodostu turvalliseksi, jos saa jo varhain laiminlyöntejä omilta vanhemmilta.
Meidän oli samanlainen pienenä. Synnäriltä alkaen napitti silmät suurina kopassaan, eikä mitkään kikkakolmoset auttaneet. Syliin nukahti hyvin, mutta heräsi kuten sinunkin vauvasi petiin laskettaessa. Meillä auttoi loppujen lopuksi napakka kapalo, silloin saatoi nukuttaa hänet syliin (joo, tämä on kaksiteräinen miekka) ja pienen harjoittelun jälkeen opin laskemaan hänet petiin niin, ettei herää. Auttoi myös pätkäunisuuteen, eli ei säpsinyt itseään hereille unisyklin vaihtuessa kun oli hyvässä paketissa. Tuo kapalo ja se, että katsoin kellosta nukahtamisajan, ja odotin siitä 20-30 minuuttia että nassikka on rento ja syvässä unessa oli qinoat jutut mitkä meillä auttoi.
Ei reagoitu joka inaukseen, lämmitettiin petiä etukäteen, huone oli hämärä ja viileä ja kaikkea muutakin kokeiltiin ja säädettiin, mutta lapsi oli vaan todella vaikea saada nukkumaan, ja välillä on sylikään ei auttanut. Huudattamista ei ollut sydäntä kokeilla. Tiedostan kyllä että meidän lapsemme oli keskivertoa haastavampi, mutta kapaloa kyllä suosittelen. Ja tarpeeksi tiukkaa sellaista. Tsemppiä!
Vauva nukkuu ihan hyvin äidin vieressä sängyssä, n. 10-12h yössä. Yöheräilyt eivät valvota, kun voi vaan tökätä rinnan suuhun ja jatkaa unia. Kylkeä kannattaa vaihtaa ja siirtää vauva toiselle puolelle
Vauva tykkää olla sylissä ja liikkeessä, sillä kokee olonsa turvallisemmaksi liikuntakykyisen äidin kyydissä. Se on biologista. Vauvaa ei saa erottaa äidistä, se traumatisoi tämän. Kantoreppu ja jumppapallo ovat hyviä, ja toki niitä lenkkejä voi tehdä rattaissakin. Vauva viihtyy myös hereillä selällään ja istuskellen tuolissa, jos on jotain mitä katsella tai kuunnella
Vierailija kirjoitti:
Vastasyntyneen itkuun on todellakin aina (joka kerta) reagoitava - ja mahdollisimman pian. Ahtaat ja lämpimät paikat ovat yleensä vauvalle mieluisia nukkumiseen. Kuin kohdussa olisi.
Jos vauvan tarpeet jo laiminlyödään (kuten joku ehdotti suosittelemalla jättämään vauvan huutamaan ilman reagointia), on turha ihmetellä, millaisiin väkivallan tekoihin aikuiset ihmiset ryhtyvät. Reagoimattomuus johtaa siihen, ettei vauva opi normaalisti tunnistamaan omia tarpeitaan ja hermostokaan ei kehity tavallisesti. Isompana kokee selittämätöntä turvattomuutta ja kiintymyssuhde ei muodostu turvalliseksi, jos saa jo varhain laiminlyöntejä omilta vanhemmilta.
Jep. Näitä psykovanhempia, jotka rääyttävät lapsiaan, saa välttää kuin ruttoa nykyään. Joku oikein kehuskeli, että mies vaihtaa vauvan vaipat peltorit päässä kun on niin hirveää kuunnella vauvan itkua. Sai ras ta
Vierailija kirjoitti:
Meidän oli samanlainen pienenä. Synnäriltä alkaen napitti silmät suurina kopassaan, eikä mitkään kikkakolmoset auttaneet. Syliin nukahti hyvin, mutta heräsi kuten sinunkin vauvasi petiin laskettaessa. Meillä auttoi loppujen lopuksi napakka kapalo, silloin saatoi nukuttaa hänet syliin (joo, tämä on kaksiteräinen miekka) ja pienen harjoittelun jälkeen opin laskemaan hänet petiin niin, ettei herää. Auttoi myös pätkäunisuuteen, eli ei säpsinyt itseään hereille unisyklin vaihtuessa kun oli hyvässä paketissa. Tuo kapalo ja se, että katsoin kellosta nukahtamisajan, ja odotin siitä 20-30 minuuttia että nassikka on rento ja syvässä unessa oli qinoat jutut mitkä meillä auttoi.
Ei reagoitu joka inaukseen, lämmitettiin petiä etukäteen, huone oli hämärä ja viileä ja kaikkea muutakin kokeiltiin ja säädettiin, mutta lapsi oli vaan todella vaikea saada nukkumaan, ja välillä on sylikään ei auttanut. Huudattamista ei ollut sydäntä kokeil
Tuo on täysin normaalia ja vauvalle on elintärkeää olla äidin läheisyydessä tai jonkun muun sylissä. Tämä länsimaalainen kulttuuri, missä lapsia yritetään tunkea koko ajan sänkyyn ja nukkumaan itsekseen on luonnon vastainen. Vauvaa ei ole siihen aivopesty, minkä vuoksi tämä kärsii joka kerta yksin herätessään hylkäämistrauman. Onnea vaan kaikille niille, jotka näiden yksin nukkuvien vauvojen kanssa joutuvat aikuisena elämään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista joku lämmin isohko unilelu, johon ei tukehdu, mutta jonka kyljessä vauva on kuin äidin iholla. Onko patja kova, onko tyyny ergonominen. Onko koliikkia, refluksia, nuhaa, lämpötilan muutos tms.
Kävisköhän kauratyyny jos sillä lämmittäisi petiä/ laittaisi vauvan viereen? Pitääpä kokeilla. Patja on pehmeä ja tyynyä ei noin pienellä vielä ole. Koliikkia ei ole, refluksista en tiedä. Tuo lämpötila voi tietysti olla yksi mikä herättää kun siirtyy lämpimästä sylistä sänkyyn.
ap
Koittakaa selvitellä sitä refluksia. Noin pienellä voi olla ihan rakenteellistakin, mutta huonommalla tuurilla voi olla myös allergista.
Minullakin kiinnittyi huomio tuohon, että vauva tarvii pystymmän asennon. Kannattaa kyllä selvittää asiaa lääkärissä, eli ota neuvolassa puheeksi. Taustalla voi olla jotain, minkä vuoksi on paha nukkua muualla, kuin sylissä.
Toki jotkut vauvat vain ovat tuollaisia, eli älä huolestu. Vauvasi on vielä todella pieni, ja nukkuminen muuttuu vielä. Kuukauden päästä tilanne voi olla jo aivan eri.
Minulla oli itkuinen vauva, kai mahavaivoja, joka nukkui vain pystyasennossa. Istuin sängylle, selkä seinää vasten, ja kasasin peittoja selkäni taakse ja ympärilleni siten, että olin makuulla aika korkeasss puoli-istuvassa asennossa. Vauvan otin rintakehän päälle ja peittoja ym sivulle, jotta ei vauva putoa. Oikeastihan siinä säpsähtää kyllä hereille, mutta ei tarvinut kannatella vauvaa.
Jos maha ei ollut kipeä, hän nukkui vieressä, usein tissi suussa, mutta nukkui kuitenkin.
Nyt olet väsynyt, mutta onneksi vauvat kasvavat nopeasti, ja pian vaivat helpottavat.
Vierailija kirjoitti:
Kun on tarpeeksi rääkynyt sängyssään niin kyllä lopulta nukahtaa. Älä hemmottele liikaa muuten saattaa jatkaa sitä koko elämäs.
Ihan hirveä neuvo. Miksi provoilet noin? Oletko sairas? Sinut kai jätettiin yksin huutamaan, ja nyt koet syvää turvattomuuden tunnetta ja pahaa mieltä.
Joskus, jos on vaikka koliikkivauva, se vauva on vain pakko laittaa hetkeksi pois, johonkin, vaikka se itkisikin ja käydä vähän lepuuttamassa omia hermoja. Noin muuten itku on vauvan keino viestiä, ja on todella julmaa vaan huudattaa pieni uneen.
Itsepä olet opettanut.
Itsellä 3 lasta, enkä ketään kantanut liikaa. Kaikista tuli terveitä ja hyvin pärjääviä, pitkälle opiskelleita aikuisia
Kantoreppua parempi on esimerkiksi trikoinen kantoliina. Siinä saa sellaisen samanlaisen asennon, kuin vauva olisi sulla kainalossa/käsivarrella sylissä. Toki saa myös samanlaisen pystyn "istuma-asennon" kuin repussa. Mutta tuollaisessa kainaloasennossa voi jollain vauvalla olla parempi olla, ja tyytyy siihen. Sekin helpottaa, kun saa kädet vapaaksi, ei tarvi kokoajan kannatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapsesi nukkumaan muuallakin kuin sylissäsi. Ei se kuole vaikka itkeekin huomiota sinulta kun on oppinut että sitä sinä hänelle itkemisellä annat
Nyt puhutaan 1kk vanhasta. Sen ikäisen itkuun vastataan a i n a ja mahdollisimman pian. Nämä kivikautiset neuvosi voit tunkea sinne minne aurinko ei paista.
Älä höpise, usko vanhempien kokemusta.😂
Jätä jokin käyttämäsi paita vauvan viereen, niin tuntee äidin turvallisen tuoksun nukkuessaan, tämä toimi meillä. Lisäksi kehotan ottamaan käyttöön ihan kaikki keinot perhepedistä alkaen, unet on turvattava sinullekin. Esikoiseni rauhoittui vain kapaloituna ja kyllä, tiedän ettei sitä suositella, mutta se oli ainoa keino ja hätä ei lue lakia.
Kun on tarpeeksi rääkynyt sängyssään niin kyllä lopulta nukahtaa. Älä hemmottele liikaa muuten saattaa jatkaa sitä koko elämäs.